EU-ministerivaliokunta linjasi ennakkovaikuttamisesta tulevaan rahoituskehykseen
EU-ministerivaliokunnan kokouksessa 26. huhtikuuta oli esillä Suomen ennakkovaikuttamiskannat EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja komission tiedonannot ilmastoriskien hallinnasta sekä bioteknologian ja biovalmistuksen vauhdittamisesta. Lisäksi ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja kahteen epäviralliseen ministerineuvoston kokoukseen.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ensimmäisiä ennakkovaikuttamiskantoja ja alustavia näkemyksiä koskien EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (2028 – ), jotta Suomi voi vaikuttaa ajoissa komission esitykseen. Komission on annettava ehdotuksensa viimeistään heinäkuun 2025 alkuun mennessä. Ennakkovaikuttamisen lähtökohtana on, että kehyksen tason tulee säilyä kohtuullisena. Suomi pyrkii välttämään nettomaksuosuutensa kasvua, mutta on valmis ajamaan lisäpanostuksia Suomelle tärkeisiin painopisteisiin. Suomi katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen tulisi säilyä ensisijaisena vastauksena EU-tason rahoitustarpeisiin. Suomi sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista ja on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi. Monivuotisella rahoituskehyksellä tulisi osaltaan myös edistää EU:n strategista kilpailukykyä että kokonaisturvallisuutta. Suomen tavoitteena on rahoituskehysratkaisu, jossa huomioidaan Suomen itärajan kokonaisvaltainen merkitys EU:lle.
EU-ministerivaliokunta pitää tärkeänä Euroopan komission maaliskuussa julkaisemaa tiedoksiantoa ”Tulevaisuuden rakentaminen luonnon avulla: bioteknologian ja biovalmistuksen vauhdittaminen EU:ssa”. Biotalouden edistäminen on yksi Suomen halliuksen avaintavoitteista, joita Suomi edistää seuraavan Euroopan komission ohjelmaan. Nykyisen komission antaman tiedonannon tarkoituksena on luoda alalle suotuisa kasvuympäristö ja tarjota maailmanlaajuisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja ympäristöongelmiin. Bioteknologia ja biovalmistus ovat tärkeitä biotalouden mahdollistajia. Ne kattavat biologisiin luonnonvaroihin, niiden toimintoihin ja periaatteisiin nojaavat toimialat ja järjestelmät.
EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös komisison tiedonanto ilmastoriskien hallinnasta. Tiedonanto on osa EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuutta ja sen tavoitteena on vahvistaa varautumista voimakkaasti etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU-ministerivaliokunta suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja katsoo hallitusohjelman mukaisesti, että ilmastonmuutoksen vastaisten toimien ja päästövähennystoimien lisäksi on edistettävä toimia, joilla parannetaan yhteiskunnan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja seuraaviin epävirallisiin neuvoston kokouksiin:
• Maatalous- ja kalastusneuvosto (29.4.)
• Epävirallinen eurooppaministerikokous (29. – 30.4.)
Maatalousneuvoston keskusteluaiheita ovat maataloussektorin nopeat toimet kriisitilanteissa, maataloussektorin kauppakysymykset, yhteisen maatalouspolitiikan vuositarkastelu ja EU:n maatalousjärjestelmän tulevaisuus. Lisäksi Suomi ja kolme muuta maata nostavat esiin tarpeen nostaa biotalous seuraavan Euroopan komission työohjelmaan. Kalastuksen osalta käydään keskustelu kalastuksen valvonnasta.
Epävirallinen eurooppaministerikokous alkaa unionin vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotisjuhallisuuksilla, joihin osallistuvat myös nykyiset kymmenen hakijamaata. Tämän jälkeen EU-maiden ministerit keskustelevat hakijamaiden kanssa oikeusvaltiouudistuksista liittymisprosessissa. Hakijamaiden tapaamisen jälkeen EU-maiden eurooppaministerit jatkavat keskustelua oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta laajentuvassa unionissa sekä EU:n tulevaisuudesta.
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Tuomas Tikkanen p. 040 523 5768, EU-asioiden osaston apulaisosastopäällikkö Satu Keskinen p. 040 508 67 22 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 07 33, valtioneuvoston kanslia
EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston verkkosivulla.