FI SV EN

Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

Valtioneuvoston viestintäosasto 8.2.2017 14.20
Pääministerin ilmoitus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat!

Hallituksen pitkän aikavälin visio on kirkas. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Myös hallituksen tavoitteet ovat selkeitä: hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen julkisessa taloudessa on loppunut vuoteen 2021 mennessä.

Suomen historian ensimmäinen strateginen hallitusohjelma tarkoittaa juuri tätä: visio ja tavoitteet ovat kirkkaita, mutta keinoja voidaan ja pitääkin säätää, jotta tavoitteet eivät karkaa.

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Hän myös lisäsi, että me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon.

Kotipesä oli huonossa kunnossa kesällä 2015, kun nykyinen hallitus otti vastuun. Tekemättä oli jätetty jo pitkään.

Lähdimme taklaamaan kymmenen miljardin kestävyysvajetta kolmella asialla: säästöillä neljä miljardia, rakenteellisilla uudistuksilla neljä miljardia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla kaksi miljardia.

Suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty. Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.

Arvoisa puhemies!

Usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan. Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan. Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi.

Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.

Kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat. Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut.

On välttämätöntä pitää kiinni uudistamisen ja työllisyyden linjasta, jotta luottamus säilyy jatkossakin. Neljän miljardin säästöpäätökset on nyt tehty. Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita.

72 prosentin työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton. Miksi me emme siihen pystyisi, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Suomessakin Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on yli 80 prosenttia.

Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa. Ahvenanmaan työllisyysasteella maksaisimme nyt velkaamme pois kovaa vauhtia.

Kehysriihessä tärkeimpiä asioita on löytää keinoja työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden järjestelmäämme kokonaisuutena. Tavoitteena on, että osaamispohjamme ja yritysten TKI-toiminnan edellytykset ovat kunnossa. Työllisyyden paraneminen on tärkeä keino eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, mutta myös uusia keinoja tarvitaan.

Arvoisa puhemies!

Eduskunta saa kevätistuntokaudella käsiteltäväkseen historiallisen laajoja julkisten palveluiden ja hallinnon uudistuksia. Hallitus antaa pian esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Sillä vahvistetaan demokratiaa ja osallisuutta sekä uudistetaan julkisia palveluita kokoamalla noin 350 erillisen julkisen organisaation tehtävät 18 maakunnalle, joita johtaa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Hallinto selkeytyy ja tehostuu.

Sote-reformi on ollut vireillä jo neljän vaalikauden ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on neljä kertaa kahden vuoden aikana lausunnoissaan korostanut uudistuksen olevan välttämätön ja kiireellinen perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Suomalaisten palveluiden turvaamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tärkeintä on saada myös eduskunnassa päätökset aikaiseksi. Nyt on päätösten - ei uusien mallien - aika.

Maakunnista tulee monialaisia. Niille tulee sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikkiaan 24 muuta tehtävää pelastustoimesta ympäristöterveydenhuoltoon sekä työllisyyden ja kasvun edistämiseen. Hallinnon yksinkertaistuminen on mittava: kuntien, maakunnan ja valtion tehtäväjako perustuu perustuslakiin ja taloudelliseen ajatteluun siitä, mikä toimija on paras asian tehokkaaseen hoitamiseen.

Valinnanvapauslain luonnoksessa on nyt rakennettu Suomen malli, joka siirtää voimavaroja nykyisestä, suhteellisen kalliista erikois- tai vaativan tason palveluista ihmistä lähellä oleviin palveluihin. Jokainen suomalainen voi itse jatkossa valita – se ei ole enää lompakon paksuudesta kiinni.

Arvoisa puhemies!

Tänä keväänä käsiteltävänä on myös ammatillisen koulutukseen suuri reformi. Siinä uudistetaan koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus ja tutkinnot. Tavoite on turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle paikka toisen asteen koulutuksessa ja vähentää keskeyttämisiä.

Työelämässä oleville aikuisille pyritään mahdollistamaan oman osaamisen kehittäminen. Byrokratiaa vähennetään. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Uusi koulutussopimus otetaan käyttöön joustavaksi poluksi työelämään.

Valmistelemme myös esitystä, jossa annetaan korkeakouluille mahdollisuus entistä laajempaan opetusyhteistyöhön.

Postisääntelyä uudistetaan joustavoittamalla yleispalvelutuotteiden jakelu- ja keräilyvelvoitteita ja kirjeiden kulkunopeusvaatimuksia. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelukonseptit ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun. Lakiehdotus mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan haja-asutusalueilla.

Digitalisaation vauhdittaminen etenee. Turhaa byrokratiaa puretaan kiivaasti. Kokeilutoiminta jatkuu: annamme esityksen kielikokeilusta perusopetuksessa ja jatkamme koulutusviennin esteiden purkamista. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin esitämme alueellisia kokeiluja.

