Pääministeri Juha Sipilä Uusikaupunki 400 vuotta -tilaisuudessa

(muutosvarauksin)

Arvoisa juhlayleisö, hyvät uusikaupunkilaiset!

Suomen ja Uudenkaupungin suuri juhlavuosi ajoittuu samaan vuoteen. Täällä Uudessakaupungissa katsantokanta ulottuu itsenäistä Suomea kolmesataa vuotta kauemmaksi. Tämä kaupunki on nähnyt paljon. Se on myötävaikuttanut monella tapaa koko kansakuntamme kehitykseen.

Parhaillaan Uuttakaupunkia pidetään ihmeidentekijänä. Suuret työllisyysuutiset alueeltanne heijastelevat tekemisen meininkiä koko maahan. Erityisesti täältä valetaan uskoa sille, että yhä useampi työtön ihminen saa ansaitsemansa työpaikan. Te toimitte oivana esimerkkinä nyt koko Suomen talouskasvulle ja käänteen tekemiselle. Toimitte ikään kuin vetureina.

Kaupunkinne tarina osoittaa, kuinka sisukkaasti ja periksi antamattomasti olette luoneet uutta, uskoneet yrittäjyyteen, käyneet kauppaa, kansainvälistyneet ja nousseet pystyyn takaiskujen jälkeen. Kaupunkinne tarina sopii ohjenuoraksi tähän päivään. Erityisesti tänään juhlapäivänä olkaa ylpeitä juuristanne ja kertokaa historiastanne jälkipolville. Ammentakaa niistä eväitä tulevaisuuteen.

Hyvät juhlavieraat!

Uudenkaupungin perustamiseen oli kaksi selvää syytä. Pohjan sille loi pitkään jatkunut voimallinen puuastiateollisuus, siihen oleellisena osana liittynyt kauppa ja merenkulku sekä Ruotsin ehkä maineikkaimman kuninkaan Kustaa II Aadolfin henkilökohtainen päätös.

Vakkasuomalainen puuastiateollisuus oli valtavan laajaa ja monipuolista. Tuotevalikoima käsitti kymmeniä erilaisia puuastioita saaveista kiuluihin ja vakoista ämpäreihin ja lautasiin. Tuotteita vietiin talonpoikien omilla aluksilla Tukholmaan ja muualle Itämeren piiriin. Myöhemmät tullitilastot kertovat, että viennin määrä oli suorastaan valtava ja se käsitti kymmeniä tuhansia erilaisia esineitä vuosittain.

Jo neljä sataa vuotta sitten senaikainen biotalous oli ratkaisevassa roolissa Uudenkaupungin synnyssä ja kehityksessä. Biotalous ja metsään pohjaava teollisuus ovat tarjonneet alkuvaiheen vahvan pohjan koko alueen kasvulle, työpaikoille ja elannolle. Puuta on jatkojalostettu, tuotteita kehitetty ja ennen kaikkea niillä on käyty aktiivisesti ulkomaankauppaa.

Uusikaupunkilaisessa puuastiateollisuudessa olivat siis erikoistuminen, sarjatuotanto ja logistiikka kunnossa, jos nykyajan termejä käytetään.  Erikoistumista tapahtui taloittain, kylittäin ja pitäjittäin. Sarjatuotantoa toteutettiin puolestaan jakamalla työvaiheet työntekijöiden kesken.  Näin osaaminen kehittyi huippuunsa ja tuotanto saatiin tehokkaaksi. Logistiikka oli puolestaan kunnossa, kun tuotteet kuljetettiin talonpoikien omilla laivoilla ulkomaille.

Kuten aiemmin mainitsinkin, Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfilla oli keskeinen merkitys Uudenkaupungin synnylle. 23-vuotias kuningas perusti Uudenkaupungin tänä päivänä, tasan neljä sataa vuotta sitten. Hän teki sen, vaikka kohtasikin vastusta lähialueiden ja kaupunkien taholta. Kustaa II Aadolf tunnettiin kuninkaana, joka kuunteli kansaa ja kulki eri puolilla valtakuntaansa. Hän vieraili Suomen matkallaan Uudenkirkon Männäisillä. Silloin hän näki omin silmin, miten merkittävästä kaupasta ja merenkulusta oli kyse. Siitä syntyi päätös Uudenkaupungin perustamisesta, joka sitten toteutui tästä noin vuoden kuluttua.

Me nykyajan päättäjät voimme varmasti ottaa tästä oppia. On avartavaa ja silmiä avaavaa, kun pääsee kiertämään ympäri Suomea, tutustumaan eri alueisiin ja ihmisiin.

Merikaupunki Uudestakaupungista kuninkaan toiveen mukaan myös kehittyi. Kaupungin laivasto kasvoi nopeasti ja iso osa kaupunkilaisista sai eri muodoissa elantonsa merenkulusta. Sataman ja suojaisten väylien merkitys on ollut keskeisen tärkeä myös kaupungin muussa, myöhemmässä kehityksessä ja yritysten sijoittumisessa alueelle.

”Tärkeintä ei ole pelkästään lopputulos, vaan se matka, joka on kuljettu ja jota kuljemme.” Tähän lauselmaan on helppo yhtyä. Tänään juhlapäivänä emme voi kohdistaa katsettamme pelkästään nykyhetken kehittyneeseen ja menestyvään Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki on tänään, juuri sellainen kaupunki, jollaiseksi historialliset tapahtumat ovat sen muokanneet ja jolta pohjalta nykyiset päättäjät kaupunkia luotsaavat eteenpäin.

