Digitalitaloudessa kasvu on luultua nopeampaa
Digitalisaatio on viimevuosina ollut ja tulee jatkossakin olemaan Suomen talouskasvun keskeinen moottori. Samalla digitalouden yleistyminen asettaa haasteita talouspolitiikan tavoitteenasettelulle ja seurannalle. Erityisesti talouskasvun seuraaminen tilastoidun bkt:n avulla on vaikeutunut ja tulee todennäköisesti aliarvioiduksi.
Näin todetaan tänään julkistetussa raportissa Digitalisaatio muuttaa maailmaa – tarvitaanko politiikan tueksi uusia mittareita?, jonka Etla on laatinut valtioneuvoston kanslian ja liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Tutkijoiden karkean arvion mukaan digitalisaation johdosta Suomen bkt:n vuosimuutos on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut aliarvioiduksi noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Hyvinvoinnin kasvun osalta mittausvirhe on jonkin verran suurempi.
Pilvipalvelujen, tekoälyn ja muiden digitalisaation uusien ilmentymien myötä olemme astumassa digitalisaation toiselle aikakaudelle, mikä haastaa osaltaan myös talouspolitiikan perinteiset tavoitteet ja niiden seurannan. Bkt:n mittausperiaatteet ovat sinänsä käypiä myös digitaloudessa, mutta käytännön toteutuksessa monet digitalisaation ilmentymät on toistaiseksi huomioitu puutteellisesti.
Bkt:n ja materiaalisen hyvinvoinnin mittaushaasteet liittyvät viiteen asiakokonaisuuteen: (1) digitalisaatioon liittyvien hintojen sekä toisaalta tarjonnan määrän, laadun ja kirjon nopeisiin muutoksiin, (2) erikoistuneiden välikäsien vähäisempään merkitykseen mm. verkossa tapahtuvan itsepalvelun myötä, (3) ilmaisten ja mainosrahoitteisten verkkopalvelujen laajenevaan käyttöön, (4) monikansallisten yritysten vero-optimointi erityisesti aineettomiin tuotannontekijöihin liittyen sekä (5) nousevaan alusta-, jakamis- ja keikkatalouteen, jossa yksityishenkilöt saattavat olla samanaikaisesti sekä tuottajina että kuluttajina.
BKT:n ohella digitalisaatio aiheuttaa todennäköisesti harhaa myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden, kuten työllisyyskehityksen ja julkisen talouden kestävyyden, arviointiin. Näiden osalta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa edes karkeiden määrällisten arvioiden tekemiseen harhan suuruudesta.
Työtä digitalisaation vaikutusten huomioimiseksi bkt:n mittaamisessa on jatkettava ja sen tueksi on syytä harkita digitalouden satelliittikirjanpitoa sekä täydentäviä hyvinvointimittareita.
Digitalisaatio muuttaa maailmaa – tarvitaanko politiikan tueksi uusia mittareita? –raportti
Lisätietoja: toimitusjohtaja Petri Rouvinen, Etlatieto Oy, p. (09) 609 90202, petri.rouvinen(a)etla.fi ja talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 189, pekka.sinko(a)vnk.fi