Tutkimus: entistä määrätietoisemmalle strategiselle suunnittelulle ja johtamiselle tarvetta kaupunkiseuduilla

Tänään julkaistavassa maankäytön, asumisen ja kestävän julkisen talouden suhteita tarkastelevassa tutkimusraportissa korostetaan entistä määrätietoisemman strategisen suunnittelun ja johtamisen tarvetta julkishallinnossa. Tutkimuksen johtavana teemana oli kaupunkien kasvuproblematiikan tarkastelu. Tutkijat kehittivät strategisen eheyttämisen työkalun, jota kuntien ja kaupunkiseudun hallinnossa ja päätöksenteossa työskentelevät voivat hyödyntää.

Strategisen eheyttämisen työkalu perustuu ajatteluun, jonka mukaan maankäyttöä, asumista ja palveluja on suunniteltava entistä strategisemmin. Julkishallinnossa tämä tarkoittaa jatkuvaa ja joustavaa strategista käytäntöä, jossa suunnittelun eri tasoja, aikajänteitä ja välineitä sekä eri hallinnon sektoreita pyritään koordinoimaan ja sovittamaan yhteen entistä paremmin.

Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) -tutkimushankkeessa (2014 – 2015) tehtiin kuusi erillistä osatutkimusta, joiden aiheet ja näkökulma vaihtelivat. Aiheiden yhtymäkohtia haettiin useissa työpajoissa yhteiskehittelymenetelmällä. Työpajoihin osallistui tutkijoiden lisäksi laaja joukko valtion, kuntien, seutuhallinnon ja muiden organisaatioiden asiantuntijoita.

Osatutkimukset ja niiden tekijät yhteystietoineen

Yhdyskuntarakenteen hallinnan uudet ja vanhat muodot. Tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti kaupunkiseutujen kehityksen hallintaa. Tutkimuksessa todetaan, että nykyinen maankäyttösuunnittelujärjestelmä on periaatteessa toimiva, mutta jäykkä ja häiriöherkkä.  Sen lisäksi tarvitaan joustavampia ja strategisempia suunnitteluvälineitä sekä uusien toimijoiden mukaan ottamista. Tutkimuksen tekijä: Vesa Kanninen (puh. 050 350 8518).

Päätöksenteon sudenkuoppien tunnistaminen. Uusia näkökulmia avaavassa tutkimuksessa julkisen talouden - erityisesti palvelujärjestelmän - tuloksellisuus ja yhdyskuntarakenteen kestävyys nähdään osana laajempaa yhdyskuntakehittämisen kokonaisuutta. Haasteita tälle asettavat erilaiset ajattelutavat, sektorihallinto sekä eri toimintojen aikajänteiden erot. Tutkimuksessa määritellään sisältöjä yhdyskuntasopimukselle keinona lieventää hallinnon siiloutuneisuudesta aiheutuvia ongelmia. Tutkimuksen tekijät: Jarmo Vakkuri, Ilari Karppi (puh. 040 190 4003) ja Iina Sankala. 

Nykyisen MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi ja kehittäminen.  MAL-sopimuksia pidetään tärkeinä kuntien, valtion ja aluetason toimijoiden yhteistyön välineinä. Sopimuksilla sovitetaan yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmia kaupunkiseuduilla ja haetaan yhteistä tahtotilaa niihin liittyvien toimien toteuttamiseksi. MAL-sopimuksia voitaisiin kuitenkin kehittää monin eri tavoin, joita tässä osatutkimuksessa on kuvattu. Tutkimuksen tekijät: Raine Mäntysalo ja Kati-Jasmin Kosonen (puh. 040 195 2852).

Elinkeinoelämän kilpailun edistäminen kuntien maankäyttöpolitiikassa. Aihetta on tutkittu Suomessa ja muuallakin hyvin vähän. Keskeinen problematiikka liittyy kunnan rooliin suhteessa elinkeinoelämän toimijoihin. Onko kunnan tehtävä pyrkiä tarjoamaan esimerkiksi hyviä kauppapaikkoja kaikille toimijoille kulloistenkin trendien mukaisesti vai pyrkiä vakauttamaan nykyisten toimijoiden olosuhteet? Ja miten eheän yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden tavoitteet sovitetaan tähän yhtälöön?  Tutkimuksen tekijät: Raine Mäntysalo ja Hanna Mattila (puh. 050 512 4538).

Suomen 11 suurimman kaupunkiseudun segregaatiotilanteen vertailu. Keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien väestörakenne on selvästi eriytynyt kaikilla kaupunkiseuduilla. Vieraskielisten, pienituloisten ja työttömien osuus on keskuskaupungeissa suurempi. Segregaatioaste maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä ei ole paljon muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka maahanmuuttajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Turun seudulla segregaatio on jyrkempää kuin muualla. Eri kaupunkiseutuja ei ole aiemmin vertailtu keskenään tällä tavoin. Tutkimuksen tekijät: Jukka Hirvonen (puh. 050 512 4574) ja Sari Puustinen.

Täydennysrakentamisen ongelmakohtien paikantaminen. Täydennysrakentamista on pyritty edistämään viime aikoina, mutta sitä hidastavat edelleen monet käytännöt ja normit. Osa hidasteista on ns. teknisiä ongelmia, mutta osa pohjautuu asumiseen liittyviin, hyvinkin vanhoihin ja heikosti tiedostettuihin arvoihin ja ihanteisiin. Tutkimuksen tekijä: Sari Puustinen (puh. 050 522 4182).

Tutkimushanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koordinoi ympäristöministeriö.

Tutkimuksen tekijät ovat Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön (entisen maankäyttötieteiden) laitoksen YTK-tutkimusryhmästä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta sekä Valtakunnallisesta maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkostosta (MAL-verkostosta). Hankkeen vastuullisena johtajana toimi strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo YTK:sta.

Raportin julkaisutiedot

Puustinen, Sari & Mäntysalo, Raine & Karppi, Ilari (toim.) (2016): Strateginen eheyttäminen kaupunkiseuduilla. Näkökulmia kestävän maankäytön ja julkisen talouden kysymyksiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2016.  ISSN PDF 2342-6799, ISBN 978-952-287-209-8.

Tutkimusraportti

Lisätietoja: tutkimushankkeesta ja sen tuloksista antavat osatutkimusten tekijät sekä hankkeen projektipäällikkö Sari Puustinen, puh. 050 522 4182, [email protected]

Korjattu 27.1.2016  klo 12.15