Tutkimuslaitosuudistus-blogi

Korkeakouluharjoittelija Johanna Sorsa: ”Aitoa kuulemista puolin ja toisin”: avoimuus ja vuorovaikutteisuus VN TEAS -toiminnan vahvuuksia

Tulin maaliskuussa korkeakouluharjoittelijaksi valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikköön tekemään arviointikyselyä, jolla kerättiin palautetta vuonna 2014 ensimmäistä kertaa laaditun valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta. Kyselyllä kartoitettiin myös  näkemyksiä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta (lyhyemmin VN TEAS -toiminnasta) yleisemmin.

Harjoitteluni kannalta on ollut ihanteellista voida keskittyä yhteen ”omaan projektiin” eli kyselyn laatimiseen, toteuttamiseen ja tulosten analysoimiseen. Minulle on annettu vastuuta ja olen päässyt käsiksi mielekkäisiin oman alan työtehtäviin. Itsenäisen työskentelyn lisäksi kolmen kuukauden harjoitteluun on mahtunut monenlaisia kokouksia, seminaareja ja työpajoja. Olen tavannut ison joukon kiinnostavia ihmisiä ja nähnyt käytännössä, millaista työtä valtioneuvoston kansliassa tehdään yhteiskunnallisen päätöksenteon tutkimustiedolla tukemisen ja tiedolla johtamisen vahvistamiseksi.

Valtioneuvoston TEAS-toiminta on uusi instrumentti, joten on tärkeää, että toimintatapoja ja -käytäntöjä arvioidaan tarkasti. Jotta toimintaa voidaan kehittää, osapuolten välillä on käytävä vuoropuhelua koko prosessin ajan alkaen seuraavan selvitys- ja tutkimussuunnitelman valmistelusta aina tutkimustulosten julkaisemiseen. Nyt ensimmäistä kertaa toteuteun kyselyn yhtenä tärkeänä tehtävänä oli nostaa virkamiesten ja päätöksentekijöiden näkemysten lisäksi esiin määrärahan hakijoiden näkökulma, ja koota näin yhteen sekä tiedon tuottajien että hyödyntäjien ajatuksia uudesta instrumentista. Vastauksia analysoidessani olen uppoutunut sekä tutkijoiden että virkamiesten ajatuksiin VN TEAS -toiminnasta, ja on ollut mielenkiintoista  huomata, ettei näiden kahden ryhmän antama palaute ole loppujen lopuksi kovinkaan vastakkaista.

Arviointikyselyn palautteen perusteella valtioneuvoston TEAS-toiminnassa on vielä paljon kehitettävää, erityisesti instrumentin roolin kirkastamisen ja käytännön työnjaon selkeyttämisen suhteen. Toiminnassa  on kuitenkin paljon potentiaalia ja hyviä aineksia. Virkamiehet olivat tyytyväisiä selvitys- ja tutkimussuunnitelman valmisteluprosessin avoimuuteen ja siihen, että ministeriöitä kuultiin tasapuolisesti. Ministeriöiden välinen yhteistyö ja rakentava keskustelu saivat erikseen kiitosta, vaikka uuden ja avoimen menettelyn kääntöpuolena olikin vielä prosessien osittainen vakiintumattomuus. Määrärahaa hakeneet tutkijat olivat puolestaan erityisen tyytyväisiä avoimeen hauista tiedottamiseen.

Juuri avoimuus ja vuorovaikutteisuus nousivat vastauksissa esiin uuden rahoitusinstrumentin vahvuuksina. Ministeriöiden yhteistyön lisäksi niin tutkijat kuin virkamiehetkin korostivat tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välisen vuoropuhelun tärkeyttä. Dialogista toimintatapaa on viety eteenpäin muun muassa järjestämällä tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välisiä keskustelu- ja palautteenantotilaisuuksia, ja kyselyn vastausten perusteella tällaisia tilaisuuksia kannattaa järjestää jatkossakin.

Vuoropuhelun merkitys korostui erityisesti hankkeiden ohjaukseen liittyvässä palautteessa. Molemmat vastaajaryhmät olivat keskimäärin tyytyväisiä hankkeiden ohjaukseen, jonka tavoitteena on ollut tiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyön avulla saada hankkeet vastaamaan mahdollisimman hyvin päätöksenteon tietotarpeisiin. Kaikkien hankkeiden ohjaksessa dialogisuus ei kuitenkaan vielä toteutunut, ja osa hanketoimijoista valitteli ohjauksen puutetta tai epäselvää tavoitteenasettelua.

Moni vastaaja huomautti, että valtioneuvoston TEAS-toiminnan rooli rahoitusinstrumenttina vaatii vielä kirkastamista. Horisontaalinen lähestymistapa tietotarpeiden määrittelyyn johtaa helposti liian laajaan ja epäselvään kysymyksenasetteluun, josta kyselyyn vastanneet tutkijat antoivat kritiikkiä. Olisi täsmennettävä, millaista tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaa halutaan rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman puitteissa, ja millaiset kysymykset on parempi jättää esimerkiksi Suomen Akatemian koordinoiman strategisen tutkimuksen käsiteltäviksi.

Toinen tärkeä kehityskohde, joka sai runsaasti mainintoja, on niiden mekanismien konkretisoiminen, joilla hankkeissa tuotettu tieto lopulta siirtyy yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. VN TEAS -suunnitelman sitomista tiiviimmin hallitusohjelmaan ja sen toimeenpanoon toivottiin, samoin kytkemistä esimerkiksi tulevaisuustyöhön ja ennakointiin. Toimintaa on tärkeää tehdä tunnetuksi päätöksentekijöiden keskuudessa, jottei se jää pienen piirin ”sisäiseksi harjoitukseksi”, kuten yhdessä vastauksessa pelättiin.

Itselleni on jäänyt valtioneuvoston TEAS-toiminnan parissa työskentelemisestä optimistinen olo. Kuten valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen on useasti todennut, tiedolla johtamista eteenpäinvievä kulttuurinmuutos näyttäisi todella olevan tapahtumassa. Kyselyn tulosten perusteella näyttäisi siltä, että uusi rahoitusinstrumentti on olennainen osa tätä kulttuurinmuutosta. Vaikka käytännön toteutuksessa on kehittämisen varaa, 82% kyselyyn vastanneista virkamiehistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että toiminta parantaa tiedolla johtamisen edellytyksiä. Tutkijoiden enemmistö (61%) oli  samaa mieltä sen kanssa, että VN TEAS -toiminta on hyödyllinen instrumentti vahvistamaan tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Eräs kyselyyn vastannut virkamies kuvaili hankkeen toteutuksen aikaista ohjausryhmätyöskentelyä sanoin ”aitoa kuulemista puolin ja toisin”. Vaikuttaakin siltä, että on onnistuttu luomaan sekä uudenlaista, horisontaalista toimintakulttuuria ministeriöiden välillä, että rakentavaa keskustelua tiedon tuottaja- ja hyödyntäjäosapuolen kesken. Ensimmäiset hankkeet on saatu kunnialla päätökseen. Instrumentin vakiintuminen on varmasti osittain ajan kysymys, ja paljon on kiinni toimintaa ohjaavien virkamiesten aktiivisuudesta. Toivottavasti rakentava ja keskusteleva ilmapiiri säilyy jatkossakin.

Kooste arviointikyselyn tuloksista osoitteessa vnk.fi/tapahtumat.

Johanna Sorsa

Kirjoittaja toimii valtionhallinnon korkeakouluharjoittelijana valitoneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä