Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Mika Lintilä puhe Sanomalehtien Liiton kevätseminaarissa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 17.5.2018 11.33
Puhe

Helsinki 17.5.2018

Hyvät kuulijat,

Valtio omistaa melkein seitsemänkymmentä yhtiötä joko osittain tai kokonaan. Yhtiöomistussalkun arvo on noin 33 miljardia euroa. Valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät yli 200 000 ihmistä. Niiden investoinnit vuonna 2017 olivat noin 8 miljardia euroa ja verojalanjälki saman verran.

Valtion yhtiöomistussalkun yhteiskunnallinen merkitys on siten huomattavan suuri. Sen kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää salkussa olevien yhtiöiden lukumäärän ja niiden taloudellisen painoarvon vuoksi. Valtio on ylivoimaisesti Suomen suurin yhtiöomistaja.

Valtionyhtiöiden melko massiiviset luvut kertovat paljon. Ne myös selittävät osaltaan sen, miksi valtionyhtiöt ovat jatkuvasti suomalaisia kiinnostavia – miksipä eivät olisi, meillä kaikilla kun on niistä oma osuutemme. Ei siis ole mitään syytä eikä tarvettakaan hillitä kansalaiskeskustelua valtion kokonaan tai jollakin osuudella omistamista yhtiöistä.

On kuitenkin yksi asia, jonka julkisessa käsittelyssä, myös sanomalehdissä, toivoisin tarkkuutta: omistajaohjaus sanassa on kaksi merkitsevää osaa, omistaa ja ohjata.

Omistaminen voi olla yhtiöissä sataprosenttista, kuten joissakin yhtiöissä edelleen on. Mutta: koska valtio ei ole patruuna, ei Walden eikä Serlachius, ohjauksen määrä on aina rajallinen, ja – sekin kannattaa tunnustaa - viisaasti rajattu. Ministeri ei kävele yhtiöiden hallituksiin osakesalkku kainalossa määräämään, mikä on yhtiön ”bisnesplani” missäkin kohtaa.

Ohjauksen järkevät rajat ovat toimineet sekä yhtiöiden, valtion että suomalaisten eduksi. Vai mitä mieltä olette, kun katsotaan vaikkapa Fortumin ja Nesteen menestystä sekä tuloksen että yhtiöiden edelläkävijyyden osalta. Hyvin menee, eikä se haittaa, ettei omistajaohjausministeri heilu yhtiöissä määräilemässä, mitä hallituksen tai toimivan johdon pitäisi tehdä.

Hyvät kuulijat,

Tälläkin hallituskaudella valtion yhtiöomistaminen ja siihen liittyvät asiat ovat puhuttaneet laajasti. Taustalla on näkynyt yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Erityisesti keskustelun kohteeksi on noussut yhtiöomaisuuden merkitys osana valtion taloutta.

Toukokuussa 2016 julkistetun omistajapoliittisen periaatepäätöksen teema on tase töihin. Se sisältää ajatuksen siitä, että yhtiöomistuksiin sitoutunut pääoma laitetaan kiertämään ja sen avulla synnytetään, tuetaan ja rakennetaan uutta elinkeinoelämää.

Omistaminen ei ole itseisarvo, vaan omistamisella on oltava tavoite. Suuren omistuksen perusteluista on aina käytävä keskustelua.

On syytä huomata sekin, että valtio on pitkäjänteinen omistaja. Valtion on otettava huomioon omistajan roolissa myös yhteiskunnan aineettomat tekijät. Valtio on – ja pyrkii olemaan - esimerkki muun muassa hyvän hallintotavan noudattamisessa.

Valtio menee mukaan sellaisiin hankkeisiin, joita yksityisen sektorin on vaikea rahoittaa pitkäjänteisesti. Kuten tiedätte, valtio on erittäin vahvasti mukana energiasektorilla. Ala on tarkasti säännelty ja investoinnit ovat pitkäikäisiä, kymmenien vuosien mittaisia – energia-alalla tarvitaan pitkäjänteisyyyttä, joskus myös pitkämielisyyttä.

Aktiivinen omistaminen ei ole ainoastaan keino hallita olemassa olevia omistuksia tehokkaasti, vaan sen avulla voidaan myös pääomittaa yrityksiä, jotka luovat kasvua. Näin ollen valtion yhtiöomistukset ovat monessa mielessä myös keskeistä elinkeinopolitiikkaa.

Hyvät kuulijat,

On luonnollista, että valtio-omistaja tavoittelee omaisuutensa hoidossa mahdollisimman hyvää taloudellista ja yhteiskunnallista kokonaistulosta.

