Valtioneuvoston yleisistunto 12.4.2018

Valtioneuvoston viestintäosasto 12.4.2018 13.34
Tiedote 192/2018

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 12.4.2018 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 36/2018 vp) eduskunnalle tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi Portugalin kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo Helsingissä vuonna 1970 Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen. Erityisesti eläkkeiden verottamista koskevat sopimusmääräykset eivät vastaa Suomen nykyistä verosopimuspolitiikkaa. Suomi on neuvotellut Portugalin kanssa uuden sopimuksen, joka allekirjoitettiin marraskuussa 2016. Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen joulukuussa 2016. Sen sijaan Portugalissa uutta sopimusta ei ole annettu parlamentin käsiteltäväksi, joten sopimus ei ole tullut vielä voimaan. Voimassa olevaa vuoden 1970 sopimusta ei voida nykyisessä tilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena, ja sen vuoksi esitetään, että Suomi irtisanoo sopimuksen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (VM hallitusneuvos Antero Toivainen 0295 530 098)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 37/2018 vp) eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain sekä poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta. Valtion virkamieslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi vuoden 2017 alussa voimaan tulleet työsopimuslain muutokset, jotka liittyvät koeajan pidentämiseen, työnantajan takaisinottovelvollisuuden keston lyhentämiseen sekä mahdollisuuteen palkata pitkäaikaistyötön määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman laissa säädettyä perustetta. Lisäksi valtion virkamieslakiin ehdotetaan tehtäväksi kolme erillistä yksittäistä muutosta. Lain säännöstä virkasiirroista muutettaisiin keventämällä virkasiirtoihin liittyvää menettelyä. Hallinnonalalta toiselle tehtävästä virkasiirrosta päättäisi valtiovarainministeriön sijasta se ministeriö, jonka hallinnonalalta virka siirretään toiselle. Virkamiehen eroamisikää koskevaan säännökseen lisättäisiin mahdollisuus jatkaa virkasuhdetta eroamisiän täyttymisen jälkeen enintään kahdella vuodella. Lisäksi virkamieslain säännöstä siitä, että virkamies on virkavapaana aikaisemmasta virastaan siihen saakka, kunnes koeaika uudessa virassa päättyy, täsmennettäisiin. Poliisin hallinnosta annetun lain säännökseen poliisin eroamisiästä lisättäisiin mahdollisuus jatkaa virkasuhdetta eroamisiän täyttymisen jälkeen enintään kahdella vuodella poliisimiehen suostumuksella. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2018. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 0295 530 172)

