Hallitus päivitti yrittäjyyttä ja työllisyyttä koskevia kärkihankkeitaan
Hallitus päivitti strategisen hallitusohjelman toimintasuunnitelmansa ensimmäisen kerran. Erityisesti työllisyyden ja kilpailukyvyn kärkihankkeissa on useita uusia avauksia. Yrittäjyys- ja työllisyyspaketin uusilla toimenpiteillä vahvistetaan varsinkin PK-yritysten kasvun, uudistumisen ja työllistämisen edellytyksiä. Viime vuosina uusista työpaikoista 90–95 prosenttia on Suomessa syntynyt juuri PK-yrityksiin.
Toimintasuunnitelma on hallituksen muutosohjelma, joka täsmentää keinot hallitusohjelman keskeisimpien tavoitteiden saavuttamiselle. Se on yhteensovitettu tänään valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelman kanssa.
Hallitus on lähtenyt rivakasti toteuttamaan kärkihankkeita. Esimerkiksi kauppojen aukiolo on vapautettu, yritysten kasvurahoitusta vahvistettu, perustuloselvitys toteutettu ja säädösten vaikutusarviointiyksikkö on lähdössä liikkeelle. Konkreettisten päätösten lisäksi on saatu liikkeelle merkittäviä toimintatavallisia muutoksia, jotka nopeuttavat tavoitteiden saavuttamista ja vähentävät kansalaisten, yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.
Suomi tarvitsee samanaikaisesti säästöjä, isoja rakenteellisia uudistuksia sekä välittömiä kasvua ja työllisyyttä luovia keinoja. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea kannustavaa toimintaympäristöä yrityksille.
Hallitus on konkretisoitunut lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi terävöittämällä yrittäjyyspakettia ja laatimalla työllisyyspaketin. Hallitus vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä esimerkiksi yksinyrittäjien työllistämiskynnystä madaltamalla, innovaatiosetelin ja innovaatiopankin käyttöönotolla, kasvuyrittäjyyden työllisyysohjelmalla ja alueellisilla työllisyyskokeiluilla.
Lyhyemmän aikavälin toimien ohella hallitus panostaa rakenteellisiin uudistuksiin. SOTE- ja maakuntauudistus, kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsiminen sekä normien läpileikkaava perkaaminen ovat tästä esimerkkejä. Uusista avauksista, joilla vauhditetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja samalla uusia innovaatioita, voidaan mainita digitaalisen liiketoiminnan tiekartta, innovatiivisten julkisten hankintojen kasvattaminen sekä genomitiedon hyödyntämiseen tähtäävät toimet.
Lisätietoja: valtiosihteeri Paula Lehtomäki, p. 0295 160 280, poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki, p. 09 1602 2009, strategiasihteeristön päällikkö Sirpa Kekkonen, p. 0295 160 181 ja erityisasiantuntija Kimmo Hyrsky, p. 0295 160 191