FI SV EN

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti

Valtioneuvoston viestintäosasto 31.8.2017 13.35
Tiedote 378/2017

Hallitus on sopinut vuoden 2018 budjettiesityksestä. Kehysriihessä päätetyn mukaisesti ensi vuoden talousarvioesityksen painopisteitä ovat työllisyys, välittäminen, osaaminen ja turvallisuus. Näihin tehtiin lisäpanostuksia. Talous kasvaa nopeasti. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu tavoitteen mukaisesti vaalikauden aikana. Kokonaisveroaste ei nouse. Hallitus on pääsemässä lähemmäs 72 prosentin työllisyysastetavoitetta ja velaksi elämisen lopettamista. Tehdyt toimet vievät myös lähemmäksi kestävää julkista taloutta, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii sovittujen uudistusten määrätietoista toteuttamista.

Budjettiesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa tiistaina 19. syyskuuta, jolloin se tulee julkiseksi. Talousarvioesitys päivitetään valtion tuloja ja menoja visualisoivaan tutkibudjettia.fi-palveluun syyskuun aikana. Myös valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste, jonka luvut ovat olleet hallituksen käytössä budjettiriihessä, julkaistaan 19. syyskuuta.

Talous kasvaa – vastuullinen finanssipolitiikan linja jatkuu

Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Ennusteita on tarkennettu nopeamman kasvun suuntaan. Talous kasvaa pitkästä aikaa euroaluetta nopeammin. Talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Julkisen talouden alijäämät pienenevät, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu.

Kestävyysvajeen umpeenkurominen vaatii kuitenkin sovittujen uudistusten määrätietoista toteuttamista.

Budjettialijäämä pienenee

Ensi vuoden talousarvioesitys on 2,96 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Kevään lisätalousarvion mukaan vuoden 2017 alijäämän arvioitiin olevan 5,4 miljardia euroa. Vuoden 2018 lopussa valtionvelan, mukaan lukien rahastotalouden velan, arvioidaan olevan noin 110 miljardia euroa, joka on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia euroa

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Määrärahatasoa nostavat muun muassa kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset, jo aiemmin sovitut sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tuloarvioita on vuoden aikana korotettu odotettua myönteisemmin kehittyneen taloudellisen aktiviteetin seurauksena.

Työn verotus säilyy lähes ennallaan

Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Tällä päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018 - 2019, vuonna 2018 68 miljoonalla eurolla.

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Vuoden 2019 veropäätökset hallitus tekee tarkasteltuaan yleistä taloudellista kehitystä ja julkisen talouden kokonaistilannetta. Veroratkaisut tulevat noudattamaan hallitusohjelman tavoitteita.

Hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.

Työllisyyttä parantavia toimia vahvistetaan

Uusia keinoja nuorisotyöttömyyteen

Hallitus jatkoi puoliväliriihessä aloitettua työtä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Uusien toimien painopiste on nuorisotyöttömyyden vähentämisessä.

Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille. Määrärahojen lisäys on 9,4 miljoonaa euroa.

Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Muutoksella tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja etenemistä työllistymispolulla. Samalla palveluita uudistetaan henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen suuntaan.

Hallitus päätti puoliväliriihessä nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan lisärahoituksesta ja vakiinnuttamisesta. Lisäksi hallitus osoittaa 3 miljoonaa eurolla nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamiseen Ohjaamoiden yhteyteen.

Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön. Tulosperustaisen hankinnan tavoite asetetaan 10 000 alle 30-vuotiaaseen nuoreen, jolloin kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan

Työllisyyden parantamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille.

Työttömyysturvan aktiivikäyttö

Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.

Työttömyysturvan aktiivimalli kannustaa hakeutumaan töihin ja työvoimapalveluihin työttömyyden kaikissa vaiheissa. Samalla työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennetään työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen mahdollistetaan. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Muutoksen johdosta työttömyysturvamäärärahoja lisätään yhteensä 10 miljoonalla eurolla vuoden 2018 talousarvioesityksessä.

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen

Työttömien mahdollisuutta päivittää osaamistaan helpotetaan mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö lyhytkestoiseen opiskeluun. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla olisi oikeus käyttää työttömyysturvaan päätoimiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Uudistukseen varataan 3,5 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta. Hallitus on myös päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan vuoden 2018 alusta.