Hallituksen esitys (HE 38/2018 vp) eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan, että Finanssivalvonnalla on mahdollisuus hyödyntää tehtäviensä suorittamiseksi Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi lainsäädäntömuutoksia Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n alaisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän Financial Action Task Forcen (FATF) suositusten huomioon ottamiseksi. Esityksessä ehdotetaan myös, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen voi hyödyntää asiakkaasta tai tämän tosiasiallisesta edunsaajasta eri tietolähteistä saatavilla olevia tietoja asiakasta koskevan riskiarvion laatimiseksi ja ylläpitämiseksi, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä ilmoitusvelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden täyttämiseksi. Muutos mahdollistaa muun muassa asiakasta koskevan kielteisen uutisoinnin huomioimisen asiakassuhteessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Armi Taipale 0295 530 399)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 39/2018 vp) eduskunnalle laiksi koiraverosta annetun lain kumoamisesta. Koska koiraveroa koskeva lainsäädäntö on vanhentunutta ja kunnat ovat omilla toimillaan luopuneet koiraveron määräämisestä hallitus katsoo, että koiraverolain voimassaololle ei ole enää perusteita. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Hallituksen esitys (HE 40/2018 vp) eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Varhaiskasvatuksessa sovelletut useisiin eri sosiaalihuollon järjestämistä koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä lasten päivähoidosta annettuun asetukseen kuuluneet säännökset koottaisiin uuteen varhaiskasvatuslakiin. Henkilökunnan kelpoisuuksista, henkilöstön mitoituksesta ja tietojen käsittelystä ja salassapidosta säädettäisiin varhaiskasvatuslaissa. Laissa säädettäisiin koulutukseen perustuvista tehtävänimikkeistä ja otettaisiin huomioon ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneet muutokset. Lailla perustettaisiin uusi varhaiskasvatuksen tietovaranto, jonka tarkoituksena on parantaa varhaiskasvatustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta ja mahdollistaa varhaiskasvatustietojen turvallinen, tehokas ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen lapsen huoltajien ja tietoja tarvitsevien eri viranomaisten käytettäväksi. Päiväkodin johdon kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevia säännöksiä muutettaisiin nykyisestä kasvattamalla korkeakoulutuen henkilöstön määrää. Mainittuja muutoksia aletaan soveltaa 1.1.2030 lukien. Ministeriö seuraa kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön koulutusmäärien riittävyyttä ja alueellisen saatavuuden kehittymistä tarpeellisia selvityksiä teettämällä ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin ennen vuotta 2030. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2018. Lain 31 ja 37 §:ää aletaan soveltaa 1.1.2030 lukien. (OKM hallitusneuvos Janne Öberg 0295 330 348)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 41/2018 vp) eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lukiolaki. Lukiokoulutus olisi edelleen kolmivuotinen koulutus, jota järjestettäisiin erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytettäisiin kurssien sijaan opintopisteitä. Opintojen rakenteesta ja laajuuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaan nähden, mutta koulutuksen järjestäjä päättäisi pääosin minkä laajuisina opintojaksoina opinnot järjestetään. Opiskelijalla olisi oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Ohjausta annettaisiin myös opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa, sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Ehdotetussa laissa säädettäisiin oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, olisi oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta säädettäisiin laissa. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista olisi järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opetus olisi lisäksi järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Lisäksi muutettaisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovuttaisiin ja koulutuksen järjestäjille säädettäisiin velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirrettäisiin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettaisiin ehdotetuista laeista koulutuksen järjestäjille aiheutuvien uusien kustannusten korvaamiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2019. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettaisiin vuosien 2019-2020 aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa. (OKM hallitussihteeri Matti Sillanmäki 0295 330 193)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 42/2018 vp) eduskunnalle MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (MARPOL 73/78 -yleissopimus) VI liitteeseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätöslauselmilla MEPC.271(69) ja MEPC.286(71) tehdyt muutokset sekä lait muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että merenkulun ympäristönsuojelulakia muutettaisiin yleissopimuksen liitteisiin tehtyjen muutosten edellyttämällä tavalla. Mainituilla päätöslauselmilla tehdyt muutokset liittyvät lähinnä alusten dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjen vähentämiseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (LVM yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen 0295 342 626)

