FI SV EN

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022
Hallitus vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Valtioneuvoston viestintäosasto 11.4.2018 20.38
Tiedote 188/2018
Hallitus vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta

Hallitus on sopinut vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelmasta 11. huhtikuuta. Hallitus edistää kasvua panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Työllisyyttä vahvistetaan helpottamalla nuorten työttömien työllistämistä, lisäämällä muuntokoulutusta ja lisäämällä TE-toimistojen resursseja. Hallitus lisää palveluja ja etuuksia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa perjantaina 13. huhtikuuta.

Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu on laaja-alaista. Monet hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä:

  • Kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan. Työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 71,1 prosenttia (kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu).
  • Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä on saavutettavissa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 90 000:llä.
  • Kokonaisveroaste kääntyi laskuun 2017.
  • Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Velkasuhde jatkaa laskuaan lähivuosina.
  • Julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille asetetut rahoitusasematavoitteet toteutuvat. Myös valtiontalouden alijäämä pienenee.

Toimet työllisyyden parantamiseksi ensisijaisia

Julkisten työvoimapalveluiden kysyntä on kasvanut aktiivimallin ansiosta. ELY-keskukset ovat arvioineet lisähenkilöstötarpeeksi yhteensä 206 henkilötyövuotta. Työllisyysmäärärahojen osalta arvio vuoden 2018 lisätarpeeksi on yhteensä 11,2 milj. euroa. Hallitus on päättänyt toteuttaa täysimääräisesti ELY-keskusten pyynnöt sekä työllisyysmäärärahojen että henkilöstöresurssien osalta.

Aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi katsotaan osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan ja jonka järjestämistä on rahoitettu julkisista varoista tai se on muutoin työvoimaviranomaisten hyväksymää.

Työttömien mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti parannetaan. 25-vuotta täyttäneillä työttömille esitetään mahdollisuutta opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Opinnot kerryttävät aktiivimallissa tarkoitettua aktiivisuusedellytystä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle niin, että muutokset tulisivat voimaan 1.8.2018.

Hallitus helpottaa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

Hallitus valmistelee työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä. 

Hallitus asettaa YT-lakia koskevan selvityshankkeen, jonka yhteydessä arvioidaan muun muassa kollektiivisen irtisanomisen perusteita.

Hallitus sopi myös työaikalaista. Työaikalaki perustuu laajan soveltamisalaan ja laajojen joustojen periaatteelle. Uusina elementteinä ovat lakisääteinen työaikapankki ja joustotyöaika.

Paikallisen sopimisen yleisiin periaatteisiin ei tule muutoksia. Tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan, kun hallituksen esitys annetaan.

Hallitus uudistaa työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.

Hallitus haluaa parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tai työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja työllisten määrää, vähentää työkyvyttömyysmenoja sekä poistaa työllistämisen kynnyksiä ja kannustinloukkuja. Hallitus käynnistää huhtikuussa selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään työelämässä pysymistä tai työllistymistä. Selvitys on osa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.

Lisäksi käynnistetään osana kasvupalvelupilotteja yhteistyössä kuntien ja palvelutuottajien kanssa tulosperusteinen hanke esimerkiksi hyödyntäen työpankkeja, joka tähtää osatyökykyisten tai muiden vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen 5 milj. euroa ja 2500 hlö. Valmistelussa hyödynnetään muun muassa työpankeista saatuja kokemuksia.

Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella

Suomen ripeän talouskasvun myötä työttömyys voisi alentua entistä nopeammin. Samanaikaisesti kuitenkin osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampi löytää. Ongelman ratkaisemiseksi hallitus on jo käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia uudistuksia. Lisäksi maakuntien vastuulle tulevilla kasvupalveluilla edistetään työvoiman saatavuutta. Näillä toimilla pyritään turvaamaan osaava työvoima.

