Selvitys: Lainsäädäntö vahvistamaan tietojärjestelmiä ja tiedon keruuta
Juuri ilmestyneessä selvityksessä on tarkasteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen valtakunnallista ohjausta ja tehdään ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus todennäköisesti vahvistaa valtion mahdollisuuksia ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa muun muassa valtion kokonaisrahoituksen ja maakunnille siirtyvän järjestämisvastuun kautta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nykyisellään vaikeasti keskushallinnon ohjattavissa. Hyvin suunnitellut tietojärjestelmät voisivat tukea tehokkaasti palvelujen ohjaamista ja sen myötä vähentää alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja palveluiden saatavuudessa. Kattavien rekisterien ja palvelujen tuottajien käyttämien sähköisten asiakastietojärjestelmien avulla olisi hyvät mahdollisuudet rakentaa palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja muita keskeisiä tavoitteita arvioivia tietojärjestelmiä.
Tällaisten järjestelmien kehittämistä ei ole kuitenkaan painotettu riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisstrategioissa. Suomessa on jääty jälkeen kansainvälisestä palvelujärjestelmän suorituskyvyn arviointiin liittyvien tietojärjestelmien kehityksestä. Puutteelliset tiedot vaikeuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajien ohjaamiseen tarvittavien kannustejärjestelmien kehittämistä.
Nyt valmistuneessa selvityksessä paikallistetaan aukkoja tarvittavassa tiedonkeruussa, muun muassa tietoja sosiaalipalveluista ja kustannustietoja on palveluista heikosti saatavissa. Lisäksi rekisteritietoja koskeva lainsäädäntö rajoittaa tietojen käyttöä ja eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämistä. Selvityksessä tehdään ehdotus ohjauksen edellyttämästä tietopohjasta.
Koulutus
Koulutuksen osalta selvityksessä on tarkastelunäkökulmana nykyisen ohjauksen arvioinnin ohella edellisen hallituksen aikana valmisteltu toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja rakenneuudistus. Sitä arvioidaan siihen sisältyvien ohjauskeinojen suhteen.
Selvityksessä kuvataan koulutuksen ohjausta paitsi taloustieteellisen kirjallisuuden ja kansainvälisten käytäntöjen, myös kotimaisen uudistusehdotuksen avulla. Raportissa analysoitava konkreettinen politiikkatoimenpide on opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2015 alussa tekemä esitys toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistamiseksi. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli parantaa toisen asteen koulutuksen tuloksellisuutta, lisätä tehokkuutta ja kohdentaa säästöjä.
Julkisen talouden hallinnan näkökulmasta suunniteltu toisen asteen koulutusta koskeva uudistus olisi ollut parannus, koska määrärahakaton avulla valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavaa toisen asteen koulutuksen rahoitusta olisi ollut nykyistä helpompaa säädellä. Rahoituksen leikkaus ja opiskelun kestoon liittyvät rahoitusjärjestelmän rajaukset olisivat lisäksi todennäköisesti tehostaneet toisen asteen koulutusta muun muassa kouluverkon supistusten ja opiskelijoiden valmistumisen nopeutumisen myötä. Arvioita julkisten menojen kehityksestä uudistuksen jälkeen kuitenkin hankaloittaa se, että lopputulos riippuu paljolti kuntien päätöksistä. Kunnat, jotka järjestävät suurimman osan sekä lukio- että ammatillisesta koulutuksesta, voivat kompensoida rahoitusleikkauksia omista tulonlähteistään.
Useat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tuloksellisuusrahoituksen avulla voidaan saada aikaan toivottuja tuloksia, mikäli käytettävät indikaattorit mittaavat aidosti koulutuksen laatua. Toisaalta rahoitusjärjestelmän tulisi olla myös läpinäkyvä ja tuen saajien hyväksymä. Monimutkaisiin kriteereihin perustuva tuloksellisuusrahoitus hämärtää rahoitusjärjestelmän tavoitteita ja saattaa pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa rahoituksen saajat keskittyvät pelkästään maksimoimaan saatua rahoitusta.
Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus -raportti
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätietoja: johtaja Markku Pekurinen, p. 029 524 7630 ja tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, p. 029 524 7256, THL sekä arviointineuvos Antti Moisio, p. 029 516 0447, valtioneuvoston kanslia