FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Osaamisperusteisuus toteutuu ammatillisessa koulutuksessa kohtalaisen hyvin, joskin reformia kohti mennään vaihtelevin valmiuksin

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.1.2018 13.15
Tiedote 26/2018

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut viime vuosina merkittäviä muutoksia kuten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnonuudistus (voimaan 2015) ja siihen liittyvä osaamisperusteisuus, joka on ollut lähtökohtana myös ammatillisen koulutuksen reformissa ja vuoden 2018 alusta voimaan tulleessa uudessa ammatillisen koulutuksen laissa. Arvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjät ovat edenneet osaamisperusteisuuden toimeenpanossa tavoitteen suuntaisesti, mutta kehitettävää on edelleen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti arvioinnin vuosina 2016–2017. Arviointiaineisto perustui koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien ryhmien tekemiin itsearviointeihin, eri puolilla Suomea järjestettyihin työpajoihin, sidosryhmien ja viranomaisten haastatteluihin, politiikkatoimien vaikutusten arviointiin liittyvään paneeliin sekä valtakunnalliseen seminaariin. Arviointiin osallistui 145 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, mikä edustaa noin 90 % kaikista järjestäjistä.

Osaamisperusteisuuden toteutuminen vaatii onnistuakseen toimiva työelämäyhteistyö ja osaamista

Koulutuksen järjestäjät, opiskelijat ja työelämä suhtautuvat pääosin myönteisesti ammatillisen koulutuksen reformiin ja osaamisperusteisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Uudistus tuo ammatillista koulutusta lähemmäs työelämää, tiivistää työelämän ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia aiempaa yksilöllisempiin opintoihin. Samalla se luo paineita tarjota aiempaa enemmän työssäoppimispaikkoja, joustavoittaa toimintaa, uudistaa opetushenkilöstön työtä sekä kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen johtajien osaamista.

Osaamisperusteisuuden toimeenpanoa ovat haitanneet samanaikaisesti toteutetut ammatillisen koulutuksen säästöt ja se, ettei tieto uudistuksen tavoitteista ole saavuttanut kaikkia ammatillisen koulutuksen keskeisiä toimijoita kuten työelämää ja opiskelijoita.

– Toimeenpanon kannalta erityisesti työssäoppimispaikkojen ja työpaikkaohjaajien riittävyys sekä heidän saamansa tuki ja ohjaus koulutustehtävässään tulevat olemaan keskeisiä haasteita uudistuksen onnistumiselle. Myös opiskelijat tarvitsevat yksilöllisissä opinnoissaan aiempaa enemmän ohjausta, johon tulee varata resursseja, toteaa arviointineuvos Aila Korpi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.

Vaihtelevat toimintatavat luovat eriarvoisuutta opiskelijoiden välille

Toimintatapojen suuri vaihtelu niin koulutuksen järjestäjien sisällä (esim. eri koulutusalat ja tutkinnot) kuin koulutuksen järjestäjien välillä ja työelämän suuntaan luo eriarvoisuutta opiskelijoiden välille ja kuormittaa työelämää. Tutkinnon uudistuksen myötä toimintatapojen yhtenäistäminen on saatu käyntiin ja hyvistä käytännöistä oppiminen on alullaan.

Arviointiryhmä suosittelee koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tiivistämistä erityisesti työelämäyhteistyön koordinoinnissa, voimavarojen jakamisessa ja opiskelijan opintopolkujen kehittämisessä.

Osaamista hankitaan työpaikoilla – laadunhallinnan merkitys korostuu

Osaamisperusteisuuden myötä laadunhallinnan ja -varmistuksen rooli tulee entisestään korostumaan, kun osaamista hankitaan aiempaa enemmän työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Erityisesti työpaikkojen, työssäoppimisen, ohjauksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistaminen on keskeistä. Tarpeen on myös varmistaa, että koulutuksen järjestäjien omat seuranta- ja arviointijärjestelmät ovat kunnossa, jotta osaamisperusteisuuden toteutumista ja vaikutuksia on mahdollista arvioida.

Politiikkatoimilla pyritään säilyttämään yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet

Aiemmin tehty tutkinnonuudistus on luonut hyvän pohjan tulossa olevalle reformille, jota on valmisteltu laajassa ja pitkäkestoisessa yhteistyössä eri tahojen ja osapuolten kanssa. Kriittisimmät reformiin kohdistuneet kannanotot liittyvät rahoituksen ennakoitavuuteen sekä rahoitusjärjestelmän kykyyn turvata osaamisperusteisen koulutuksen laatu ja estää haitalliset ilmiöt, kuten osaamisen kapea-alaistuminen, osaamisvaatimusten madaltuminen ja mahdollinen suoritetehtailu.

Työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta keskeistä on onnistua koulutustarpeiden alueellisessa lyhyen ja pitkän tähtäimen ennakoinnissa. Väestön yhdenvertaisuus koulutusmahdollisuuksiin tulee turvata.

Osaamisperusteisen koulutuksen kehittämisessä on kysymys pedagogisen ajattelun ja menetelmien kehittämisestä ja uudistamisesta.

– Opiskelijoiden kannalta on keskeistä, että muuttuva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus varmistaa sen, että opiskelijat saavuttavat ammatilliselle koulutukselle asetut tavoitteet, ja että opiskelijoiden mahdollisuudet opintojen henkilökohtaistamiseen ja jatko-opintovalmiuksien kehittämiseen turvataan, toteaa arviointineuvos Jani Goman Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.

Koulutuksen tuloksellisuuden ohjauksen tulee varmistaa koulutuksen järjestäjien edellytykset turvata koulutus- ja ohjauspalvelut kaikille opiskelijoille. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuki- ja ohjauspalveluihin tulee kiinnittää huomiota.

Arviointiryhmä suosittelee, että määrärahoja kohdennetaan nykyistä enemmän ja systemaattisemmin mm. henkilöstön osaamisen ja pedagogiikan sekä oppimisympäristöjen ja järjestäjien välisen yhteistyön kehittämiseen. Myös opetushenkilöstön työehdot tulisi määritellä uudelleen. Lisäksi reformin vaikutuksia tulee tulevaisuudessa seurata ja arvioida.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi.

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante). 

Osaamisperusteisuus vie ammatillista koulutusta oikeaan suuntaan -Policy Brief

Arvioinnin verkkosivut osaamisperusteisuus.karvi.fi

Lisätietoja

Osaamisperusteisuuden tila: arviointineuvos Aila Korpi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, p. 029 533 5536, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Politiikkatoimien vaikutusten arviointi: arviointineuvos Jani Goman, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, p. 029 533 5505, etunimi.sukunimi@karvi.fi