Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Sipilän avaussanat infotilaisuudessa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) hyödyntämisestä

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 6.10.2015 8.46
Puhe

(muutosvarauksin)

Suomi tarvitsee investointeja

Hallitus on ottanut kilpailukyvyn nostamisen yhdeksi keskeisimmäksi tehtäväkseen. Yritämme sitä edelleen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta olemme valmiita etenemään myös omaa polkua. Nyt ei kerta kaikkiaan ole aikaa odotella kilpailukyvyn paranemista itsestään. Hallituksen tiedonanto kilpailukyvyn parantamisesta sai viime perjantaina eduskunnan enemmistön luottamukset. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta viisi tuki hallituksen tiedonantoa. Lakiesitykset menevät nyt valmisteluun ja ne annetaan alkuvuodesta eduskunnalle. Samaan aikaan on ovi vielä muutaman viikon avoinna.

Pöydällä olevat toimet parantavat hintakilpailukykyämme. Tarvitsemme lisäksi palkkamalttia ja toimia tuottavuuden lisäämiseksi. On kuitenkin huomattava, että niiden korjaava vaikutus tulee viiveellä. Suomen talouden tilanne on niin kriittinen, että tarvitsemme myös nopeasti vaikuttavia toimia, joilla taloutta käännetään näivettymisestä kasvuun - Suomi tarvitsee investointeja.

Suomi ja koko Eurooppa kärsii tällä hetkellä investointien matalasta tasosta ja talouden hitaasta uudistumisesta. Haastan meidät kaikki nostamaan rimaa kaikissa toimissamme, mitkä tähtäävät investointien kääntämiseen uudelleen nousuun.

Yhtenä toimena investointien kasvattamiseksi Suomen pitää hakea Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR:lle kansallisia käyttökohteita, jotka vauhdittavat talouden kasvua. Haluan heittää teille kaksi erityistä haastetta tähän liittyen:

  1. Yritysten välirahoituksen sekä referenssi- ja pilottilaitosten rahoitusten lisääminen ESIR-rahalla
  2. Julkisten infra-investointien kiihdyttäminen uudenlaisilla rahoitusmalleilla ESIR-rahoitusta hyödyntäen

Markkinoilla on paljon pääomaa, joka hakee kohdetta. Rahaa siis on, mutta uskoa Suomeen investointikohteena ei ole. Meillä on tiettyjä pullonkauloja yritysten kasvun rahoituksessa. Referenssi- ja pilottilaitosten rahoittaminen ei toimi niin kuin pitäisi. Meillä on kyllä vahvaa innovaatiotoimintaa ja -rahoitusta, mutta sen hyötysuhde suomalaisiksi työpaikoiksi on aivan liian huono.

Toinen pullonkaula mielestäni on yrittäjävetoisten yritysten välirahoituksen puute. Käytin itse välirahoitusinstrumenttia yrityskaupassa, koska vain siten yrittäjäomistus oli mahdollista pitää korkeana. Välirahoitushan toimii oman ja vieraanpääoman välissä, enemmän riskiä kantaen kuin lainaraha, mutta ei lähtökohtaisesti vie yrittäjältä omistusosuutta.

Kysymykseni kuuluukin, voidaanko ESIR-rahoituksella löytää uusia tapoja pullonkaulojen poistamiseen? Voisimmeko synnyttää ESIR-rahalla yritysten useamman uuden, yksityiseen välirahoitukseen keskittyvän rahaston? Riskipääomaa löytyy, mutta näiden rahastojen synnyttäminen vaatii velkavipua korkotason pitämiseksi kohtuullisena. ESIR-raha voisi toimia riskiä kantavana velkarahaosuutena näissä rahastoissa.

Usein kysytään voisiko julkinen valta olla aktiivisempi investoija. Kysymykseen on vastattava, että julkinen valta on nimenomaan ollut sitä. Julkiset kiinteät investoinnit ovat kasvaneet vuodesta 2010 yli viidenneksellä.  Julkisissa investoinneissa on kuitenkin rajoite, koska ylitimme vuonna 2014 EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 3 % alijäämärajan, joka ylittyy myös tänä vuonna. Julkinen velka kasvaa sopeutustoimista huolimatta edelleen jyrkässä kulmassa, eikä tällä tiellä voida jatkaa.

