Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamiseen peräänkuulutetaan johdonmukaisuutta
Oulun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan kuntien varhaiskasvatuksen johtajat arvioivat, että varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön viime aikoina tehdyt muutokset ovat olleet vaikutuksiltaan ristiriitaisia. Selvitys perustuu kyselyaineistoon, johon vastasi 212 johtajaa Manner-Suomen kunnista (71 %). Selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista (VaKaVai) toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Muutoksia varhaiskasvatuksen lainsäädännössä
Syksyllä 2015 varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön tehtiin periaatteellinen muutos. Kun aiemmassa päivähoitolaissa korostettiin vanhempien oikeutta saada lapselleen hoitopaikka, varhaiskasvatuslain lähtökohtana on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Lakiin sisältyviä tavoitteita on uudistettu. Laki velvoittaa lapsen edun huomioimiseen varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä.
Lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta sekä aikuisen ja lasten suhdelukua koskevat lainsäädännön muutokset astuivat voimaan syksyllä 2016. Näiden muutosten myötä kunnilla on mahdollisuus rajata lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa sekä nostaa aikuisten ja lasten välistä suhdelukua yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Käytännössä tämä merkitsee ryhmäkokojen kasvua.
Uudistunut varhaiskasvatuslaki lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan oikeansuuntainen
Kuntien varhaiskasvatuksen johtajat arvioivat, että varhaiskasvatuslain lähtökohdat ja uudistetut tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Lainsäädäntö selkiyttää varhaiskasvatuksen pedagogista, lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen tähtäävää tehtävää. Se vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää. Johtajat ennakoivat, että uudistunut lainsäädäntö vaikuttaa positiivisesti lasten ja vanhempien mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatusoikeutta ja ryhmäkokoja koskevat ratkaisut erilaisia kunnissa
Selvitys osoittaa, että kunnat ovat reagoineet eri tavoin mahdollisuuteen rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta sekä nostaa lasten ja aikuisten välistä suhdelukua päiväkotiryhmissä. Kyselyyn osallistuneista kunnista 132 oli rajannut varhaiskasvatusoikeutta, kun taas 77 kuntaa oli päätynyt säilyttämään oikeuden ennallaan. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus oli koskenut noin 5500 lasta. Puolet kunnista oli nostanut aikuisten ja lasten välistä suhdelukua päiväkotiryhmissä. Ryhmäkokojen kasvu koski yli 15 000 lasta. Kunnan koolla tai alueellisella sijainnilla ei ollut vaikutusta näihin päätöksiin.
Taloudelliset vaikutukset jäävät tavoiteltua pienemmiksi
Selvitys antaa viitteitä siitä, että subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ja suhdeluvun muutoksesta saatavat säästöt tulevat jäämään tavoiteltua pienemmiksi valtakunnan tasolla. Suurin osa varhaiskasvatusoikeutta rajanneiden ja/tai suhdelukua nostaneiden kuntien varhaiskasvatuksen johtajista arvioi, ettei rajauksella ole merkittäviä kustannusvaikutuksia.
Vain harvat kyselyyn vastanneet johtajat pitävät päiväkotiryhmissä tapahtuneita muutoksia lasten kannalta positiivisina. Näin siitäkin huolimatta, että varhaiskasvatuslain yhtenä lähtökohtana on lapsen edun huomioon ottaminen lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä.
Lainsäädännön uudistamista jatkettava
Selvityksen tehneiden tutkijoiden mukaan lainsäädännön uudistamistyötä tulee jatkaa. Uudistamistyöhön he peräänkuuluttavat johdonmukaisuutta ja yhteistä tahtotilaa kehittää varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää lakiin jo kirjattujen lapsen oikeuksien ja lapsen edun näkökulmasta.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätiedot: tutkimushankkeen johtaja Anna-Maija Puroila, Oulun yliopisto, p. 029 448 4215, anna-maija.puroila(at)oulu.fi, tutkijatohtori Susanna Kinnunen, Oulun yliopisto, p. 029 448 3735, susanna.kinnunen(at)oulu.fi