Hallitus on päättänyt käynnistää vuonna 2018 kertaluonteisia nopeita toimenpiteitä. Näillä pyritään takaamaan riittävä työvoima yrityksille sekä helpottamaan osaavan työvoiman saatavuutta, jotta työnhakijat ja työpaikat kohtaisivat. Päätetyt toimet liittyvät työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä etenkin yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on pulaa osaajista ja jotka ovat keskeisiä kasvun kannalta. Toimenpiteisiin varataan lisäbudjetissa yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa.

Hallitus tehostaa ja lisää volyymia yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin sekä kasvupalvelukokonaisuuksia. Tähän varataan 24 milj. euroa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin varataan 10 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvoimapoliittista koulutusta ja toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon täsmäkoulutuksiin. Tähän varataan 16 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on kehittää voimassa olevaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää siten, että se aiempaa täsmällisemmin voisi vastata alan vaihtajien tarpeisiin. Luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen osa-aikaista ja joustavaa koulutusta lisätään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2 miljoonalla eurolla. Heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistetaan 2 miljoonaa euroa.

Jatkuvasta oppimisesta aiempaa helpompaa ja kannattavampaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellun jatkuvan oppimisen uudistuksen (Osaava Suomi). Ammatillisen koulutuksen uudistuksen sekä työvoima- ja kasvupalvelukoulutusten joustavuutta hyödynnetään ja korkeakoulujen koulutustarjontaa ja oppimisympäristöjä avataan sekä yksilöiden että elinkeinoelämän hyödynnettäväksi. Tutkinnon osien tai sitä pienempien kokonaisuuksien (moduulien) suorittaminen on avointa ja joustavaa. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa lisätään.

Työn ohessa tapahtuvan opiskelun ja jatko- ja täydennyskoulutusten lisäämiseksi arvioidaan opintovapaa- ja aikuiskoulutustukea koskevan lainsäädännön uudistustarpeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä käynnistetään jatkuvaa oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuus. Se yhdistää jatkuvaa oppimista tukevat palvelut, osaamisen kartoitus- ja tunnistamispalvelut, urasuunnittelu- ja ohjauspalvelut sekä osaamisen hankkimisen ja kehittämisen palvelut. Hanke käynnistetään nykyrahoituksella.

Kehysriihessä päätetty työllisyyspaketti

Panostukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen

Työllisyyden vahvistuminen koko Suomessa ja julkisen talouden kestävyydestä huolehtiminen muodostavat hallituksen toiminnassa kivijalan myös eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Suomi on maailman tasa-arvoisimpia maita. Eriarvoisuus aiheutuu meillä enemmänkin hyväosaisuuden yleistymisestä kuin laa­ja-alaisesta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmä esitti monipuolisen keinovalikoiman eriarvoisuuden estämiseksi ja vähentämiseksi. Työryhmän työ avasi eriarvoisuuden moninaisuutta.

Professori Saaren työryhmän 12 esitystä ja hallituksen kommentit niihin 

Parannukset palvelujärjestelmään

Hallitus panostaa ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen vuositasolla yhteensä 9 milj. euroa, vuosina 2019–2022. Tämä kohdistetaan talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen. Tästä varataan myös vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen 1 milj. euroa vuosina 2019–2020. Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään 5 milj. euron lisämäärärahalla, jolla turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja kehitetään velkaongelmia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Lisäresursseilla parannetaan viestintää talous- ja velkaneuvonnan palveluista. Ulosotossa lisätään neuvontaa, jolla pyritään auttamaan ensimmäistä kertaa taloutensa kanssa ongelmiin joutuneita. Samalla kehitetään talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaalityön välistä yhteistyötä.

Hallitus valmistelee mielenterveysohjelman, jolla varmistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuus uudessa sote-järjestelmässä. Hallitus uudistaa itsemääräämis-, mielenterveys- ja päihdelainsäädännön.

Lisätään erityisryhmien investointiavustuksiin 5 milj. euroa per vuosi. Nämä kohdennetaan itsenäiseen asumiseen kykeneville asunnottomille välivuokrattavien asuntojen hankintaan markkinoilta sekä ensisuojien korvaamiseen tarkoitetuilla asunnoilla.

