Pääministeri Juha Sipilän esittelypuheenvuoro
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista 30.9.2015

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies

Me kaikki haluamme varmasti rakentaa parempaa Suomea. Eiköhän meillä kaikilla ole myös tiedossa, että elämme yhtä Suomen taloushistorian heikoimmista ajanjaksoista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin laajasti hyväksytty tosiasia, että kilpailukykymme on jäänyt 15 prosenttia keskeisistä kilpailijamaistamme. Sen seurauksena työttömyys kasvaa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Olemme velkaantuneet nopeammin kuin muut EU-maat keskimäärin, ja työllisyysaste on kaukana kilpailijamaidemme tasosta. Uskon, että jopa oppositio pääosin yhtyy hallituksen visioon vuoden 2025 Suomesta, jossa muun muassa mainitaan näin:

”Julkisessa taloudessa tulot ja menot ovat tasapainossa. Emme elä velaksi. Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen.

ja

Julkinen valta tekee yhdessä suomalaisten kanssa vaikeitakin ratkaisuja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Avoin ja positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen, hyvän maan.”

Tämä vuodelle 2025 rakennettu visio ohjaa hallituksen toimenpiteitä kymmenen miljardin kestävyysvajeen nujertamiseksi seuraavilla päätoimilla:

• Teemme sovitut säästöt
• Viemme päätetyt rakenteelliset uudistukset maaliin
• Teemme hallitusohjelman mukaiset toimet työllisyyden ja kasvun eteen

Arvoisa puhemies

Työllisyys ja kilpailukyky eivät parane itsestään. Me olemme liian kauan odottaneet ja toivoneet kasvun ihmeen tulevan ja pelastavan. Hallituskauden työllisyys- ja kilpailukykyuudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkista taloutta yli miljardilla eurolla. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja vahvistaa työllisten määrä 110 000 henkilöllä. Tavoitteena on, että investoinnit viimeinkin lähtevät liikkeelle ja ylittävät poistojen määrän.

Käytännön keinoina tavoitteeseen pääsemiseksi ovat seuraavat viisi kärkihanketta:

• Kilpailukykyä vahvistetaan elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
• Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan
• Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan
• Työvoimahallintoa uudistetaan
• Asuntorakentamista lisätään

Näiden toimien lisäksi hallitus purkaa normeja myös työllisyyden ja yrittäjyyden tieltä.

Noin 15 prosentin kilpailukykyeroa hallitus lähtee kuromaan umpeen parantamalla kustannuskilpailukykyä noin viidellä prosentilla. Lisäksi tarvitsemme maltillisia palkkaratkaisuja. Viimeinen kolmannes tavoitteesta jää yrityksissä ja yhteisössä tehtävän tuottavuuden parantamistoimien varaan. Kaikkien työelämän osapuolten panosta tarvitaan näissä talkoissa.

Mikäli kustannuskilpailukykyhyppy ja palkkamaltti toteutuvat mitattavalla tavalla vuonna 2017, hallitus voi luopua ehdollisista säästötoimista ja parantaa selkeästi palkansaajien ostovoimaa ensi vuoden budjetin 450 miljoonan lisäksi miljardin euron veronkevennyksellä.

Kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi hallitus käynnisti kesäkuussa neuvottelut yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi. Ensimmäinen yritys tehtiin jo hallitustunnusteluvaiheessa.

Kun työmarkkinajärjestöjen kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen edes tavoitteesta, hallituksen vastuu ja velvollisuus oli ryhtyä valmistelemaan itse sellaisia toimia, jotka ovat sen omissa käsissä.  Perustuslain mukaan hallituksen velvollisuus on edistää työllisyyttä ja turvata peruspalvelut. Sitä olemme nyt tekemässä ja sen tärkeämpää tekemistä meillä ei voi olla. 

Arvoisa puhemies!

Hallitus esitteli omat keinonsa kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi syyskuun 8. päivänä. Tämän jälkeen olemme kuunnelleet tarkalla korvalla keinoista käytyä julkista keskustelua ja palautetta, joka on tullut sekä tästä salista että työmarkkinajärjestöiltä.