Selvityshenkilö Esko Aho on esittänyt keinoja Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen vastaamiseksi. Hallitus sitoutuu Ahon esittämään siltasopimukseen, joka liittyy muun muassa työvoiman saatavuuteen, alueelliseen saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Siltasopimus laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä ja toteutetaan kehyksen puitteissa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi keskiössä

Hallitus toteuttaa perhevapaauudistuksen, jossa tarkastellaan perhevapaiden ja siihen laajasti liittyvien perhepoliittisten sekä varhaiskasvatus- ja työelämäkysymysten kehittämistä. Uudistus valmistellaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään.

Perhevapaajärjestelmän etuudet uudistetaan hallitusohjelman julkisen talouden raamien puitteissa. Uudistuksella tulee olla VM:n todentaman arvion mukaan työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.

Hallitus asettaa hallituspuolueiden ministereistä koostuvan työryhmän valmistelemaan perhevapaamallin yksityiskohdat vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistelusta vastaavat ministerit  Saarikko (pj.), Mattila ja Grahn-Laasonen. Työhön osallistuvat myös ministerit Orpo, Lindström ja Vehviläinen. Virkamiestyöryhmä muodostetaan ministeriöiden STM (pj), VM, OKM ja TEM virkamiehistä.

Hallitus valmistelee perhevapaan uudistukset yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työssä kuullaan myös lapsi- ja perhejärjestöjä. Uudistukselle asetetaan seurantaryhmä. Uudistus astuu voimaan 1.1.2019.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustusta korotetaan noin 30 eurolla, josta aiheutuu 1,65 miljoonan euron lisämäärärahatarve. Tällä pystytään kehittämään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä. Pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee samalla kun vähimmäispäivärahoja korotetaan.

Opiskelevia lapsiperheitä tuetaan. Opintotuen huoltajakorotukseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa.

Päihteitä käyttävien äitien hoitoon myönnetään 3 miljoonaa euroa.

Eriarvoisuuden torjunta ja huolenpito

Talouden kasvaessa huolehditaan myös siitä, että pienituloisten asemaa voidaan kohentaa. Hallitus tunnistaa taloudellisesti erityisen heikossa asemassa olevien tilanteen perusturvaa parantamalla ja palveluihin panostamalla.

Vähimmäismääräisten etuuksien eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan taso on jäänyt jälkeen suhteessa toimeentulotuen perusosaan. Niiden korottamiseen osoitetaan 8 miljoonaa euroa vuositasolla.

Takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan jo kehyksissä päätettyjen 10 miljoonan euron lisäksi 8 miljoonaa euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Korotus koskee myös nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää.  Eläkettä saavan hoitotuen perustuen korotukseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Tuki nousee noin 70 euroon kuukaudessa.

Saattohoidon kehittämiseen osoitetaan miljoona euroa yhtenäisten hoidon perusteiden toimeenpanoon.

Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan myönnetään miljoonan euron kertaluontoinen lisäys.

Ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseksi hallitus valmistelee toimenpidepaketin, jossa arvioidaan ylivelkaantumiseen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita, kuten esimerkiksi positiivisen luottorekisterin perustamista, pikaluottojen sääntelyä ja yrittäjän uutta mahdollisuutta. Talous- ja velkaneuvontapalvelut siirretään aiemmin päätetyn mukaisesti oikeusaputoimistoihin vuoden 2019 alusta. Ensi vuodelle kohdistetaan miljoona euroa talous ja velkaneuvonnan sähköisten palvelukanavien kehittämiseen palvelun saavutettavuuden parantamiseksi. Ensi vuodelle kohdennetaan vuokra-asukkaiden taloudellisten ongelmien ehkäisemiseen miljoona euroa.

Vahva osaamispohja Suomen uudistamiseen

Hallitus lisää rahoitusta peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahoitusta, jolla tuetaan haastavilla alueilla toimivia peruskouluja, lisätään 15 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus kohdistaa 10 miljoonaa euroa kouluille, jotka eri syistä ovat vaarassa jäädä kehittämistoiminnan ulkopuolelle tai joilla on hyvin vähäisesti resursseja siihen.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonan euron määrärahalla osana osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Peruskoulun lainsäädännön kehittämistarpeista laaditaan toimintasuunnitelma. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan 5 miljoonalla eurolla.