Parannukset tulonsiirtoihin

Hallitus näkee tärkeänä, että eriarvoisuutta vähennetään täsmätoimin eri tulonsiirtojen kautta. Ensisijaisiin etuuksiin on panostettava niin, että ne kohdentuvat vaikeimmissa elämäntilanteissa oleville, kuten sairaille.

Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ensisijaisen etuuden painottamiseksi hallitus korottaa vähimmäismääräisiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin.

Hallitus kohdistaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen 10 miljoonaa euroa.  Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä.

Hallitus kohdentaa lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen 5 milj. euroa. Muutos valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Lapset ja perheet

Hallitus käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun. Tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistava, poikkihallinnollinen strategia. Lapsistrategialla vahvistetaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla. Valmistelua ohjaa laajapohjainen lapsifoorumi sekä strategian ohjausryhmän työ. Lapsistrategian valmistelusta vastaavat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kaikkien pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturva paranee, kun vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun vähimmäispäivärahoja korotetaan.

Hallitus vahvistaa perhevapaiden yhdenvertaisuutta. Adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville vanhemmille. Adoptiotukea korotetaan lisäksi 0,3 milj. euron vuosittaisella määrärahalisäyksellä.

Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin.  Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille myönnetään sama oikeus.

Monikkoperheen isän isyysrahakautta pidennetään, kun samalla kertaa perheeseen tulee useampi lapsi. Isyysrahakauden kokonaispituus voi olla enintään äitiysrahapäivien lukumäärää vastaavat 105 arkipäivää.

Muutokset lisäävät työtulovakuutuksen kustannuksia. Lakimuutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa syksyyn 2018 mennessä.

Lisäksi sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kunnallisen tai maakunnallisen luottamustoimen hoitamista ei pidetä ansiotyönä, joka aiheuttaa vanhempainpäivärahan maksamisen vähimmäismääräisenä. Muutos ei koske päätoimisia tai osa-aikaisia luottamustoimia. Muutoksella ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia.

Koulutuksen tasa-arvon edistäminen

Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 milj. euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä. Tasa-arvoavustus kohdennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjille. 

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoitukseen uuden 5 milj. euron määrärahan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslaki annetaan eduskunnalle keväällä 2018.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Toisen asteen suorittamisesta aiheutuvien koulutusten kustannusten kattamiseen tarkoitettu lisä kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisän suuruus tulee olemaan n. 46 €/kk.

Lukiouudistus toteutetaan - kielten opetus varhaistuu

Hallitus päätti lisärahoituksesta lukiokoulutukseen. Hallituksen esityksenä annettavan lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia. Myös lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Kokonaisuudessaan uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin varataan 4 milj. euroa vuodelle 2021 ja 8,53 milj. euroa vuodesta 2022 lukien.

Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018 ja opetussuunnitelmat Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Varhaistukseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja 1 tunti toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen. Uudistuksen kustannus on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.

Panostuksia edullisiin koteihin: A-Kruunu voi tuplata asuntotuotantonsa

Hallitus pääomittaa 50 milj. eurolla yleishyödyllisen A-Kruunu Oy:tä. Päätöksen myötä A-Kruunu Oy voi lisätä vuosittaisen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon, mikä on tuplasti viimevuotista enemmän. Tämä mahdollistaa rakentamisen lisäämisen Helsingin seudulla. Lisäksi A-Kruunun rakennuttamista voi myös laajentaa suurimmille kaupunkiseuduille. Pääomituksella pystytään lisäksi lisäämään puurakentamista sekä asuntomarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin luotuja konseptikohteita.

Hallitus haluaa puolittaa asunnottomien määrän vuoteen 2022 mennessä.

Hallitus päätti lisätä erityisryhmien investointiavustuksiin 5 milj. euroa vuosittain eli 20 milj. kehyskaudella. Raha kohdennetaan itsenäiseen asumiseen kykeneville asunnottomille välivuokrattavien asuntojen hankintaan markkinoilta. Lisäksi korvataan asunnottomien ensisuojia asunnoilla.