Valtion yhtiöomistuksia on hoidettava tavalla, joka nauttii julkista luottamusta. Valtion pitää olla johdonmukaisesti ja ennakoitavasti toimiva omistaja, joka edistää yhtiöiden pitkäjänteistä kehittämistä ja arvon kasvua. Valtio-omistajan toiminnan on oltava mahdollisimman avointa ja vastuullista. Eri toimijoiden on voitava luottaa sen toimintaperiaatteisiin. Valtion mukanaolo merkittävänä omistajana ei saa asetta sen omistamia yhtiöitä erilaiseen asemaan kilpailijoiden kanssa. Kaikkien toimijoiden tulee voida luottaa siihen, että yhtiöllä ei ole minkäänlaista valtionomistukseen perustuvaa erityisasemaa. Valtio-omisteisten yhtiöiden on toimittava markkinoilla kilpailuneutraalisti.

Toukokuussa 2016 julkistettu omistajapoliittinen periaatepäätös linjaa omistajapolitiikan keskeiset tavoitteet ja periaatteet. Lisää taloudellista toimeliaisuutta on synnyttävä. Pääoman on kierrettävä. Valtion on kyettävä toimimaan sekä yritystalouden että yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistäen yhteiskunnan kokonaisetua. Ja kaiken tämän tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä.

Hyvät kuulijat,

Valtio on usein onnistunut toimimaan hyvänä yhtiöomistajana yksityisen ja julkisen pääoman rajapinnassa. Hyvä esimerkki tästä on meren pohjaan rakennettu kaapeliyhteys: verkossa kulkevan datan määrä moninkertaistuu lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi Suomi tarvitsi suoran yhteyden keskiseen Eurooppaan. Valtio laittoi projektin liikkeelle ja yksityinen pääoma lähti mukaan.

Vastuullisena omistaja valtion täytyy myös tarjota yhtiöiden käyttöön omistajan keinoja kasvun ja kehityksen aikaansaamiseksi. Tästä hyvä esimerkki on Altian listaaminen Helsingin pörssiin. Yhtiö on toiminut kansainvälisessä kilpailussa jo vuosia, eikä valtiolla ole strategista intressiä yhtiön omistamiseen. Näin ollen luonnollinen askel oli omistuspohjan laajentaminen ja listaus.

Merikaapelin rakentaminen Suomesta Saksaan ja Altian listaus ovat esimerkkejä kriittisestä nykytilan tarkastelusta. Yhteiskunta ympärillämme muuttuu. Se vaikuttaa kansalaisten ja yritysten elämään. Valtio-omistajuuden on elettävä ajassa – on syntynyt tarve uusiutua.

Omistamisen ja kehittämisen yhdeksi tekijäksi perustettiin Valtion kehitysyhtiö, Vake Oy syksyllä 2016. Vaken tehtävä on, kuten tuolloin määriteltiin, saada yhtiöihin sijoitettu pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin sekä tukemaan uutta ja nykyistä yritystoimintaa. Vaken ensimmäinen varsinainen yhtiöoperaatio toteutettiin heti samana syksynä, kun valtion Ekokem-omistus siirrettiin Vakeen, josta se sitten myytiin Fortumille.

Vuoden 2017 alussa astui voimaan valtioneuvoston asettama Vaken toimiohje. Sillä määrätään yhtiön toiminnasta ja sen päätöksenteon perusteista.  Syksyllä 2017 Vaken taseeseen perustettiin SoteDigi Oy. Sen tehtävä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisuja sekä muita digitaalisia ratkaisuja. SoteDigin perustaminen kustannettiin Vaken varoista, jotka se oli saanut Ekokem-kaupasta.

Vakeen nimitettiin ulkopuolisista asiantuntijoista muodostuva hallitus ja toimitusjohtaja maaliskuussa 2018, jonka myötä yhtiön varsinainen toiminta on käynnistynyt.

Odotan Vaken toiminnalta paljon. Odotukset ovat myös henkilövalintojen valossa perusteltuja - sekä hallitus että toimiva johto täyttävät asetetut kovat kriteerit.

Hyvät kuulijat,

Voi olla, että omistajaohjausministerin työ on peli, jossa käteen jää aina mustapekka. Myönnän toki, että vastuualue olisi yksiselitteisempi, jos tavoitteena olisi ainoastaan kasvattaa sitä, mikä jää viivan alle. Tai jos tehtävänä olisi ainoastaan sääntely.

Onneksi voin kuitenkin - käsi sydämellä - todeta, että tämä on erittäin mielenkiintoista työtä. Työtä, jolla, niin uskon, on merkitystä – myös kvartaalia paljon kauemmas tai yhtä hallituskautta paljon pidemmällä aikavälillä.

Haluan toivottaa kaikille hyvää seminaaripäivän jatkoa ja mukavaa alkanutta kesää.

Kiitos