Hallitus käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Hallitus vastaa osaavan työvoiman tarpeisiin sekä työelämän murrokseen. Ammatillisessa koulutuksessa tuetaan esimerkiksi uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä 15 miljoonan euron lisärahoituksella. Näin tuetaan 1.1.2018 voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistetaan uusi 5 miljoonan euron määräraha. Yliopistojen FItech-verkostoyhteistyötä laajennetaan 2 miljoonan euron lisäyksellä. Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Datahallinnan ja suurteholaskennan kapasiteettia lisätään 12 miljoonalla eurolla.

Korkean osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseksi Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonan euron lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen.

Hallitus on päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun. Lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voidaan hankkia uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Kokeilun tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti kasvavilla toimialoilla. Kokeiluun hyväksyttyjen opintojen tulee alkaa vuoden 2017 loppuun mennessä ja niiden tulisi päättyä vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokeilun pysyväksi tekeminen valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä.

Elinkeinoelämän uudistumista ja kansainvälistymistä tuetaan

Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen.

Innovaatio ja kansainvälistymispalveluissa edetään kohti yhden luukun palveluita, kun Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi Business Finland -nimiseksi toimijaksi. Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Business Finlandin avustusvaltuudeksi tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ehdotetaan vajaat 271 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Business Finlandin lainavaltuudet tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan nousevat 10 miljoonalla ollen yhteensä 157 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti lisätä Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n perusrahoitusta 2 miljoonalla eurolla. Näin tuetaan uuden osaamispääoman vahvistamista erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja kasvavien vientialojen tarpeisiin vastaamiseksi.

Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 miljoonan euron määrärahaa.

Terveysalan kasvustrategian toimeenpanemiseksi päätettiin rahoittaa neurokeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Tällä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle huippututkimukselle. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Hallitus on sitoutunut tukemaan Itä-Suomen yliopiston aloitetta Suomen neurokeskus -osaamiskeskittymän perustamisesta Kuopioon. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tukevat yhdessä puolitoistavuotista pilottihanketta 1,8 miljoonalla eurolla. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta osoitetaan rahoitusta hankkeeseen, sillä se tukee sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomista Suomeen.

Hallitus päätti jatkaa alueellista kuljetustukea vuosille 2018–2019. Tähän varataan 5 miljoonaa euroa vuositasolla. Kuljetustukijärjestelmän avulla alennetaan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parannetaan näiden alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Yritystuet uudistetaan

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet. Työssä arvioidaan myös kansainvälisessä kilpailussa olevien toimialojen asemaa.

Liikenneverkkoa parannetaan

Perusväylänpitoon ehdotetaan kohdennettavaksi 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna käynnistettäviä uusia väylähankkeita ovat Kehä I Laajalahden kohta, Vuosaaren ja Kokkolan meriväylien syventäminen sekä Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt.

Hallitus on päättänyt parantaa liikenneyhteyksiä Hailuodon ja mantereen välillä. Hailuodon kiinteä yhteys toteutetaan elinkaarimallilla siten, että pitkällä aikavälillä kiinteä yhteys on valtiolle kokonaistaloudellisesti edullisempi ja kapasiteetiltaan käyttäjille nykyistä parempi. Hanke käynnistyy 2018. Vuosimaksu korvaa vuosittaiset lautan käyttökustannukset.  

Hallitus on päättänyt lisäksi, että yksi, korkeintaan kaksi, liikenneverkon kehittämishanketta valmistellaan niin, että päätökset voidaan tehdä kevään 2018 kehysriihessä ja hanke/hankkeet käynnistetään tämän vaalikauden aikana.

Turvallisuus

Hallituskauden aikana on tehty useita Suomen turvallisuutta parantavia toimia. Hallitus tehostaa edelleen terrorismin vastaista toimintaa. Terrorismin torjunnan toimenpideohjelman tavoitteena on varautua ja ehkäistä terroritekoja. 

Hallitus lisäsi määrärahoja poliisitoimelle ja Suojelupoliisille sekä kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja Suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.