Asuntopoliittiset toimet toteuttavat osaltaan professori Juho Saaren työryhmän esityksiä, joilla vähennetään eriarvoistumista.

Valtion kiinteistöomistus uudistetaan

Valtion ja valtionyhtiöiden kiinteistöomistukset (mm. asemaseuduilla) selvitetään ja asuntorakentamiseen tai yritystoimintaan soveltuva ei-strateginen maaomaisuus keskitetään Senaatti-kiinteistöille. Tätä tarkoitusta varten perustetaan Senaatti-kiinteistöille erillinen tytäryhtiö, jolle laaditaan strategiset linjaukset kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukaisesti asuntorakentamista ja muuta kiinteistökehittämistä varten.

Yhtiö kehittää kiinteistöjä ns. kaavallisen kehittämisen vaiheeseen, jonka jälkeen se myy kiinteistöt markkinoille. Yhtiö voi harkintansa perusteella omistaa kiinteistöjä myös kaavallista kehittämistä pidemmälle, jos se on kaupungin ja hankkeen muiden osapuolten näkökulmasta välttämätöntä.

Hallitus turvaa maakuntien ja valinnanvapauspilottien rahoituksen riittävyyden

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja ohjaukseen osoitetaan 95 milj. euroa vuonna 2019, millä katetaan maakuntien toiminnan ja maakunnissa tapahtuvan valmistelutyön kustannukset vuonna 2019. Uudistus merkitsee myös mittavia muutoksia tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan noin 98 milj. euroa vuonna 2019. Rahoitusta on tarkoitus kohdentaa eri hallinnonalojen kansallisiin hankkeisiin sekä avustuksina maakunnille niiden ICT-muutostukeen. Maakuntien tarvitsemien digitalisaatio- ja ICT-palveluiden toteuttamiseksi pääomitetaan maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy:tä siirtämällä yhtiöön valtion osakeomistuksia noin 30 milj. euron arvosta.

Hallitus on kehysriihessä 2018 päättänyt rahoittaa valinnanvapauspilottien alkamisvaihetta 200 milj. eurolla aiemmin päätetyn 100 milj. euron sijaan. Pilottihakemusten ja niitä tarkentavien neuvottelujen perusteella hallitus päättää toukokuussa uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuksesta. Hallituksen nyt päättämä lisärahoitus osoitetaan myöhemmin. Valinnanvapauspilotteja rahoitetaan esimerkiksi hyödyntämällä valtion tasetta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti. Onnistuneilla piloteilla ja palvelusetelikokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Kaikki maakunnat ovat hakeneet pilotteihin. Pilotit voivat alkaa 1.7.2018, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain. Päätökset piloteista tehdään toukokuussa 2018. Pilottien kautta tullaan vahvistamaan maakuntien yhtenäisiä käytäntöjä kokeilemalla eri valinnanvapaustyökaluja ja erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja. Hallitus on jo aiemmin osoittanut 30 milj. euroa nykylainsäädännön mukaisiin valinnanvapauskokeiluihin.

Kasvupalvelupilottien toteuttamisella haetaan kokemusta kasvupalveluiden muutoksesta. Esityksiä on tullut 26, joista noin puolet sisältää tavalla tai toisella allianssimallin kokeilun. Piloteissa on tarkoitus kokeilla sote- ja kasvupalveluiden yhteensovitusta pitkään työttömänä olleiden palveluissa. Pilotteja voidaan käynnistää syksystä 2018 alkaen, kun tarvittavat lakimuutokset on hyväksytty eduskunnassa.

Hallituksen kannanotto maakunta- ja soteuudistuksesta 10.4.2018 

Julkisen sektorin kustannusten karsimista jatketaan (JTS-miljardi)

Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin toimintauudistuksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta 1 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä (niin sanottu JTS-miljardi). Tämä näkyy julkisen talouden suunnitelmassa 2019−2022. Kokonaisuus muodostuu kolmesta osasta:

  1. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelma
  2. Kuntien kannustinjärjestelmät digitalisaatioon, käyttötalouden menoihin ja tilakustannuksiin
  3. Valtion digitalisaation, tuottavuuden ja tilatehokkuuden parantaminen

Viimeiset uudistukseen liittyvät hallituksen esitykset annetaan ensi syksyn aikana.