Kaupungilla on ollut erityisen hyviä, menestyksekkäitä vuosisatoja. Väliin on kuitenkin mahtunut myös hyvin synkkiä ajanjaksoja, joiden aikana on vaadittu uuden luomista, jaksamista ja vahvaa yhteisöllisyyttä jokaiselta kaupunkilaiselta. 1800-luvun puolivälissä kaksi tulipaloa tuhosi käytännössä miltei koko kaupungin.  Krimin sodassa vuosina 1853–55 tuhoutui puolestaan 25 uusikaupunkilaista laivaa eli kaksi kolmasosaa kaupungin kauppalaivastosta. Vaikeita aikoja on täällä koettu monta kertaa myöhemminkin. Monien teidän mielessänne on varmasti 1990-luvun alku. Tuolloin käytännössä yhtenä päivänä autotehtaalta joutui työttömäksi yli tuhat ihmistä. Uudenkaupungin työttömyysprosentti oli pahimmillaan noin 34 %. Nyt suunta on onneksi paljon parempaan päin.

Hyvät uusikaupunkilaiset!

400-vuotias Uusikaupunki on tällä hetkellä monin tavoin uuden edessä. Nyt Uudessakaupungissa valmistetaan tämän hetken huipputuotteita, laadukkaita henkilöautoja. Niille riittää kysyntää eri puolilla maailmaa. Autotehtaan upeat tuotantosopimukset ja siihen liittyvät työntekijöiden rekrytoinnit luovat ainutlaatuiset mahdollisuudet kaupungin uudelle kehitysvaiheelle. Samalla ne merkitsevät monenlaisia haasteita esimerkiksi asuntotuotannon ja monien palveluiden osalta. Nämä haasteet on ehdottomasti otettava mahdollisuutena luoda ja keksiä uutta. Nyt on mahdollisuus luoda aivan uudenlaisia palvelu- ja asumisratkaisuja ja tehdä erilaisia pilotteja. Tarttukaa päättäjät ja yrittäjät tähän.

Tietojeni mukaan asuntotuotannossa pienet ja keskisuuret toimijat ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Väliaikaisia moduuliasuntoja on nousemassa alueelle satoja jo juhannukseen mennessä. Vakka-Suomen alueella on myös erityistä kiinnostusta puukerrostalorakentamisessa.

Uusikaupunki on nyt ilmiö ja esimerkinnäyttäjä talouden nousussa, kun mennään parempaan päin. Hallituksen tavoite on saada Suomeen kautensa aikana 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tässä Uusikaupunki, jos jokin, on suunnannäyttäjä ja osoitus siitä, että Suomeen luotetaan. Olette myös osoitus siitä, että työtä ja investointeja voi syntyä eri puolille Suomea.

Koko Lounais-Suomessa on käynnissä myönteinen kehitys, jossa erityisesti meri- ja autoteollisuus tarvitsevat nopeasti lisää työntekijöitä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on huhtikuun alussa pyytänyt entisen pääministerin Esko Ahon selvittämään tätä positiivista rakennemuutosta ja sen edellyttämiä toimia. Valmet Automotiven autotehtaan menestys on ylittänyt kovimmatkin odotuksemme. Se on yksi vakuuttavimmista osoituksista siitä, että korkeaan osaamiseen perustuva valmistava teollisuus voi edelleen menestyä Suomessa.

Tällä hetkellä positiivinen rakennemuutos on käsillä erityisesti Lounais-Suomessa, mutta vastaavia tilanteita voi - ja toivottavasti onkin - edessä myös muualla. Sen vuoksi on tärkeää selvittää keinoja, joilla rekrytointia ja työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa. Tarkoitus on, että voimme käyttää kesällä valmistuvaa selvitystä pilottina vastaavanlaisten tapausten yhteydessä.

Hyvät kuulijat!

Jokainen autonrakentaja ja jokainen tämän kaupungin asukas on yksilö, jolla on omat henkilökohtaiset odotuksensa, toiveensa ja tarpeensa. Kun ne muistetaan ja kun niistä pidetään huolta, 400-vuotiaalla Uudellakaupungilla on edessään hyvä tulevaisuus.

Uudessakaupungissa on totuttu olemaan tienraivaajia monella eri elinkeinoelämän alalla. Tässä kohtaa ei pidä unohtaa myöskään hengenravintoa eli kulttuuria, jossa kaupungilla on niin ikään pitkät perinteet.

Kulttuurin siemen on kylvetty näille maille jo perin varhain. Tuo siemen on kasvanut hyvää ja runsasta hedelmää. Uusikaupunki on "lahjoittanut" tälle maalle merkittäviä taiteilijoita ja tiedemiehiä. Esimerkeiksi kelpaavat Robert Wilhelm Ekman, Arvid Liljelund ja Johan Jacob Nervander. Musiikki, kuvataiteet ja teatteri voivat Uudessakaupungissa tälläkin hetkellä hyvin. Maamme nykysäveltäjistä kansainvälisesti tunnetuimpia on Aulis Sallinen. Usko Kemppi tunnetaan taas kansan keskuudessa suosittujen laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Molemmat elivät nuoruutensa parhaat vuodet Uudessakaupungissa.

Uudessakaupungissa on aina ymmärretty vanha viisaus siitä, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan tarvitsee myös henkistä ravintoa. Vain niin kaupunki voi elää sekä aineellisesti että henkisesti hyvin.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen lämpimästi 400-vuotiasta Uuttakaupunkia. Kiitän siitä perinnöstä, jonka tämä kaupunki on vuosisatojen ajan luonut sen asukkailleen ja koko kansakunnallemme.