Pääministeri Kataisen esittelypuheenvuoro hallitusohjelmatiedonannosta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 28.6.2011 9.05 | Julkaistu suomeksi 3.12.2014 klo 8.14
Puhe -

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Näiden sanojen takaa löytyvät hallituksen yhteiset arvot ja koko hallituksen toimintalinja.

Avoin on sulkeutuneen vastakohta. Suomen nousu yhdeksi maailman hyvinvoivimmista maista on ollut mahdollista vain ja ainoastaan kansainvälisen kaupan ja yhteistyön ansiosta. Suomessa on syntynyt osaamista, ideoita ja tuotteita. Suomessa on kannattanut tehdä työtä ja työllistää.

Mennyt ei kuitenkaan kerro tulevasta, vaan hyvinvointimme on luotava joka päivä uudestaan.

Kaiken perustana on suomalainen työ. Sivistyksen ja osaamisen on kukoistettava Suomessa. Maatamme on rakennettava niin, että innovaatiot kannattaa jalostaa yritystoiminnaksi ja työksi täällä Suomessa. Meidän on pidettävä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä sekä siitä, että työnteko on aina jokaiselle kannattavaa.

Olemme tähän asti olleet globalisaatiokehityksessä voittajien puolella. Mitä vapaammaksi kaupankäynti maailmassa on käynyt, sitä paremmin Suomi on menestynyt. Siksi sekä maailman taloudellinen, että poliittinen avautuminen ovat olleet Suomen etu.

On niitä, joiden mielestä itsenäisyyttä on se, että “päätämme kaikista asioistamme itse”. Sellainen ajattelutapa on eristäytymisen ja sulkeutumisen tie. Sen päässä on näennäinen päätösvalta, mutta todellisuudessa mitätön vaikutusvalta suomalaisten asioihin.

Suomen täytyy istua ja vaikuttaa niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. Eristäytyminen ei ole itsenäisyyttä. Robinson Crusoe saa saarellaan varmasti päättää kaikista asioistaan itse. Mutta päätettävien asioiden määrä kutistuu silloin aika vähään. Samalla tavalla kutistuvat hyvinvointi ja vapaus.

Uskon, että edelliset sukupolvet - he jotka ovat isänmaalle vapauden turvanneet - haluaisivat nähdä Suomen, joka on itsenäinen ja aktiivinen toimija muiden kansakuntien joukossa. Vapaus ja itsenäisyys ovat teon ja yhteistyön sanoja - eivät olemisen ja eristäytymisen.

Avoin tarkoittaa myös avoimuutta toisia ihmisiä, kulttuureja sekä erilaisuutta kohtaan niin maailmalla kuin täällä koto-Suomessakin. Se ei tarkoita vain erilaisuuden suvaitsemista ja hyväksymistä. Se tarkoittaa erilaisuuden arvostamista ja vaalimista. Luovuus, uudet ajatukset ja uusi toiminta syntyvät erilaisuuden kohtaamisina.

Kaikki alkaa ihmisen kunnioituksesta toisiaan kohtaan. Hallitus on sitoutunut avoimuuteen ja kulttuurien rikkauteen. Rasismia emme hyväksy.

Talouspolitiikan linja

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointimme on kiinni siitä, syntyykö Suomessa uusia ideoita, kannustaako yhteiskuntamme muokkaamaan ideat yritystoiminnaksi ja kannattaako Suomessa teettää ja tehdä työtä.

Meillä on osattava uudistaa hyvinvointimalliamme vastaamaan tämän päivän ja huomisen tarpeita.

Edessämme on suuria haasteita. Suomen ikärakenteen muutos on Euroopan nopein. Huollettavien määrä suhteessa työssäkäyviin kasvaa nopeimmin Suomessa. Tämä vaatii rohkeita uudistuksia, jotta palvelut ja hyvinvointi turvataan.

Viimeisin finassikriisi ja lama synnyttivät valtion tulojen ja menojen välille noin kahdeksan miljardin euron aukon. Sitä on kurottava nyt kasvun alettua päämäärätietoisesti umpeen.