Hallituksen esitys (HE 43/2018 vp) eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta sekä laeiksi laivaväen luetteloimisesta annetun lain ja merityösopimuslain 1 luvun 3 §:n 5 momentin kumoamisesta. Esityksessä ehdotetaan kevennettäväksi sääntelyä vapauttamalla kotimaan liikennealueilla I ja II liikennöivät alukset, joiden bruttovetoisuus on alle 500, velvollisuudesta hakea Liikenteen turvallisuusvirastolta miehityksen vahvistamista ja miehitystodistusta. Näiden alusten osalta miehitystodistus korvattaisiin yleisillä vähimmäismiehitysvaatimuksilla, jotka annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämällä aluksen miehitystä ja vahdinpitoa koskevalla kokeiluluvalla edistettäisiin laivaliikenteen automatisaatioon liittyviä kokeiluita, joissa rajoitetulla alueella kotimaanliikenteessä suomalaisella aluksella voitaisiin määräaikaisesti olla noudattamatta säännöksiä vähimmäismiehityksestä ja vahdinpidosta. Lakiin laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta siirrettäisiin tarvittavat säännökset laivaväen luetteloinnista annetusta laista ja jälkimmäinen laki kumottaisiin. Merityösopimuslaista kumottaisiin viittaus laivaväen luetteloinnista annettuun lakiin, koska jälkimmäinen laki kumottaisiin. Näin ollen laissa ei enää velvoitettaisi ilmoittamaan Liikenteen turvallisuusvirastolle työntekijän siirtymisestä työsopimuksen voimassaoloaikana toiseen alukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2018. (LVM viestintäneuvos Kreetta Simola 0295 342 609)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 44/2018 vp) eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännökset teleyritysten oikeudesta käsitellä tiettyihin rikoksiin liittyviä henkilötietoja vahinkojen ehkäisemiseksi teleyritykselle, sen asiakkaille tai toisille teleyrityksille. Esityksen tarkoituksena on sisällyttää teleyrityksen käsittelyoikeudet sektorilainsäädäntöön siltä osin kuin käsittelystä on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan. Lisäksi esityksen mukaan jatkettaisiin matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa nykyisen sääntelyn voimassaolon päätyttyä kolmen vuoden määräajaksi eli 1.7.2021 asti olosuhteiden pysyessä merkittäviltä osin muuttumattomana. (LVM neuvotteleva virkamies Johanna Tuohino 0295 342 018)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 45/2018 vp) eduskunnalle laiksi maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ehdotetuilla laeilla toteutettaisiin valtaosa maakuntalain mukaisten liikennettä koskevien tehtävien siirroista valtiolta maakunnille. Maantielakiin lisättäisiin maakuntauudistuksesta johtuen säännökset sopimusmenettelyyn perustusvasta tienpidon hoitamisesta valtion ja maakuntien yhteistyönä. Liikennevirasto toimisi edelleen tienpitäjänä, ja vastaisi maantieverkon omistajan tehtävistä. Maakunnissa hoidettavien tienpidon tehtävien rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena, ja maakuntien olisi hoidettava niille säädettävät tienpidon tehtävät yhteistoiminnassa muodostamalla enintään yhdeksän tienpitoaluetta. Maantielakiin lisättäisiin säännökset valtakunnallisesta ja maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Maantielain nimike muutettaisiin siksi laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Maantielakiin tehtäisiin myös eräitä tienpitoa koskevia sisällöllisiä muutoksia, joista merkittävimmät koskevat maanteiden luokittelua, tienpidon yleisiä vaatimuksia, maanteiden palvelutasoa ja kunnossapitoa sekä tienpidon valvontaa. Lisäksi tienpidon turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja varautumisesta ehdotetaan lisättäväksi säännökset lakiin. Ratalakiin tehtäisiin maantielakiin esitettyä vastaavasti muutoksia rautateiden luokittelua koskevan päätöksenteon selkeyttämiseksi sekä radanpidon yleisten vaatimusten selkeyttämiseksi ja täydentämiseksi. Lakiin tehtäisiin myös eräitä muita maantielain muutosten kanssa yhdenmukaisia muutoksia. Lisäksi lakiin tehtäisiin maakuntauudistuksesta johtuvat tarpeelliset muutokset. Esitykseen sisältyvissä liitelaeissa toteutettaisiin maakuntauudistuksesta johtuvat toimivallan siirrot lisäksi julkisen henkilöliikenteen tehtävien ja liikkumisen ohjauksen valtionavustustehtävän osalta. Esityksellä siirrettäisiin myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa hoidetut asiakaspalvelukeskuksen ja tieliikennetelematiikan tehtävät perustettavaksi ehdotettuun liikenteen ohjausyhtiöön. Liitelakeihin tehtäisiin lisäksi muut maakuntauudistuksesta ja maantielain nimikkeen muutoksesta johtuen tarpeelliset muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Eräät maantielakia ja ratalakia koskevat muutokset on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. (LVM ylitarkastaja Eeva Ovaska 0295 342 354)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 46/2018 vp) eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että maksuhakemuksen tekemiselle säädetty määräaika poistetaan laista. Tämä mahdollistaa, että tuettuja yhteyksiä voitaisiin rakentaa ja niille myönnettyjä tukia maksaa vuoden 2019 jälkeen. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös sähköisestä tiedoksiannosta. (LVM ylitarkastaja Katariina Vuorela 0295 342 029)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 47/2018 vp) eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Energiavirasto voisi jatkossa hoitaa myös energia- ja ilmastopoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä sen mukaan kuin asiasta säädettäisiin tapauskohtaisesti erikseen valtioneuvoston asetuksella. (TEM hallitusneuvos Anja Liukko 0295 062 078)