Liikenneverkon rahoituksen uudistamista ja korjausvelan maksamista varten asetetaan parlamentaarinen ryhmä. Nyt pitää päästä eteenpäin edellisen vaalikauden parlamentaarisen ryhmän työstä ja tehdä konkreettisia ratkaisuja. Ratkaisuja vaaditaan niin korjausvelan vähentämiseen kuin tieverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen, ilmastotavoitteiden täyttämiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Keväällä annamme seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tässä kuussa. Selonteko on tiivis ja realistinen. Suomen uskottavan itsenäisen puolustuksen turvaaminen myös lähivuosikymmeninä edellyttää useiden hallituskausien mittaista sitoutumista suuriin materiaalihankintoihin. Suuret hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Emme aseta suuria hankintoja vastakkain palvelujen ja etuuksien kanssa. Se on ollut henki myös eduskuntapuolueiden puheenjohtajien keskusteluissa.

Eduskunta käsittelee jo historiallisen kunnianhimoista energiastrategiaa, jossa ehdotamme muun muassa kivihiilen käytöstä luopumista ja tuontiöljyn käytön puolittamista. Tänä keväänä hallitus aloittaa kunnianhimoisen energiakäänteen toimeenpanon. Laajennamme ilmastopolitiikan tavoitteistoa ja keinoja muun muassa ensimmäisessä ilmastolain mukaisessa ilmastosuunnitelmassa, jonka annamme eduskunnalle kevään aikana.

Arvoisa puhemies!

Maailmanpolitiikan tilanne huolestuttaa. Maailma on myrskyisä. Iso-Britannian kansanäänestyksessä enemmistö valitsi brexitin. Yhdysvalloissa kansa äänesti presidentiksi Donald Trumpin. Suomi kunnioittaa vaalituloksia.

Me tiedämme kuitenkin keitä olemme ja millä perustalla seisomme. Me rakennamme siltoja, murramme muureja. Uhkien suhteen emme ole naiiveja, mutta emme myöskään uhmakkaita.

Ystävien kanssa voi olla asioista myös eri mieltä. Se on luonnollista, eikä sitä pidä sen paremmin hätkähtää kuin suurennella.

Satavuotias Suomi on maa, joka puolustaa kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja muita perusoikeuksia. Suomi auttaa hädänalaisia, Suomi tekee väsymätöntä työtä tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta, Suomi puolustaa ilmastopolitiikassa tehtyjä yhteisiä päätöksiä. Suomi haluaa, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat jatkossakin sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vahvoja. Suomi puolustaa sääntöperustaista vapaakauppaa. Suomi uskoo, että erimielisetkin toimijat voivat puhua rakentavasti toisilleen. Globaaleihin kriiseihin haemme ratkaisuja, edistämme vuoropuhelua. Toimimme aktiivisesti kriisien keskellä. Tehostamme yhteistyötämme näillä alueilla.

Arvoisa puhemies!

Viime kesänä valmistuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristökuvaus alkoi lauseella: ”Voimakas muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.”

Tällaisessa tilanteessa meidän täytyy pystyä näkemään myös yksittäisiä ihmisiä, päätöksiä tai hallituksia pidemmälle ja välittömän maantieteellisen naapuristomme taakse.

Lähelläkin tapahtuu. Tänä vuonna meillä on edessämme useita eurooppalaisia vaaleja, joiden tuloksia varmaankaan harva enää rohkenee ennustamaan. Vaalikampanjat, niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja lopputulos voivat vaikuttaa toimintaympäristöömme merkittävästi.

Tänä vuonna on odotettavissa kiihtyvää keskustelua terrorisminvastaisesta taistelusta. Peruslähtökohdasta on laaja yksimielisyys: ISILin kaltaisen organisaation vastaista taistelua tulee jatkaa laajapohjaisen kansainvälisen rintaman voimin. On tärkeää, ettei tämä aiheuta lisää epävakautta esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se aiheuttaisi alueella lisää inhimillistä kärsimystä. Se lisäisi painetta lähteä vaaralliselle pakomatkalle esimerkiksi kohti Eurooppaa.

Arvoisa puhemies!

Unionin tulevaisuudesta keskusteltiin vakavalla mielellä Maltalla päämieskokouksessa viime viikolla. Esitin siellä, että meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.

EU ei ole kyennyt toteuttamaan lupauksiaan ja implementoimaan päätöksiään tehokkaasti. Toimeenpanoon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Meille tärkeitä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat sisämarkkinoiden kehittäminen ja ilmasto- ja energiapolitiikka. Suomi tukee EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Brexitinkin jälkeen Suomi haluaa säilyttää tiiviit yhteydet Iso-Britanniaan.

Arvoisa puhemies!

Itsenäinen tasavaltamme täyttää tänä vuonna 100 vuotta. On paljon syytä juhlaan. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Sen tulisi olla suuri kiitollisuuden ja ylpeyden aihe. Samalla emme missään nimessä unohda niitä suomalaisia, joita tämä aika ja sen haasteet painavat. Työ jatkuu. Monia asioita isänmaan kohtalosta on nyt annettu meidän vastuullemme. Me haluamme kantaa sen vastuun nöyrinä, mutta päättäväisinä.