Työmarkkinajärjestöt ovat yrittäneet vielä tämänkin jälkeen löytää korvaavia toimia hallituksen keinojen sijasta, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Nyt onneksi viime viikolla työmarkkinajärjestöiltä tuli konkreettisia esityksiä pöytään. Ne on syytä yhä katsoa rinnakkaisena prosessina hallituksen prosessin kanssa.

Työmarkkinajärjestöt pyrkivät hakemaan nyt siis yhtä aikaa ratkaisua sekä kustannuskilpailukykytoimiin että palkkamalttiin.

Arvoisa puhemies!

Hallituksen syyskuun alussa julkistetun paketin suurin kritiikki kohdistui sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamiseen. Ne koettiin epäoikeudenmukaisiksi. Nämä kaksi tointa olivat alusta pitäen myös hallituksen arvion mukaan sellaisia, että ne eivät kohtele kaikkia palkansaajia tasapuolisesti. Hallituksen keinovalikoima on suppeampi, mutta etsimme tosissamme vaihtoehtoisia keinoja. Pidämme tavoitteesta kiinni, mutta keinoja olemme alusta pitäen ilmoittaneet pitävämme auki. Käänsimme itsekin kaikki kivet, kunnes parempi tapa löytyi. Keinona lomarahaan puuttumista pidettiin koko ajan parempana, mutta koska asiasta ei ollut lainsäädäntöä ja se oli määritelty vain työehtosopimuksissa, niin tulkinta oli, että siihen ei voida lainsäädännön keinoin puuttua. Ratkaisu kuitenkin löytyi säätämällä vuosilomalaissa lomarahasta.

Arvoisa puhemies!

Hallitus tavoittelee viiden prosentin suuruista kilpailukykyloikkaa seuraavilla keinoilla kilpailukyvyn vahvistamiseksi:

• Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Jos työtä ei tehdä näinä päivinä, vastaavat tunnit voidaan tehdä muuna aikana, jolloin työ tulee korvatuksi tehdyn työn mukaan. Aloilla, joilla työtä tehdään kaikkina päivinä viikossa, loppiainen ja helatorstai eivät enää kuitenkaan ole sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavia työpäiviä, vaan niiltä työpäiviltä maksetaan yksinkertainen palkka.
• Sairausloman palkkaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta. Tämän jälkeen sairausajan palkka maksetaan työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. 
• Vuosiloman enimmäispituudeksi säädetään kuusi viikkoa. Tämä merkitsee pisimpien vuosilomien lyhenemistä julkisella sektorilla sekä lisäksi joillakin yksityisen sektorin aloilla.
• Työntekijälle säädetään lakisääteinen oikeus lomarahaan. Toimenpiteiden tasapuoliseksi kohdentamiseksi säädetään vuosilomapalkan ja lomakorvauksen lisäksi maksettaville lomarahoille enimmäismäärä. Se olisi noin 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt on.
• Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä. Tarkemmin rahoituksen rakenne ja aikataulutus, mukaan lukien mahdollinen porrastus, kuvataan kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Lisäksi hallitus parantaa työntekijöiden muutosturvaa irtisanomistilanteissa, jotka tehdään tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Tasaamme myös perhevapaan kustannuksia.

• Irtisanottavalle työntekijälle tarjotaan yli 20 työntekijän yrityksissä irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleen työllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen henkilöstön keskimääräistä kuukausipalkkaa.
• Työnantajan on jatkossa tarjottava yli 20 hengen yrityksissä työterveydenhuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
• Nuorten naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Nyt tämä pitkään pöydällä ollut asia tulee samalla kuntoon.

