FI SV EN

Selvitys EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden vaikutuksista valmistunut

Valtioneuvoston viestintäosasto 30.5.2016 13.00
Tiedote 233/2016

Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja hiilidioksidipäästöt laskevat sähkö- ja lämpösektoreilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi. Uusiutuvan energian lisäys keskittyy hyvin voimakkaasti bioenergiaan. Näin todetaan tänään julkaistussa selvityksessä, jossa tarkastellaan EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sähkösektoriin EU:ssa, sekä tarkemmin sähkö- ja lämpösektoreihin Suomessa ja hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista näillä sektoreilla.

Oletukset talouskasvun elpymisestä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoista yhdistettynä tiukentuviin päästötavoitteisiin nostaisivat päästöoikeuksien ja sähkön hintaa EU-alueella merkittävästi selvityksessä tehtyjen markkinamallinnusten perusteella. Mikäli kaikissa EU-maissa luovuttaisiin kansallisista uusiutuvan energian tavoitteista ja tukijärjestelmistä, nousisi päästöoikeuksien hinta merkittävästi korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa uusiutuvan energian kansallisia tukijärjestelmiä jatketaan. Päästöoikeuksien hinta heijastuu myös sähkön markkinahintaan, joka on jonkin verran alhaisempi, mikäli tukia on käytössä. Selvityksessä ei ole arvioitu, kuinka todennäköisenä voidaan pitää sitä, että kaikissa EU-maissa luovuttaisiin kansallisista tukijärjestelmistä.

Sähkömarkkinamallinnuksen perusteella EU:n päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa sähkösektorilla investoimalla tuulivoimaan ja aurinkosähköön hyvin laajassa mittakaavassa EU-tasolla. Investoinnit voivat toteutua myös ilman tukia, mikäli talouskasvuennusteet toteutuvat ja kilpailevien tuotantomuotojen kustannukset kohoavat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen noustessa. Kivihiilen käyttö vähenee merkittävästi, mutta käyttö jatkuu edelleen monissa EU-maissa. Uusiutuvan energian tukeminen johtaisi tarkastelun perusteella alhaisempaan päästöoikeuksien hintatasoon ja sitä kautta myös kivihiilen suurempaan käyttöön EU-tasolla. Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat koko päästökauppa-alueen uusiutuvan energian tuet Euroopassa.

Selvityksen mukaan Suomessa ei kuitenkaan investoitaisi aurinko- ja tuulivoimaan merkittävässä määrin ennen vuotta 2030 nykyisen tukijärjestelmän piirissä olevien investointien lisäksi. Kuluttajakohtaisten pienimuotoisten aurinkosähköratkaisujen kehitykseen liittyy lisäksi merkittävää epävarmuutta, jota ei ole tässä selvityksessä erikseen tarkasteltu.

Tuuli- ja aurinkoenergian sijaan bioenergian käyttö Suomessa kasvaa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvautuessa bioenergialla sähkön ja lämmön tuotannossa päästökauppasektorilla. Erityisesti päästöoikeuksien hintojen kohoaminen nostaa energialaitosten puustamaksukykyä ja parantaa edelleen bioenergian asemaa turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Energialaitosten puustamaksukyky saavuttaa metsäteollisuuden kuitupuuhankinnan hintatason ennen 2020-luvun puoltaväliä, ja huoli puun energiakäytön vaikutuksesta metsäteollisuuden kuitupuun hintaan 2020-luvun loppupuolella on aiheellinen.

Selvityksessä ei ole erikseen arvioitu mikä vaikutus EU:n kaavailemilla biomassan kestävyyskriteereillä olisi biomassan energiakäyttöön. Sähköntuotannossa investoinnit jäävät kokonaisuudessaan hyvin vähäisiksi koostuen lähinnä metsäteollisuuden mahdollisista uusista investoinneista ja yhteistuotannon korvausinvestoinneista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta korvausinvestointien toteutuminen on epävarmaa, ja mikäli talouskasvu on oletettua hitaampaa ja hinnat eivät kohoa, investoinnit toteutuvat yhteistuotantolaitosten sijaan todennäköisesti lämmön erillistuotantona.

EU-maissa bioenergian käytön lisäys sähkösektorilla on vähäinen verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaan, ja kehitys on vastaavaa myös muualla maailmassa. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta tuuli- ja aurinkosektoreiden kotimarkkinoita kehittämällä vaikuttaisikin olevan parhaiten mahdollista hyötyä kasvavista investointitarpeista EU:n alueella ja muualla maailmassa. Suomessa on merkittävä määrä yrityksiä tuuli- ja aurinkovoima-aloilla etenkin mm. komponenttien, sähköjärjestelmien ja erikoismateriaalien valmistuksessa.

Selvityksessä tehtyjen haastatteluiden perusteella yrityksen kokevat kotimarkkinoiden roolin erittäin merkittäväksi. Määrälliset tuotantotavoitteet ja mahdolliset täysin teknologianeutraalit ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä ole haastatteluiden mukaan optimaalisin keino edistää suomalaisen teknologian kehittymistä, vaan liiketoimintamahdollisuuksia voidaan edistää myös tukemalla erityisesti uuden teknologian kokeiluhankkeita.

Selvityksen perusteella sähkö- ja lämpösektoreilla Suomessa voidaan saavuttaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvasta energiasta (yli 50 % 2020-luvulla) ja omavaraisuudesta (yli 55 % 2020-luvulla). Tavoitteet on kuitenkin asetettu energiankulutukselle kokonaisuudessaan sisältäen mm. liikennesektorin. Liikennesektorilla on todennäköisesti sähkö- ja lämpösektoria haastavampaa nostaa uusiutuvan energian osuutta 50 %:iin, jolloin kokonaistavoitteeseen pääsy voi edellyttää 50 %:a korkeampia osuuksia sähkö- ja lämpösektorilla. Myös kivihiilen käytöstä luopumisen osalta tavoitteet eivät selvityksen perusteella toteutuisi, vaikka päästöoikeuksien hinnat nousisivat merkittävästi. Vaikka kivihiilen käyttö vähenee merkittävästi, ei siitä kuitenkaan päästäisi kokonaan eroon Suomessa.  

Selvityksen toteutti Pöyry Management Consulting Oy vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastostrategian taustaselvityksenä ja osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Selvityksen loppuraportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätiedot: johtaja Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy, puh. 010 332 4330 jenni.patronen(at)poyry.com sekä hallitusneuvos Anja Liukko, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 062 078, anja.liukko(at)tem.fi