Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 1.3.2017 14.30
Tiedote 90/2017

Tänään julkaistussa selvityksessä tarkastellaan bioenergian potentiaalia, uusiutuvan energian käytön potentiaalisia aluetaloudellisia vaikutuksia sekä alueellista jakautumista. Selvityksessä on määritetty oletetun 100 % energiaomavaraisuuden kokonaismerkitys tilanteessa, jossa investoinnit on jo toteutettu.

Toisessa osassa tarkastellaan uusiutuvan energian muotoja, joiden tuotannossa on merkittävää kasvupotentiaalia, ja jotka ovat jo käytössä tai otettavissa tuotantoon suhteellisen lyhyessä ajassa. Esimerkkitapauksissa on arvioitu elinkaarinäkökulmaa, vaihtoehtoisten järjestelmien elinkaarikustannuksia asiakkaalle ja ilmastovaikutuksia sekä eri investointien taloudellisia mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Bioenergian potentiaali Suomessa on noin 130 TWh/vuosi, mikä vastaa runsasta kolmannesta maan koko primäärienergian määrästä. Suomi voisi olla omavarainen uusiutuvalla energialla edellyttäen, että aurinko- ja tuulienergiaa otetaan laajasti käyttöön. CHP:n ja biokaasun tuotantoa on mahdollista kasvattaa koko Suomessa, ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen on aluetaloudellisin perustein suositeltavaa.

Hajautetun energiantuotannon käyttöönotossa pullonkauloja ovat yleensä yksikön perustamiseen liittyvät kustannukset erityisesti laitteiden elinkaaren alkuvaiheessa. Kannattavuutta heikentävät tällä hetkellä alhaiset sähkön, kivihiilen ja öljyn hinnat. Energian käyttäjähintojen tulisi lisäksi sisältää ympäristö- ja terveyshaitoista aiheutuvat kustannukset.

Hajautetun energian tuotannon edistämiseksi tarvittavia toimia on tarkasteltava käyttäjälähtöisesti. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi luoda uusiutuvalle energialle ennustettava ja vakaa investointiympäristö. Puutteellisten kannattavuusmittarien käyttö johtaa myös siihen, että kannattaviakin investointeja jää toteutumatta. Informaatio-ohjausta ja koulutusta investointipäätösten tekemiseen tulisi lisätä kunnille ja kotitalouksille. Nykyisillä hintatasoilla, toimijoiden investointikriteereillä ja käytössä olevilla ohjauskeinoilla uusiutuvan energian investoinneissa on odotettavissa hidasta kasvua.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvitys

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja:

Pekka Peura, Levón-instituutti, Vaasan yliopisto, p. 0294 498 206, pekka.peura(at)uva.fi

Erkki Hiltunen, Teknillinen tiedekunta, Vaasan yliopisto, p. 0294 498 281, erkki.hiltunen(at)uva.fi

Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, p. 0400 723 094, risto.soukka(at)lut.fi

Johanna Pohjola, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 518, johanna.pohjola(at)ymparisto.fi

Karoliina Auvinen, Aalto yliopisto, p. 050 462 4727,karoliina.auvinen(at)aalto.fi

Hannu Törmä, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, p. 0294 140 345, hannu.torma(at)helsinki.fi

Perttu Anttila, Suomen luonnonvarakeskus, p.: 0295 323 088, perttu.anttila(at)luke.fi