Valtiontalouden suhteen hallituksen tavoite on yksiselitteinen. Olemme päättäneet kääntää tällä vaalikaudella valtion velkasuhteen selkeään laskuun.

Hallitusohjelmaan sisältyy tämän tavoitteen saavuttamiseksi nettomääräisesti 2,5 miljardin euron sopeuttamistoimet.

Hallitus seuraa vuosittain velkaantumiskehitystä. Jos nyt päätetyt toimet eivät riitä velkasuhteen taittamiseen - teemme uusia toimia.

Hallitus rakentaa talouspolitiikkansa siten, että Suomen valtion luottoluokitus säilyy jatkossakin nykyisellään eli parhaassa mahdollisessa luokassa. Tämä edellyttää hallitukselta johdonmukaista, uskottavaa ja määrätietoista talouspolitiikkaa sekä kykyä reagoida tarvittaessa nopeastikin ympärillämme tapahtuviin muutoksiin.

Talouden uskottavuuden menettäminen ja luottoluokituksen heikentyminen johtaisi valtion velanhoitokulujen kasvuun ja olisi veronmaksajien rahojen heittämistä kankkulan kaivoon. Kyse on siitä, haluammeko laittaa rahat valtionlainojen korkoihin vain palveluihin?

On muistettava, että luottamus ei ole saavutettu etu, vaan se on lunastettava aina uudelleen. Tämä on tärkeää, jotta kansalaiset ja yritykset voivat luottaa tulevaisuuteensa Suomessa.

Vielä valtiontalouttakin suurempi haaste on koko julkista taloutta uhkaava kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa sitä, että työtätekevien suomalaisten veroilla ei enää jatkossa kyetä rahoittamaan ikääntyvän hyvinvointivaltiomme palveluita ja tulonsiirtoja. Eli jos emme uudista rohkeasti rakenteitamme, eivät rahamme riitä tulevina vuosina kouluihin, terveyskeskuksiin, vanhusten hoitoon tai eläkkeisiin.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme menestyy, jos osaamme ja uskallamme uudistua.

Valtiontalouden velkasuhteen kääntäminen laskuun on välttämätön mutta samalla yksin riittämätön toimi kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia. Tärkeimpiä niistä ovat suomalaisten työurien pidentäminen sekä entistä rohkeampi kuntauudistus.

Arvoisa puhemies,

Kuntauudistuksen lähtökohtana ja perimmäisenä tavoitteena on turvata jokaisen kansalaisen laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut kestävällä tavalla. Uudistuksen päämääränä on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on taloudellisesti riittävän voimakas pystyäkseen huolehtimaan kuntalaisten peruspalveluista.

Kuntauudistuksen ohella toinen aivan keskeinen rakenneuudistus on työurien pidentäminen. Meidän suomalaisten on löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työuriemme pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi.

Toimia tarvitaan niin työuran alussa, keskellä kuin loppupäässäkin. Kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu, työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on omalta osaltaan sitoutunut hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä, siksi hallitus panostaa työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Tämä edellyttää etenkin työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työelämän kehittämistä.

Myös hyvä työelämä auttaa jaksamaan pidempään töissä. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamisessa avainasemassa ovat työyhteisöt. Siellä missä työt tehdään, löytyy myös paras asiantuntemus siitä, miten asiat voidaan jatkossa tehdä nykyistä fiksummin.

Kasvupolitiikka

Arvoisa puhemies,

Ilman yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin tuomaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja ei olisi suomalaista hyvinvointia.

Hallitus kantaa erityistä huolta siitä, että Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin yrittää, työllistää ja luoda kasvua. Teollisten vientituotteiden lisäksi meidän pitää viedä maailmalle innovaatioita ja palveluita. Paljon mahdollisuuksia on muun muassa ympäristö- ja energiateknologiaan perustuvalla clean tech -alalla.

Suomalaisen laajan tutkimus- ja kehitysrahoitusjärjestelmän suuria linjoja on tarkasteltava uudelta pohjalta. Olennaista on tehostaa rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja löytää tätä kautta uusia piristeitä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Yhteisöveron keventäminen parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä lisää Suomeen kohdistuvaa investointihalukkuutta. Teollisuuden kilpailukykyä edistää myös energiaveroleikkuri, joka pienentää metsä- ja metalliteollisuuden energiaverolaskua 120 miljoonalla eurolla vuosittain.

