Hyppää sisältöön

Taloudellinen katsaus
Talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 25.4.2024 11.00
Tiedote

Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Velkasuhteen kasvu jatkuu mutta hidastuu, arvioi valtiovarainministeriö 25. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut pidempi ja syvempi kuin aiemmin arvioitiin. Taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua kuluvan vuoden aikana, vaikka vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasvakaan. Vuonna 2025 Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia.

Kotimainen kysyntä vahvistuu, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat. Toisaalta hallituksen sopeutustoimet vähentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025 ja 2026 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä. 

”Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien”, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

Maailmankaupan toipuminen lisää Suomen vientiä

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet. Erityisesti maailmankaupan odotetaan piristyvän heikon viime vuoden jälkeen. Talouskasvu on kuitenkin tänäkin vuonna heikkoa euroalueella ja varsinkin Suomelle tärkeässä Saksassa. Lisäksi lakot ovat vähentäneet alkuvuoden vientiä. Suomen vienti saa kuitenkin maailmantalouden kasvusta kiinni, sillä hintakilpailukykymme on kunnossa.

Yksityinen kulutus kasvaa ja hintojen nousu hidastuu

Yksityinen kulutus on kasvanut hieman, vaikka hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien luottamus talouteen on ollut heikko. Kotitalouksien kulutusmahdollisuudet paranevat ja yksityinen kulutuksen kasvu nopeutuu ensi vuonna. Kasvua kuitenkin hidastavat hallituksen lisäsopeutustoimet, jotka pienentävät kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvua ja nostavat hintoja. 

Myös investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.

Hallituksen toimet ja maahanmuutto lisäävät työllisyyttä

Työllisyys laskee vuonna 2024, mutta kasvaa vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena. Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu, joka on lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.

Vuosina 2025 ja 2026 työllisyyden kasvu on varsin vahvaa ja laaja-alaista. Tuotannon kasvun lisäksi sitä tukevat hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan vuonna 2024. Vuonna 2026 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on 74,5 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.

Julkinen talous kohenee ja velkasuhteen kasvu hidastuu

Julkinen talous koheni vuonna 2022 hetkellisesti mutta heikkeni tämän jälkeen uudelleen. Julkisen talouden alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bkt:hen eli reilu 7 miljardia euroa vuonna 2023. Koska talouden tilanne on heikentynyt, ei tänä vuonna ole odotettavissa merkittävää verotulojen kasvua. Sen sijaan julkisen talouden menot kasvavat nopeasti. Alijäämä heikkenee edelleen 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024. 

Muun muassa tämän tiedon valossa hallitus päätti osana vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmaa toimista, joiden on tarkoitus vahvistaa julkista taloutta 3 miljardilla eurolla. Ilman lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli 3 prosenttia suhteessa bkt:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.

Hallituksen kehysriihessä päättämien lisätoimien vaikutus on huomioitu nyt julkaistussa talousennusteessa. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 alijäämän arvioidaan olevan alle 2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)

Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)

Tiedotetta on päivitetty 25.4. klo 14.50

Alkuperäinen: Hallituksen päättämien toimien vaikutus on huomioitu nyt julkaistussa talousennusteessa.

Päivitetty: Hallituksen kehysriihessä päättämien lisätoimien vaikutus on huomioitu nyt julkaistussa talousennusteessa.