Näistä poliisin vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen osoitetaan budjettiriihessä lisämäärärahaa 9 miljoonaa euroa ja ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen 0,5 miljoonaa euroa. Suojelupoliisin operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitokselle osoitettiin 7,9 miljoonaa euroa jo kehysriihessä sisäisen turvallisuuden parantamiseen.

Hätäkeskuspäivystäjien koulutusta, mukaan lukien ruotsinkielistä koulutusta, lisätään. Siviilikriisinhallinnan määrärahoja lisätään kotimaan valmiuksien vahvistamiseksi.

Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseksi puolustukseen kohdistetaan 50 miljoonaan euron lisäys.

Hallitus lisää rahoitusta oikeusministeriölle radikalisoitumisen ehkäisyyn vankiloissa ja terrorististen rikosten torjuntaan syyttäjälaitoksessa. Vankilaradikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn kohdistetaan noin 0,4 miljoonaa euroa, jolla resursoidaan vankilassa tapahtuvan radikalisoitumisen ehkäisyä ja ääriliikkeiden toiminnan tunnistamista. Rahoituksella saadaan vakinaistettua Vantaan vankilassa kokeiltu vankilaradikalisoitumisen ehkäisytyö.

Syyttäjälaitoksen toimintamahdollisuuksia terrorististen rikosten torjuntaan ja rikosvastuun toteuttamiseen parannetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoituksella. Tällä esimerkiksi lisätään syyttäjien koulutusta terrorismirikoksien ja niihin linkittyvien vakavien rikosten hoitamiseen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuteen lisäpanoksia

Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän liikenteen päästövähennyksiin tekemät esitykset toteutetaan. Ryhmän esitysten lisäksi hallitus osoittaa 8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen.

Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain.

Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain.

Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.

Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.

Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto.

Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja ohjauksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella.

Hallitus esittää 10 miljoonan euron lisäystä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutukseen. Määrärahojen lisäys edistää merkittävästi Etelä-Suomen metsien suojelua ja luonnon monimuotoisuutta.

Turvapaikkaprosesseja tehostetaan

Maahanmuuton kustannukset on mitoitettu sen mukaan, että Suomeen tulee 7 000 uutta turvapaikanhakijaa, kuten aiemmin on arvioitu. Menojen vähenemistä rajoittaa se, että turvapaikkahakemusten käsittely kestää pitempään. Tämän vuoksi oikeuslaitos saa lisää resursseja valitusten käsittelyn vauhdittamiseksi.

Hallituksen syksyllä 2015 laatiman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteutusta tehostetaan.

Oikeusministeriölle kohdistetaan lisärahoitusta turvapaikkavalitusten nopeampaan käsittelyyn.  Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisätään 1,49 miljoonaa ja hallinto-oikeuksille 2,2 miljoonaa turvapaikkavalitusten käsittelyjonojen purkamiseen. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun myönnetään lisärahoitusta 0,5 miljoonaa euroa, jolla lisätään oikeusaputoimistojen henkilöstöresursseja ja julkisten oikeusavustajien koulutusta.

Maakunta ja sote-uudistukseen valmistelu etenee, valinnanvapauspilotteihin panostetaan

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon ehdotetaan 180,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahasta 130 miljoonaa euroa kohdennetaan maakuntien ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin. Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen rahoitus.

Kansalliset sote-ICT kehitysinvestoinnit toteutetaan perustettavan sotedigi-yhtiön kautta. Yhtiötä varaudutaan pääomittamaan tarvittavalla rahoituksella Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä.

Sote-valinnanvapauspilottien toteuttamiseen ohjataan 100 miljoonan euron määräraha vuodelle 2018. 

Lokakuussa 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin varaudutaan 15,9 miljoonalla eurolla.

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien kustannuksiin sekä valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon tarkastellaan vuosina 2020–2022 kuntien valtionosuuksien tarkistusten yhteydessä.

Pelastustoimen tietojärjestelmiin suunnataan lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmiä kehitetään yhteensopiviksi sote- ja maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kanssa.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki, p. 09 1602 2009, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, valtiovarainministerin erityisavustaja Matias Marttinen p. 044 269 3113, valtiovarainministerin erityisavustaja Mikko Kortelainen p. 050 301 8334 sekä työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236

Liite 1: lisäpoimintoja vuoden 2018 talousarvioesityksestä 

Liite 2: pöytäkirjamerkinnät budjettineuvotteluista