Yhtiöomistuksista omaisuustuloja valtiolle 1,6 miljardia euroa

Valtio sai yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,6 miljardia euroa vuonna 2023. Osinkokertymää kasvatti erityisesti Nesteen hyvä osinko ja Solidiumin maksamat osingot. Valtion yhtiöomistusten arvo oli noin 37 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa.

Valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo oli noin 37 (41) miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Merkittävin yksittäinen syy arvon muutokseen oli Nesteen osakekurssin lasku ja yhtiön suuri paino valtion salkussa. 

”Yhtiöiden toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2023 korkea korkotaso, inflaatio, heikentynyt suhdanne sekä geopoliittisten jännitteiden jatkuminen. Monessa valtio-omisteisessa yhtiössä keskityttiin toiminnan tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen”, sanoo Maija Strandberg, valtioneuvoston omistajaohjausosaston osastopäällikkö.

”Vaikka energiamarkkina tasoittui ja vuositasolla energian hinnat laskivat, sähkön hinnassa esiintyi voimakasta heilahtelua. Liikennesektorilla nähtiin kysynnän kasvua ja tulosten elpymistä pandemiavuosien jäljiltä”. 

Valtion suoran pörssiomistuksen osuus markkina-arvosta oli 17,9 (22,4) miljardia euroa, ja Solidium Oy:n omistusten arvo oli 7,1 (7,9) miljardia euroa. Listaamattomien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo omistajaohjauksen arvonmäärityksen mukaan vuoden lopussa oli noin 11,6 (10,4) miljardia euroa. Vuoden 2023 päättyessä valtiolla oli omistuksia 73 yhtiössä, joiden liikevaihto oli yhteensä noin 131 (144) miljardia euroa. Liikevoitto oli 7,9 (8,4) prosenttia. Valtionyhtiöt työllistivät yhteensä noin 298 000 (299 000) työntekijää.

Keskeisiä tapahtumia vuonna 2023

Valtio osallistui syksyllä 2023 Finnairin osakeantiin 318,6 miljoonalla eurolla. Valtion osallistuminen antiin toteutettiin kuittaamalla osakkeiden merkintähintaa vastaava määrä yhtiön ja Suomen valtion välillä solmitun pääomalainasopimuksen mukaista lainapääomaa. Finnair maksoi valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan korkoineen eli yhteensä 130,3 miljoonaa euroa. Annin tarkoituksena oli varmistaa Finnairin kyky toimeenpanna strategiaansa pandemian ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan jälkeisessä uudessa toimintaympäristössä sekä tukea yhtiön pitkän aikavälin kasvua.

Ilmastorahasto Oy:n omistuksessa olleet Nesteen osakkeet siirrettiin syksyllä 2023 takaisin valtion suoraan omistukseen valtioneuvoston kansliaan.

Vuonna 2023 omistajaohjauksen työssä korostui hallitusohjelmavalmisteluiden lisäksi valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen valmistelu. Periaatepäätöksen lopullinen hyväksyminen on siirtynyt vuoden 2024 puolelle. 

Tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet yleistyvät

Valtio-omistajalla on yhtiöilleen useita vastuullisuuteen liittyviä odotuksia, joiden toteutumista se seuraa koko yhtiösalkun tasolla ja joista keskustellaan yhtiöiden johdon kanssa säännöllisesti. Valtio-omistaja edellyttää, että vastuullisuus on kiinteästi mukana yhtiöiden strategiassa ja palkitsemisessa. Vuoden 2023 päättyessä valtio-omisteisista yhtiöistä 80 prosentilla oli vastuullisuustavoitteita mukana johdon kannustinjärjestelmissä. 

”Yhtiöiden ympäristövastuutyö on kehittynyt hyvään suuntaan. Yhä useammalla valtio-omisteisella yhtiöllä, 15 prosentilla, on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Myös luonnon monimuotoisuutta huomioidaan aiempaa enemmän”, sanoo neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, joka vastaa valtion omistajaohjauksen vastuullisuuden kehittämisestä. 

Vuonna 2023 päästöistä raportoi omistajalle 76 (73) prosenttia valtio-omisteisista yhtiöistä. Näiden yhtiöiden hiilijalanjälki oli 54 (48) miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuonna 2023. Fortumin kokonaispäästöt laskivat huomattavasti viime vuoteen verrattuna lähinnä Venäjän-liiketoimintojen konsolidoinnin päättymisen myötä, kun taas Nesteen ja SSAB:n kasvaneet scope 3 -päästöt nostivat valtio-omisteisten yhtiöiden kokonaispäästöjä. Lisäksi nousua selittää yhtiöiden parantunut päästöraportointikattavuus.

Tasa-arvoinen sukupuolijakauma hallituksissa

Valtio-omistajalle on tärkeää, että yhtiöiden hallituksen kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan riittävän tasapainoinen niin, ettei kummankaan sukupuolen edustus jäisi alle 40 prosenttiin. Kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden* hallitusjäsenistä naisten osuus oli 46 (47) prosenttia. Hallitusten puheenjohtajista 28 (26) prosenttia oli naisia. 

”Seuraamme naisten osuutta myös toimitusjohtajissa ja johtoryhmissä, jotta saamme laajempaa kuvaa naisten etenemismahdollisuuksista ylimpään johtoon. Hallituskokoonpanojen monimuotoisuutta on tärkeä tarkastella myös laajemmin kuin sukupuolikysymyksenä”, sanoo Maija Strandberg.

Valtio-omisteisten yhtiöiden johtoryhmissä naisten prosentuaalinen osuus oli 41 (41) prosenttia vuonna 2023. Toimitusjohtajista 24 (22) prosenttia oli naisia vuoden 2023 päättyessä.

Tarkempia tietoja valtion yhtiöomistusten vuodesta 2023 julkaistaan osana hallituksen vuosikertomusta, joka julkaistaan toukokuun alussa.

Lisätietoja: Osastopäällikkö Maija Strandberg, p. 050 407 8423, neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, p. 050 569 0902, valtioneuvoston kanslia. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. 

* Yhtiöiden hallitusten ja johdon sukupuolijakaumatiedoissa ei ole mukana Solidiumin kautta omistettuja yhtiöitä.

17.4. klo 14 lukukorjaus viimeisessä kappaleessa: valtionyhtiöt työllistivät 298 000 (299 000)