Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa uudistustarvetta
Ramboll Finland Oy ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat arvioineet kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteutumista, toimeenpanossa ilmenneitä ongelmia tai hidasteita, vaikuttavuutta, ja miten materiaalitehokuutta tulisi jatkossa edistää.
Selvityksen tulokset kirkastavat kuvaa kansallisista materiaalitehokkuustyön painopisteistä ja toimista, joilla voidaan tehokkaimmin vastata kansallisen strategiatyön, EU:n kiertotaloustiedonannon ja YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteisiin. Selvitys antaa myös kuvan siitä, miten materiaalitehokkuutta edistäviä välineitä pitäisi tulevaisuudessa kehittää.
Vuonna 2013 valmistunut kansallinen materiaalitehokkuusohjelma tavoittelee samanaikaisesti talouskasvua, luonnonvarojen viisaasta käyttöä ja ympäristövaikutusten minimointia. Jotta ohjelma voisi mahdollisimman tehokkaasti edistää tavoitettaan, ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö todenneet ohjelman vaativan päivitystä. Uudistamisen taustaksi tarvitaan tutkimuksellista tietoa.
Kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa on kahdeksan toimenpidettä, joihin on kuulunut kaikkiaan 40 hanketta. Toimenpiteiden yhdenmukaista arviointia varten tutkijat loivat arviointikehikon. Tulosten mukaan suoraan materiaalitehokkuuteen vaikuttaneet hankkeet ovat onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin. Useat arvioidut hankkeet kuitenkin vaikuttivat materiaalitehokkuuteen vain välillisesti, kuten resurssiviisauden ja kiertotalouden edistämisen kautta.
Dematerialisaatio ja kierrätys keskeisimmiksi painopisteiksi
Materiaalitehokkuuden hallitsemisesta on tulossa yhä suurempi globaali haaste. Esimerkiksi vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä.
Arvioinnin mukaan materiaalitehokkuuden parantaminen on keskeinen tavoite kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä laajemminkin, mutta sen parantaminen vaatii kohdennettuja toimenpiteitä. Esimerkiksi materiaalitehokkuuskatselmukset ovat toimineet hyvin, mutta tarvitaan lisää vaikuttavuudeltaan merkittäviä edistämistoimia ja tutkimusta.
Selvityksen mukaan materiaalitehokkuuden parantamiseksi tarvitaan lisäpanostusta nimenomaan dematerialisaatioon ja kierrätykseen sekä uudelleenkäyttöön. Samalla ainemäärällä on tuotettava enemmän hyödykkeitä ja palveluja. Tämä voi liittyä esimerkiksi materiaalien käyttöä vähentäviin teknologioihin (cleantech), toimintatapoihin, logistiikkaratkaisuihin sekä tuotteisiin ja palveluihin (ml. digitalisaatio).
Lisäksi materiaalitehokkuusohjelman tulee olla yhdensuuntainen kansainvälisen kehityksen kanssa ottaen huomioon kansainväliset sopimukset, linjaukset (esimerkiksi YK:n agenda 2030) ja toimenpiteet globaalin ympäristö- ja sosiaalisen kuormituksen vähentämiseksi.
Tulevassa ohjelmassa tulisi keskeisenä kehittämisen kohteena olla myös kierrätys, jolla vähennetään erityisesti uusiutumattomien materiaalien käyttöä. Tärkeää on huomion kiinnittäminen materiaalien kierrättämisen lisäksi prosessien alkupäähän, jossa raaka-aineita ja muita resursseja otetaan käyttöön. Samalla materiaalitehokkuuden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin hyötyihin, kuten myös mahdollisiin riskeihin tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota.
21.9.2017 julkistettu Ramboll Finland Oy:n ja Luonnonvarakeskukse (Luke) selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi -selvitys
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: johtava asiantuntija Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy, p. 020 755 7216