Hallituksen esitys (HE 48/2018 vp) eduskunnalle laiksi merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi merityötä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2006 yleissopimuksen ohjeistoon vuonna 2016 tehdyt muutokset sekä lain niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ohjeistoon tehtyjen muutosten toimeenpanemiseksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työsuojeluviranomainen voisi jatkaa merityösertifikaatin voimassaoloa enintään viidellä kuukaudella tilanteessa, jossa alus edelleen täyttää merityösertifikaatin myöntämiselle säädetyt vaatimukset, mutta jossa alukselle ei voida välittömästi myöntää uutta sertifikaattia tai sitä ei voida toimittaa alukselle ennen aiemman sertifikaatin voimassaoloajan päättymistä. Esityksessä ehdotetaan myös työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia muutettavaksi siten, että ylitöiden enimmäismäärän sijasta laissa rajoitettaisiin kokonaistyöaikaa. (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner 0295 049 001)

Hallituksen esitys (HE 49/2018 vp) eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikesalaisuuslaki. Laissa säädettäisiin liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumottaisiin ja voimassa oleva sääntely siirrettäisiin eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia. Lakia täsmennettäisiin ja siihen lisättäisiin viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska ehdotettu työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saisi sisältönsä myös ehdotettavasta liikesalaisuuslaista. Esityksessä ehdotetaan käräjäoikeudelle ja markkinaoikeudelle osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuksien loukkauksia koskevissa riita-asioissa. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutettaisiin myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsiteltäisiin markkinaoikeudessa teollis-ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia ehdotetaan myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan, että liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistettaisiin siten, että lainsäädännössä käytettäisiin johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Direktiivin täytäntöönpanon määräaika päättyy 9.6.2018. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään kyseisenä päivänä. (TEM hallitussihteeri Paula Laine-Nordström 0295 047 110)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 50/2018 vp) eduskunnalle kaasulaitelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uudella lailla annettaisiin kansallisesti täydentävää sääntelyä niistä asioista, jotka aiheutuvat kaasulaitteita koskevasta Euroopan unionin asetuksesta, joka korvaa nykyisen kaasulaitteita koskevan direktiivin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia, eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annettua lakia sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia. (TEM johtava asiantuntija Harri Roudasmaa 0295 047 114)

Hallituksen esitys (HE 51/2018 vp) eduskunnalle laiksi päästökauppalain muuttamisesta. Lakiin lisättäisiin säännökset, joiden mukaisesti toimitetaan Euroopan komissiolle päästökauppadirektiivin muutoksessa edellytetyt tiedot. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavan siten, että päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjaon todentajilta vaadittaisiin akkreditointi. Lakiin lisättäisiin päästökauppadirektiiviin lisätyssä säännöksessä tarkoitettujen tietojen toimittamatta jättämistä ajallaan koskeva rangaistussäännös. Näiden muutosten lisäksi tehtäisiin teknisiä muutoksia. (TEM ylitarkastaja Tarja Virkkunen 0295 048 252)

Hallituksen esitys (HE 52/2018 vp) eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Esityksessä ehdotetaan sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön muutoksia, jotka johtuvat EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä tietosuoja-asetusta tarkentavia säännöksiä ja välttämättömiä poikkeuksia tietosuoja-asetuksen velvoitteista. Vakuutusyhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön ja luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat rikosepäilyihin ja rikostuomioihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn ja luovuttamisen toisille vakuutusyhtiöille niin sanottujen väärinkäytösrekistereiden ylläpidossa. Sosiaaliturvalainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla poikettaisiin tietosuoja-asetuksen mukaisesta oikeudesta käsittelyn rajoittamiseen siltä osin kuin kyse on laissa säädetyn tehtävän hoitamisesta ja rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton. Lisäksi sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat automaattisten päätösten antamisen tietyin edellytyksin. Eräistä nykyisin rekisteröidyn suostumukseen perustuvista henkilötietojen luovutuksista ehdotetaan otettavaksi säännökset lakiin. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 25.5.2018. (STM neuvotteleva virkamies Inka Hassinen 0295 163 187)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 53/2018 vp) eduskunnalle laeiksi Koulutusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä aikuiskoulutustuesta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että Koulutusrahasto yhdistyisi työttömyysvakuutusrahastoon. Yhdistymisen johdosta Koulutusrahaston tehtävät siirtyisivät työttömyysvakuutusrahastolle ja rahaston nimi muutettaisiin Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahastosta säädettäisiin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa rahastojen tehtävien eikä etuuksien tai rahoitusvastuiden sisältöä. Ammattitutkintostipendiä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi Koulutusrahastosta annetusta laista aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin. Aikuiskoulutustuesta annetun lain nimi ehdotetaan muutettavaksi laiksi aikuiskoulutusetuuksista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 0295 163 180)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 54/2018 vp) eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta. Lain muutoksella mahdollistettaisiin se, että uusiutumattoman elimen ja kudoksen luovuttajina voivat toimia muutkin henkilöt kuin vastaanottajan lähiomaiset ja muut läheiset. Täysi-ikäinen henkilö voisi luovuttaa uusiutumattoman elimen tai uusiutumatonta kudosta sukulaisensa tai muun läheisensä sairauden tai vamman hoitoa varten. Jos sukulainen tai muu läheinen ei sovellu luovuttajaksi, elimen tai kudoksen voisi luovuttaa myös muu siihen sopiva täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee päättämään hoidostaan. Käytännössä vaikutukset koskevat munuaisen luovutuksia. Lakiin otettaisiin myös luovuttajalle tehtäviä tutkimuksia ja selvityksiä koskevat perussäännökset ja säännökset, joissa edellytettäisiin vapaaehtoisuuteen ja mahdolliseen taloudelliseen etuun liittyvien tutkimusten ja selvitysten riippumattomuutta irrottamistoimenpiteestä päättämiseen nähden. Elinluovutusrekisteriä koskeviin säännöksiin tehtäisiin eräitä täsmennyksiä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2018. (STM erityisasiantuntija Merituuli Mähkä 0295 163 575)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 12.4.2018 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuesta. Sokerijuurikkaan kuljetustukea maksetaan markkinointivuotta 2017/2018 koskevan toimitussopimuksen Polsokerimäärän (puhtaiden juurikkaiden määrä kerrottuna juurikkaiden standardoidulla sokeripitoisuudella) ja kuljetusmatkan perusteella. Kuljetusmatkasta riippuen tukitaso on 3,27-21,84 euroa Polsokeritonnilta. Asetus tulee voimaan 18.4.2018. (MMM vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo 0295 162 347)

Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016-2020 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, valtioneuvoston asetus tutkimus- ja innovaationeuvostosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus maksuhyvityksestä audiovisuaalisiin tuotantoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksiin tehdään tekniset muutokset Tekesin ja Finpron nimenmuutosten johdosta. Asetukset tulevat voimaan 1.5.2018. (TEM neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen 0295 063 732)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 12.4.2018 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää vientilupa Sako Oy:lle. Vientiluvan perusteella yritys saa viedä Yhdysvaltoihin seuraavat tarkkuuskiväärin osat: kehyksen osat 500 kappaletta, lukko 500 kappaletta, lukon osat 500 kappaletta, piippu 500 kappaletta, piipun osat 500 kappaletta, laukaisulaite 500 kappaletta, laukaisulaitteen osat 500 kappaletta, tukki 500 kappaletta, takatukki 500 kappaletta, etutukki 500 kappaletta, tukin osat 500 kappaletta, lipas 1 000 kappaletta ja lippaan osat 1 000 kappaletta. Tuotteiden vastaanottaja on Beretta U.S.A. Corp. ja ne menevät urheilu- ja metsästyskäyttöön. (PLM erityisasiantuntija Riikka Pitkänen 0295 140 421)

Päätös myöntää vientilupa Sako Oy:lle. Vientiluvan perusteella yritys saa viedä Uuteen-Seelantiin seuraavat tarkkuuskiväärit ja niiden osat: Sako TRG-22 tarkkuuskivääri 500 kappaletta, Sako TRG-42 tarkkuuskivääri 500 kappaletta, Sako TRG M10 tarkkuuskivääri 500 kappaletta, Sako TRG-22/42 varaosapiippu 500 kappaletta, Sako TRG-22/42 varaosalukko 500 kappaletta, Sako TRG M10 varaosapiippu 500 kappaletta, Sako TRG M10 varaosalukko 500 kappaletta ja Sako TRG M10 kaliiberinvaihtosarja 500 kappaletta. Tuotteet toimitetaan Beretta New Zealand Limited yritykselle ja ne menevät urheilu- ja metsästyskäyttöön. (PLM erityisasiantuntija Riikka Pitkänen 0295 140 421)

Päätös määrätä filosofian tohtori Antero Klemola edustamaan Suomen valtiota Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan varajäsenenä heinäkuussa 2018 alkavalle kahden vuoden toimikaudelle. (VM finanssineuvos Pekka Morén 0295 530 290)

Päätös hyväksyä virka- ja työehtosopimuksen ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiovarainministeriö sekä valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat 19.3.2018 sopineet muutoksista virka- ja työehtosopimukseen, joka koskee valtion palveluksessa olevan henkilön kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua. Muutokset vastaavat yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksen ehtoihin tehtyjä muutoksia ja niillä ei muuteta sopimuksen asiasisältöä. Lisäksi korvaussummat on päivitetty vastaamaan vuodelle 2018 sovittuja yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksessa sovittuja summia. (VM neuvotteleva virkamies Ulla Westermarck 0295 530 420)

Päätös vahvistaa Metsähallituksen ja Metsähallituskonsernin tilinpäätös ajalta 1.1.2017-31.12.2017 ja päätös siitä, että Metsähallitus tulouttaa liiketoimintansa voittovarat, 92 704 278,09 euroa, kokonaisuudessaan valtiolle vuonna 2018. Lisäksi valtioneuvosto päättää, ettei Metsähallituksen toiminta ja talous aiheuta muita toimenpiteitä. (MMM neuvotteleva virkamies Leena Arpiainen 0295 162 238)

Päätös vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2017. Huoltovarmuuden tavoitteista annettu valtioneuvoston päätös sisältää öljyvarastojen osalta laskentatavan muutoksen sekä viljojen osalta tavoitteen alentamisen. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti varmuusvarastojen alentamista on jatkettu siten, että huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain nojalla valtion talousarvioon tuloutetaan 20 miljoonaa euroa, kun vuoden 2017 tilinpäätös on vahvistettu. (TEM neuvotteleva virkamies Henri Backman 0295 063 581)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 12.4.2018 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 14/2018 vp) eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi terveysteknologian arvioinnista ja direktiivin 2011/24/EU muuttamisesta. Ehdotuksen tavoitteina on parantaa innovatiivisten terveysteknologioiden saatavuutta potilaille EU:ssa, varmistaa resurssien tehokas käyttö ja lujittaa terveysteknologian arvioinnin laatua koko EU:ssa sekä parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta. Ehdotuksessa asetuksen soveltamisala rajattaisiin lääkkeisiin ja eräisiin lääkinnällisiin laitteisiin. Asetusehdotuksen keskeinen periaate on terveysteknologioiden yhteiset eurooppalaiset kliiniset arvioinnit. Siirtymäkauden päätyttyä arviointeihin osallistuminen ja yhteisten kliinisten arviointiraporttien käyttö jäsenvaltioissa olisi pakollista. Ei-kliiniset arvioinnit (taloudelliset arvioinnit, eettiset arvioinnit jne.) tehtäisiin jäsenvaltioissa. (STM lääkintöneuvos Taina Mäntyranta 0295 163 692)
Tiedote