Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Sote-palvelujen valvontaa kehitetään asiakasta varten
Sote-uudistuksessa on palvelujen käyttäjien kannalta tärkeä huolehtia siitä, että palvelut toteutetaan turvallisesti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti muutoksen aikana ja sen jälkeen. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan tätä, mutta valvonnan toteuttamistapoja pitää vielä kehittää. Näin todetaan selvityksessä, jossa on selvitetty valvonnan muutoksia sote-uudistuksessa.
Sote-uudistus on suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan mullistava. Uudistuksessa on tarkoitus muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lisäksi palvelujen ohjauksen ja valvonnan rakenteita. Viranomaisrakennetta pyritään selkiyttämään poistamalla päällekkäisyyksiä ja yhtenäistämällä menettelyjä.
Tällä hetkellä sote-valvonta on hajautettu kahdelle eri viranomaiselle eli aluehallintovirastoille ja Valviralle. Uudistuksessa valvonta on tarkoitus keskittää yhdelle uudelle toimijalle eli valtion monialaiselle lupa- ja valvontaviranomaiselle. Tavoitteena on myös vahvistaa valvonnan riskiperusteisuutta. Tällöin valvontaa kohdennetaan niihin palveluihin, joihin liittyy erityisiä riskejä asiakas- ja potilasturvallisuudelle tai asiakkaan oikeuksille. Näillä keinoilla parannetaan valvontaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin ja varmistaa palvelujen yhdenvertainen toteutuminen.
Uusia ohjauksen, seurannan ja valvonnan menettelyjä
Uudistuksessa viranomaisten toteuttaman laillisuusvalvonnan rinnalle tulee uudenlaisia maakuntien ohjauksen, seurannan ja valvonnan menettelyjä, joilla STM ja VM ohjaavat maakuntien rahoitusta ja toimintaa. On tärkeä varmistaa, että eri menettelyt ohjaavat maakuntia samaan suuntaan. Menettelyjen keskinäistä suhdetta ja niistä vastaavien toimijoiden työnjakoa tuleekin selkeyttää.
Myös uudistuksessa tapahtuvalla palvelujen rahoituksen, järjestämisen ja tuottamisen vastuiden erottamisella voi olla seurauksia valvontaan.
”Ongelmatilanteissa voi olla vaikeaa määrittää vastuutaho. Esimerkiksi johtuuko puute palveluissa siitä, että valtion rahoitus ei ole riittävää vai siitä, että maakunta ei ole huolehtinut lainmukaisesti järjestämisvastuustaan vai onko syynä palvelun tuottajan virhe”, ennakoi johtava asiantuntija Eeva Nykänen (THL).
Uudistus ei onnistu ilman riittäviä tietoja palveluista
Järjestämisvastuun toteuttaminen edellyttää maakunnilta vankkaa osaamista, jota kaikissa maakunnissa ei välttämättä muodostu. Tämä korostaa viranomaisvalvonnan ja vahvan valtionohjauksen tarvetta. Ne edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Tietoa tarvitaan palvelujen vaikuttavuudesta, yksilön oikeuksien toteutumisesta, alueellisista eroista ja palvelujen kustannuksista.
”Tämän yhtenäisen tietopohjan rakentamisella on jo kova kiire”, toteaa Nykänen.
Uudistus vahvistaa väestön vaikutusmahdollisuuksia. Palvelun käyttäjät nähdään aktiivisina kuluttajina, jotka kykenevät tekemään valintoja ja kantamaan vastuuta ja jotka ohjaavat järjestelmää omilla valinnoillaan. Ajantasaista tietoa palveluista tarvitaan myös asiakkaiden tekemien valintojen tueksi.
Sote-uudistuksesta valvonnalle seuraavia vaatimuksia on selvitetty Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta -hankkeessa. Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen on laatinut THL. Päävastuussa on ollut johtava asiantuntija Eeva Nykänen.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: johtava asiantuntija Eeva Nykänen, THL, p. 0295 247 901 eeva.r.nykanen(at)thl.fi