Julkisen vallan investointimahdollisuudet ovat siis rajoitetut. Tarvitsemme tähänkin kokonaan uudenlaista ajattelua. Miten saamme valtion laiskan taseen paremmin töihin infra-investointien vauhdittamiseksi? Tässä mielestäni kannattaa myös hyvin avoimesti miettiä ESIR-rahoituksen tuomaa mahdollisuutta rakentaa public-private partnership -hankkeita uudella tavalla.

Maailmantalouden ja Euroopan talouden haasteiden ja harmauden keskellä yksityisten investointien liikkeelle saaminen ei ole helppoa. Harmaudessa on kuitenkin myös valon kajastusta. Sitä tulee erityisesti biotalouden noususta. Se tarkoittaa biojalostamoita – sekä suuressa mittakaavassa että pienemmillä hankkeilla. Ne tarkoittavat uusia biotalouden tuotteita ja uusiutuvaa energiaa tuotettuna ympäristövastuullisesti alusta loppuun. Biotalouden kärkihanke tukee osaltaan tätä myönteistä käännettä.

Toinen myönteinen kehitys koskee meriteollisuutta erityisesti Turussa, toivottavasti myöhemmin myös muilla paikkakunnilla. Turun meriteollisuuden kehityskuvan kääntämisessä umpikujasta uuteen nousuun suuri ansio kuuluu seuraavalle puhujalle, edelliselle elinkeinoministerille Jan Vapaavuorelle.

Kaivosteollisuudessa Suomi muodostaa Euroopan kannalta strategisen reservin monissa harvinaisissa metalleissa. Tuon potentiaalin käyttöönottoa hidastaa maailmantalouden huono kehitys ja myös kotitekoinen byrokratiamme valitusprosesseineen. Suomesta on tullut vastustamisen ja valittamisen maa. Eräs hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteistä tähtääkin suurten investointihankkeiden luvituksen nopeuttamiseen.

Taloutemme kolmannen tukijalan, tieto- ja viestintäteollisuuden osalta elämme Nokian jälkeistä aikaa. Alan osaaminen on kuitenkin tallella. Sen saaminen uuteen käyttöön on pitkä tie, mutta sitä on jo kuljettu jonkin matkaa. Uusia kasvuyrityksiä on syntynyt, mutta niitä tarvitaan paljon lisää. Kertyneen tiedon ja osaamisen käyttö esimerkiksi terveysteknologian kasvavien markkinoiden valloittamiseksi on jo meneillään.

EU:n rahoitusmahdollisuuksista arvokkaimpia ovat tässä tilanteessa sellaiset, joiden käyttö ei vaadi lisää kansallista julkista rahoitusta. Tässä tapahtumassa esiteltävä ESIR-rahasto on sellainen. Myöskään ESIR-kehykseen tehtäviä kansallisia lisäsijoituksia ei tarvitse ottaa huomioon julkisen talouden alijäämässä. Nämä lisäsijoitukset ovatkin harkinnassa. Toinen merkittävä ominaisuus ESIR-rahastossa on se, että kyseessä on nopean toiminnan rahasto. ESIR toimii seuraavat noin kolme vuotta. Sinä aikana ESIR:in rahoituksen piirin esitettävät investointihankkeet tulee saada hyväksytyiksi rahaston päätöksenteossa.

ESIR-rahasto tarkoittaa keskisuuria ja suuria investointeja varsin laajalla toimialamäärittelyllä. Niiden lisäksi ESIR tuo mukanaan uusia EU:n rahoitusmahdollisuuksia pienten ja keskisuurten yritysten sekä pk-yritystä hieman suurempienkin, ns. mid cap-yritysten rahoituksen parantamiseksi. Tämäkin ESIR:in tuoma mahdollisuus on hyödynnettävä Suomessa. Aktiivisuus tässä suunnassa täydentää merkittävästi hallituksen linjauksia kasvurahoituksen vahvistamiseksi. Kasvurahastoajattelu toteutuu muun muassa Finnveran, Teollisuussijoituksen ja TEKESin uusilla instrumenteilla, kuten Finnveran välirahoitusohjelma.

Toivon, että tämä tapahtuma käynnistää EU:n uuden investointirahaston, ESIR-rahaston aktiivisen ja nopean hyödyntämisen Suomessa. Nyt meidän on oltava luovia ja rohkeita! Tässä onnistuminen on tärkeä osa selviytymistaisteluamme.

Kiitos!