Hallituskauden alussa käynnistetyn kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen säästövaikutukset ovat vuoteen 2029 mennessä noin 340 milj. euroa.

Tämän lisäksi kuntien kustannustehokkuuden tukemiseksi valmistellaan kolme kannustinjärjestelmää, joiden rahoituksesta päätettiin kehysriihessä. Kannustimilla tavoitellaan 300 milj. euron säästövaikutuksia.

Ensimmäisenä käynnistyy kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 milj. euroa vuodesta 2019 lähtien. Kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmään varataan 50 milj. euroa vuonna 2021 ja 100 milj. euroa vuodesta 2022 lähtien. Kuntien rakennuskannan kehittämiseen ja tilojenkäytön tehostamisen varataan 50 milj. euroa vuonna 2021 ja 100 milj. euroa vuodesta 2022 lähtien.

Rahoitus kannustinjärjestelmiin otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Kannustinjärjestelmien jatkovalmistelussa arvioidaan ja huomioidaan rahoitusperiaatteen toteutuminen kuntien osalta.

Valtion toimintojen digitalisaatiolle ja tuottavuuden kehittämiselle asetetaan vuosille 2020−2029 kaikkia hallinnonaloja sitova vuosittainen toimintamenojen tuottavuustavoite. Puolustusministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön vuotuinen tuottavuustavoite on 0,3 prosenttia ja muiden hallinnonalojen 0,5 prosenttia. Toimintamenojen vähennys voidaan kohdentaa hallinnonalojen sisällä täysin hallinnonalan päättämällä tavalla kulutusmenoihin.

Aidon tuottavuuden varmistamiseksi hallitus toteuttaa kattavan analyysin tuottavuuden ja digitalisaation potentiaalista. Tuottavuutta edistävien investointien mahdollistamiskesi kutakin toteutunutta 6 milj. euron säästöä kohden yhteiselle kehittämismomenttien investointimomentille lisätään 1 milj. euroa. Hallinnonalojen tuottavuussäästöjen lisäksi julkisen hallinnon tuottavuuden kohdennettua kehittämistä jatkamalla voidaan saavuttaa 100 milj. euron säästöt.

Valtionhallinnon tilaohjelman säästötavoitetta nostetaan 50 milj. eurolla 150 milj. euroon. Ohjelma kestää vuoden 2029 loppuun asti.

Toimet vahvistavat julkista taloutta vuoteen 2029 mennessä yhteensä 940 milj. eurolla.

Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinnan (nk. JTS-miljardi) toimeenpano ja vaikutukset 

Normien raivaaminen jatkuu

Norminpurkua on tehty koko hallituskauden ajan kaikilla hallinnonaloilla. Norminpurun tarkoituksena on helpottaa kansalaisten ja elinkeinoelämän arkea sekä uudistaa viranomaisten toimintatapoja. Hallitus jatkoi kehysriihessä norminpurkutyötä. Osa normienpurku-hankkeista on jo käynnissä, ja hallitus vahvisti riihessä niiden etenemisen. Myös uusia toimia käynnistettiin, muun muassa turvapaikanhakijoiden työnteon esteitä puretaan, yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan, osakeyhtiön peruspääomavaatimus (2 500 euroa) poistetaan, yrittäjien ei-omistavan perheenjäsenen ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista parannetaan, vapaaehtoistoiminnan rahankeräystä (arpajaislain muutos) helpotetaan, ympärivuotinen haku lukioon mahdollistetaan ja ylioppilaskirjoitusten uusimiskertojen rajoitteet poistetaan ja mobiiliajokortin käyttöönottoa selvitetään.