Kasvun luominen ei ole yksin hallituksen käsissä, vaan vastuun kantajiksi tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä. Suomessa tarvitaan nyt uudenlaista yhteistyötä. Hallitus on valmis osaltaan tukemaan työmarkkinaratkaisun syntyä sellaisin keinoin, jotka tukevat kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman kehitystä. Tulen kutsumaan työmarkkinajärjestöjen edustajat elokuussa koolle etsimään yhteistyössä hallituksen kanssa keinoja, joilla tähän haasteeseen voidaan vastata.

Työ eriarvoisuutta ja köyhyyttä vastaan

Arvoisa puhemies,

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistäminen on yksi hallituksen painopisteistä. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on varattu liki 140 miljoonan euron satsaukset. Tulemme toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuun. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaisella ihmisellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet menestyä, käyttää lahjojaan, toteuttaa itseään sekä pitää huolta itsestään ja läheisistään.

Hallitus jatkaa edeltäjänsä tiellä parantamalla edelleen perusturvaa. Kaikkein pienituloisimpien asemaa kohennetaan tuntuvasti. Niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, pidetään erityisen hyvä huoli. Vanhuspalvelulailla turvataan ikäihmisten oikeus hyvään hoivaan.

Tämän hallituskauden aikana perusturvaa parannetaan yli 330 miljoonalla eurolla. Perusturvan varassa olevien asemaa kohennetaan korottamalla peruspäivärahaa ja työttömyystukea sadalla eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi hallitus korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä, toimeentulotukea ja yleistä asumistukea, kohdistaa enemmän tukea yksinhuoltajille sekä sitoo opintotuen indeksiin. Tämän vaalikauden jälkeen kaikki minimietuudet on sidottu indeksiin. Jatkossa niiden taso säilyy automaattisesti hintojen noustessa.

Kansainvälisyys ja EU-politiikka

Arvoisa puhemies,

Suomen menestys ja suomalaisten hyvinvointi on pitkälti kiinni harjoittamastamme kansainvälisestä yhteistyöstä talouden ja politiikan saralla.

Suomen ulkopolitiikka perustuu jatkossakin aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja jatkuvuuteen. Suomi kantaa vastuuta paitsi omista kansalaisistaan myös kansainvälisesti.

EU-politiikassa ajamme etenkin uudistuksia, jotka parantavat EU:n taloudellista kilpailukykyä maailmalla, sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin yleistä tehokkuutta. Eurooppa-politiikkaa leimaa myönteinen ja määrätietoinen mutta realistinen linja.

Kahdenvälisissä suhteissa hallitus aikoo panostaa aiempaa voimakkaammin Venäjään, Yhdysvaltoihin ja nouseviin talouksiin. Pohjoismaiden ja Baltian keskeinen asema ulkopolitiikassa kuitenkin säilyy.

Ulkopolitiikan yhdeksi uudeksi painopisteeksi nousevat taloudelliset ulkosuhteet. Tavoitteena on tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, tuotteiden ja palveluiden vientiä sekä sitä kautta luoda Suomeen lisää työpaikkoja. Kauppapolitiikassa Suomi tukee avointa, vapaata ja reilua kauppaa sekä edistää kehittyvien maiden yhdentymistä kansainväliseen talouteen.

Välittävä, menestyvä ja hyvinvoiva Suomi

Arvoisa puhemies,

Menestyvä Suomi perustuu kannustavuuden, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvoille.

Hallitus sitoutuu tekemään työtä sen eteen, että:
- Suomen julkisen talouden rahoituspohja turvataan,
- Suomeen luodaan uutta työtä, kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä
- Suomessa vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä huolehditaan heikoimmista.

Teemme siis töitä sen puolesta, että myös tulevat sukupolvet voisivat hyvin Suomessa.

Kaikkea hallituksen toimintaa ja päätöksiä on hyvä arvioida tätä - ja vain tätä - tavoitetta vasten.

Jyrki Katainen hallitus