FI EN

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Arktinen Eurooppa: EU:n arktisen politiikan ja pohjoismaisen yhteistyön yhdistäminen

Valtioneuvoston viestintäosasto 10.2.2017 12.28
Tiedote 63/2017

Arktista aluetta koskeva EU:n politiikka 2016 ja pohjoismainen yhteistyö yhdessä tukemaan arktisen Euroopan innovatiivista kehitystä

Arktisen Euroopan kehitystä voivat tukea niin Euroopan unionin “arktista aluetta koskeva yhdennetty politiikka”, joka muotoiltiin 27. huhtikuuta 2016 päivätyssä yhteisessä tiedonannossa, kuin pohjoismainen yhteistyö. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusraportissa Arktinen Eurooppa: EU:n arktisen politiikan ja pohjoismaisen yhteistyön yhdistäminen todetaan, että vuoden 2016 yhteinen tiedonanto luo pohjaa monikansalliselle arktisen Euroopan strategialle. Tutkimuksessa korostetaan etenkin alueen tarjoamia mahdollisuuksia biotaloudelle ja arktisille teknologisille innovaatioille. Näitä mahdollisuuksia voitaisiin lisätä sovittamalla yhteen EU:n arktisen politiikan toimia sekä kansainvälistä ja rajat ylittävää pohjoismaista yhteistyötä ja saada näin lisää synergiaa. Arktisen Euroopan kehityksen merkitystä koko EU:lle on tärkeää korostaa. Kohdennetut investoinnit alueelle voivat hyödyttää sekä pohjoismaisia että eurooppalaisia taloudellisia toimijoita.

Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n arktisen politiikan yhteisiä teemoja ovat: arktinen biotalous, innovatiiviset kylmän ilmaston teknologiat, digitalisaatio sekä harvaanasutuille alueille soveltuvien kiertotalousratkaisujen edistäminen. Kehityksen edistäminen näillä aloilla vaikuttaa EU:n kannalta toteuttamiskelpoisemmalta kuin kaivosteollisuuden tukeminen huolimatta siitä, että sekä analyytikot että poliittiset päättäjät kiinnittävät enemmän huomiota jälkimmäiseen. Lisäksi EU:n ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä rajojen muodostamien esteiden purkamiseksi tulisi jatkaa, ja siinä tulisi kiinnittää erityishuomiota saamelaisväestön rajat ylittävän toiminnan vahvistamiseen. Vaikka nämä yhteistoiminnan muodot eivät sisälly EU:n arktiseen politiikkaan, EU tukee niiden kautta merkittävällä tavalla arktisen Euroopan yhdentymistä selvästi erottuvaksi ja menestyväksi alueeksi.

Vuoden 2016 yhteinen tiedonanto käynnisti Euroopan unionin arktisen sidosryhmäfoorumin kautta prosessin, joka tähtää ennen muuta Euroopan arktiseen alueeseen liittyvien investointien ja tutkimuksen prioriteettien tunnistamiseen. Foorumin avulla voitaisiin panna alulle arktisen Euroopan yhteinen strategia. Se voisi perustua älykkään erikoistumisen logiikkaan. Yhteisiin prioriteetteihin liittyvien hanke-esitysten laatimista voitaisiin tukea erityisellä siemenrahajärjestelyllä. EU:n ja Pohjoismaiden yhteiset arktiset konferenssit voisivat vahvistaa pitkäaikaista yhteistyötä alueella toimivien eri rahoitusohjelmien välillä.

Arktinen Eurooppa on kiinteä ja erottamaton osa EU:n sosioekonomista maisemaa. Alueelle suuntautuvat investoinnit voivat hyödyttää koko Eurooppaa. Alueella on potentiaalia kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka vauhdittavat Euroopan vihreää kasvua. Se voi toimia astinlautana eurooppalaisille yrityksille, jotka laajentavat toimintaansa muihin arktisten napa-alueiden osiin. Euroopan pohjoisimmat alueet voivat enenevässä määrin toimia elävinä laboratorioina, joissa kokeillaan uusia teknologioita ja hallinnollisia ratkaisuja. Arktinen Eurooppa on tärkeä osa Euroopan kulttuuri- ja luonnonmaisemaa sekä luonnonvarojen lähde Euroopan taloudelle. Arktisen Euroopan menestys vahvistaa sen roolia EU:n porttina Venäjälle ja arktiselle alueelle.

Tutkimus toteutettiin Suomen puheenjohtajuus arktisessa neuvostossa kasvaneen epävarmuuden aikakaudella –hankkeessa, joka oli osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa vuonna 2016. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Lapin yliopiston Arktinen keskus, Suomen Ulkopoliittinen instituutti ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskus.

Raportti (englanninkielinen)

Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta on saatavilla osoitteessa tietokayttoon.fi

Lisätietoa: Adam Stepien, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija, p. 040 4844298, astepien(at)ulapland.fi sekä professori Timo Koivurova, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja, p. 040 551 9522 timo.koivurova(at)ulapland.fi