Viimeksi listalle tullut toimi eli lomarahat on herättänyt keskustelua.  Tähän asti vuosilomapalkan ja lomakorvauksen lisäksi maksettavasta lomarahasta on sovittu alakohtaisilla työehtosopimuksilla. Nyt työntekijälle säädetään lakisääteinen lomarahaoikeus, jonka enimmäismääräksi säädetään noin 30 prosenttia vähemmän kuin useimmilla aloilla nyt on.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajat, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta tai jotka ovat järjestäytymisensä perusteella sidottu työehtosopimukseen, ovat velvollisia noudattamaan noin 30 prosenttia alempaa lomarahaa, ellei työsopimuksessa paremmasta sovita.

Aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuksella voidaan sopia lomarahasta tai sen maksamisesta niin kuin tähänkin saakka. Jos ei mitään sovita, noudatettaisiin vuosilomalakiin lisättävää säännöstä.

Kaikki hallituksen esittämien toimien yksityiskohdat täsmentyvät lainvalmistelussa ja ne valmistellaan normaaliin tapaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.

Arvoisa puhemies

Nämä esittelemäni toimet edellyttävät muutoksia työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Tavoiteltujen vaikutusten saamiseksi säännökset toteutettaisiin enimmäispakottavina: niistä ei saisi sopia toisin työehtosopimuksissa. Säännökset eivät koskisi lain voimaan tullessa voimassa olevia työehtosopimuksia, eivätkä miltään osin työsopimuksia.

Hallituksen ehdottamilla toimilla on vahva linkitys perustuslakiin, siinä turvattuihin oikeuksiin ja asetettuihin velvoitteisiin. On selvää, että sopimusjärjestelmään puuttumista tulee arvioida perustuslain turvaaman ammatillisen yhdistymisvapauden ja siihen nojaavan sopimusvapauden kannalta. Niin hallitus on tiedonannossa tehnytkin, ja säätämisjärjestystä tullaan perusteellisesti arvioimaan aikanaan annettavissa lakiesityksissä.

Vähemmälle huomiolle tuntuu usein jäävän, että ehdottamillaan toimilla hallitus pyrkii nimenomaan turvaamaan perustuslaissa säädettyjen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen edellytyksiä. Nämä pystytään turvaamaan vain, mikäli julkisesta taloudesta pidetään huolta. Työllisyyden edistäminen ja peruspalveluiden turvaaminen on niin ikään säädetty julkisen vallan velvoitteiksi. Maamme talouden tila, kantokyky tuottaa hyvinvointipalveluja ja suomalaisen työn kilpailukyvyn heikentyminen ovat vallitsevassa tilanteessa painavat yhteiskunnalliset perusteet kyseisille toimenpiteille.

Hallituksen tarkoituksena on, että tiedonannossa todettuja toimenpiteitä koskevien säännösten pakottavuus on voimassa kolme vuotta määräaikaisella lailla. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia ja siksi emme voi jäädä vain odottamaan. Aika ei nyt hoida näitä ongelmia ja emme voi antaa itsemme jäädä kansainvälisen kilpailun jalkoihin.

Arvoisa puhemies,

Keinot kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi eivät ole hallituksessa arvovaltakysymys. Tärkeintä on, että itse tavoite toteutuu. Olemme edelleen valmiita keskustelemaan keinoista ja ottamaan työmarkkinajärjestöiltä vaihtoehtoja vastaan. Tavoitteenamme on, että nyt esittelyn pohjalta laaditut lakiesitykset hyväksytään eduskunnassa kesällä 2016.

Kilpailukykyä vahvistavat toimet ovat vain yksi osa kokonaisuutta, jolla Suomen talouden uutta nousua luodaan. Tämän lisäksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, kuten kuntien tehtävien karsintaa, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, työttömyysturvan uudistamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä.

Muuten talouden sopeutustoimet leikkauslistoineen jatkuvat vuodesta toiseen ja se koskee erityisesti ihmisiin, joilla ei ole työn tuomaa turvaa.

Suomen tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Meillä vastuussa olevilla päättäjillä ei voi nyt olla mitään muuta tekemistä kuin Suomen suosta nostaminen.  Matkan varrella ei tyylipisteitä tule, mutta tärkeintä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja uudistaminen.