Ministeriöiden ja hallitusryhmien esitykset normien purkamiseksi 

Kuntien toimet tuottivat tulosta

Kuntatalous on kohentunut huomattavasti viime vuosien aikana. Sekä kuntien että hallituksen toimet ovat vahvistaneet sitä. Paikallishallinto on saavuttanut sille asetetun rahoitusasematavoitteen, sillä sen alijäämä pysyy kehyskaudella tavoitteen mukaisesti alle 0,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntatalouteen vaikuttaa merkittävästi maakunta- ja sote-uudistus, jonka seurauksena kunnilta siirtyy pois sosiaali- ja terveydenhuolto. Kuntien suurin menopaine on ollut ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Jatkossa kuntatalouden tehtävät painottuvat koulutukseen, johon ei kohdistu vastaavia menopaineita.

Hallitus palauttaa kunnille myönnettävän harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, johon osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Lisäksi varaudutaan 10 miljoonan euron harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen taloudellisessa kriisissä tai kriisiytymässä oleville kunnille.

Julkisen talouden sopeutustoimet hallitusohjelman mukaisia

Hallituksen julkista taloutta välittömästi vahvistava sopeutuskokonaisuus koostuu julkisten menojen kasvua hillitsevistä toimista ja menojen uudelleenkohdennuksista. Nämä toimet yhdessä vahvistavat julkista taloutta noin 4 mrd. eurolla. Kuntien päätöksistä riippuvaisten toimenpiteiden vaikutukseen liittyy edelleen epävarmuutta. Kunnat ovat kuitenkin sopeuttaneet talouttaan muilla keinoin niin, että säästöjen mittaluokan voidaan arvioida olevan hallitusohjelmaan sisältyvän sopeutustoimia koskevan liitteen mukainen.

Alijäämä pienenee vuoteen 2020 asti

Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 53,8 mrd. euroa vuonna 2019. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin noin 8 prosenttia vuodessa. Merkittävin kehyskauden verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos on vuonna 2020 voimaan tuleva maakunta- ja sote-uudistus, jonka myötä verotuloja siirtyy kunnilta valtiolle tämänhetkisen arvion mukaan noin 12 mrd. euroa.

Hallitusohjelman veropoliittisista toimenpiteistä suurin osa on jo toteutettu vuosina 2016–2018. Hallitus jatkaa aiempien linjausten mukaisesti alentamalla autoveroa ja korottamalla tupakkaveroa vuonna 2019. Työn verotukseen kohdistuvia nousupaineita hillitään tekemällä vuosittain ansiotuloveroperusteisiin indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason tai inflaatiokehityksen myötä. Lisäksi maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä veroperusteita tarkistetaan siten, että kenenkään verotus ei uudistuksen seurauksena kiristy.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

 

2018, TA

2019, JTS

2020, JTS

2021, JTS

2022, JTS

Tulot, pl. nettolainanotto

52,7

53,8

67,3

69,9

71,6

Menot

55,8

55,1

68,3

71,3

73,1

Alijäämä

-3,1

-1,3

-1,0

-1,4

-1,5

Alijäämä ilman Puolustusvoimien strategisia suorituskykyhankkeita

     

-0,4

-0,5

Budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 55,1 mrd. euroa vuonna 2019, mikä on 0,7 mrd. euroa vähemmän kuin mitä vuodelle 2018 on budjetoitu. Määrärahoja alentavat mm. määräaikaisten kärkihankkeiden rahoituksen päättyminen ja työttömyysturvamenojen väheneminen. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna menot ovat keskimäärin noin 0,2 mrd. euroa korkeammalla tasolla vuosittain.

Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan noin 1,3 mrd. euroa vuonna 2019, kun vuodelle 2018 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 mrd. euroa. Alijäämä pienenee vuoteen 2020, mutta kasvaa jälleen vuonna 2021 johtuen etenkin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista. Edelliseen kehyspäätökseen verrattuna arvio alijäämästä kehyskauden aikana on pienentynyt selvästi etenkin korkeampien tuloarvioiden seurauksena. Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 5,1 mrd. eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 114 mrd. euroon vuonna 2022.

Talouden näkymät ja julkinen talous

Suomen talouden kasvu jatkuu ripeänä tulevina vuosina. Talouden nopea toipuminen ja vahvana jatkuva talouskasvu nostavat työvoiman kysyntää, ja työllisyyden kasvu tulee olemaan nopeinta vuosiin. Työllisyyden nousun seurauksena myös yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy. Kehyskauden loppuvuosina talouskasvu jatkuu hidastuen lähemmäs keskipitkän aikavälin kasvuvauhtia. Talouden ja väestörakenteen jo vuosia käynnissä ollut rakennemuutos vaikuttaa myös talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiin.

Suomen julkisen talouden rahoitusasema on viime vuosina kohentunut sopeutustoimien ja hyvän talouskehityksen siivittämänä. Julkisen talouden rahoitusaseman kehitys jatkuu suotuisana, ja julkinen talous kääntyy lähivuosina lievästi ylijäämäiseksi yli kymmenen vuoden alijäämäisyyden jälkeen. Hyvä suhdannetilanne ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden kestävyysvajetta, sillä väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkista taloutta automaattisesti vielä pitkään. Jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla myös pidemmällä aikavälillä, tulisi sen olla vielä selkeämmin ylijäämäinen ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Julkinen velka kääntyi laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016, ja velkasuhde jatkaa alenemista kehyskaudella. Nimellisesti velka kasvaa edelleen, ja julkinen talous velkaantuu, joskin hidastuvaan tahtiin.

Edellä esitetyt kansantaloudelliset arviot ovat alustavia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti julkisen talouden suunnitelman kanssa 13. huhtikuuta.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy Suomen vakausohjelma, jonka Suomi toimittaa EU:lle. Ohjelmassa hallitus kuvaa julkisen talouden suunnitelmiaan. Ohjelma on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, valtiovarainministerin erityisavustaja Matias Marttinen, p. 044 269 3113, ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236

Poimintoja määrärahoista ja hallituksen linjauksista

  • EU-puheenjohtajuuskauden kokonaismenoihin on varauduttu yhteensä 70 milj. eurolla (2017–2020).
  • Oulun ja Pelson vankiloiden nykyinen rakennuskanta on käyttöikänsä päässä ja tarvittavat uusinvestoinnit aloitetaan viivytyksettä. Oulussa ja Vaalassa säilytetään vankilat. Vankiloiden hankesuunnittelutyö aloitetaan välittömästi ja on valmiina keväällä 2019. Tavoitteena on, että Vaalan vankilan uudisrakentaminen voi alkaa vuonna 2019 ja se valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kehykseen varataan 6,6 miljoonaa vuodesta 2022 alkaen.
  • Puolustuksen määrärahoihin sisältyy HX-hävittäjähankkeen ensimmäisten vuosien arvioitua rahoitusta 1 mrd. euroa/vuosi kehyskauden loppuvuosina. 
  • Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja lisätään keskimäärin 46 milj. euroa vuosittain verrattuna edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan.
  • Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200 kehyskaudella kohdennetaan 18 milj. euron lisärahoitus vuodelle 2019 ja 16,4 milj. euron korotus vuosille 2020–2022.
  • Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi vahvistetaan rahoitusta pysyvästi 2,5 milj. eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus Supoon on huomioitu, mitä varten kohdennetaan 10 milj. euron vuosittainen lisärahoitus.
  • Hallitus helpottaa vaikean kannattavuustilanteen sekä epäonnistuneen satokauden johdosta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden maatilojen asemaa. Luonnonhaittakorvauksen rahoittamiseen siirretään 10 miljoonaa euroa kertaluonteisesti vuodelle 2019.
  • Kiristetään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikkoja, jota varten lisätään oikeusministeriölle lainsäädäntömuutosten toimeenpanoon 0,87 milj. euroa.
  • Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan 2,2 milj. euroa.
  • Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 1,34 milj. euroa.
  • Ensikertalaisuussääntelyn muuttamiseen lisätään 2,2 milj. euroa.
  • Varataan sakon muuntorangaistusmenettelyn uudistamiseen 10,8 milj. euroa. Poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi.
  • Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään 10 milj. euroa käytettäväksi määräaikaishaastatteluja varten.
  • Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahassa on huomioitu 6 milj. euron lisäys kotouttamiskoulutukseen.
  • Maahanmuuttomenojen oletuksina on käytetty arviota 4 000 turvapaikanhakijasta vuodessa. Arvio vastaanoton piirissä olevista henkilöistä on noussut pitkittyneiden ja runsaiden valitusprosessien takia. Myös arvio oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määrästä on noussut, minkä johdosta kuntien kotouttamiskorvauksiin lisätään 22 milj. euroa vuonna 2019. Oletusmuutoksista johtuen maahanmuuttomenojen arviota nostetaan kehyskauden kolmena ensimmäisenä vuonna, mutta vuoden 2022 menoarviota alennetaan hieman.
  • METSO-ohjelman rahoitusta lisätään viidellä miljoonalla eurolla kehystasoon verrattuna. Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutoimiin perustuva METSO on yksi merkittävimpiä tapoja suojella metsäluonnon monimuotoisuutta.
  • Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta lisätään kehyskaudella vuosittain 1,1 milj. euroa Pohjois-Suomen metsäpuiden siemenhuoltoon ja varmuusvarastointiin liittyviin tehtäviin.
  • Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toimeenpanon tukemiseksi osoitetaan 6 milj. euroa vuosina 2019–2021 sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen.
  • Energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään energia- ja ilmastostrategiaan perustuen 5 milj. euroa 2019–2021. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuutta lisätään biojalostamoiden tukemista varten 40 milj. euroa vuosina 2019–2020 ja 60 milj. euroa vuosina 2021–2022. Tämä lisäys on ehdollinen sille, että valmisteilla oleva EU-regulaatio mahdollistaa biojalostamoinvestoinnit Suomessa.
  • Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden lisäämiseen osoitetaan 2 milj. euroa vuonna 2019 ja 3 milj. euroa vuosina 2020–2022.
  • Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.
  • Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus siirtää vuodesta 2020 alkaen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) toimisi valtakunnallisena palvelujen tuottajana ja samalla sen toiminta laajenisi kattamaan myös ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS:n toiminnan laajentumisesta aiheutuviin kertakustannuksiin osoitetaan 3 milj. euroa vuodelle 2019.
  • Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa.
  • Kelan toimintakuluihin tehdään 8 milj. euron korotus, jolla vahvistetaan toimeentulotuen käsittelyä ja puhelinpalvelua sekä varaudutaan toimitilojen peruskorjauksiin.
  • Hallitus rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista kehyskaudella yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perus- ja kliinistä tutkimusta. Lääkekehityksen alkuvaihe vaatii kuitenkin erityisosaamista. Keskuksen avulla pystytään viemään akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja lääkekehityskaaren kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee myös terveysalan kasvustrategian tavoitteita.
  • Adoptioperheiden adoptiotuen tarkistamiseen osoitetaan 0,3 milj. euron vuosittainen määrärahalisäys.
  • Sotilastapaturmalain edellyttämiin korvauksiin osoitetaan 2,5 milj. euroa.
  • Uuden lupa- ja aluehallintoviraston (Luova) perustamiseen liittyen on huomioitu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toiminnan ja resurssien siirrot uuteen valvontavirastoon (Luova), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen (Fimea), sosiaali- ja terveysministeriöön ja Säteilyturvakeskukseen (STUK) vuodesta 2020 alkaen.
  • Team Finland -verkoston vahvistamiseen kaupallis-taloudellisilla erityisasiantuntijoilla 1,6 milj. euroa vuosittain kehyskaudella.
  • Hallitus on päättänyt selvittää muoviveron käyttöönottoa.

Liitteet

JTS 2019−2022 Kehysriihen pöytäkirjamerkinnät
Pääministeri Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa