Ajankohtaisia EU-teemoja

Kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen

Kilpailukyvyn palauttaminen kaikissa jäsenmaissa on avainasemassa Euroopan hyvinvoinnin säilyttämisessä. Kilpailukykyä nostamalla luodaan positiivinen kierre, joka näkyy taloudellisena kasvuna ja uusina työpaikkoina. Tähän liittyy myös jäsenmaiden julkisen talouden vakauttaminen, johon on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota. Jäsenmaissa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joiden toteuttamisesta maat itse ovat ensisijaisesti vastuussa. Myös EU:lla on omat keinonsa edistää ja valvoa uudistuksia muun muassa eurooppalaisen ohjausjakson ja uuden makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn avulla. Tällöin huomio kiinnitetään jäsenvaltion kokonaistaloudelliseen tasapainoon, koska useissa jäsenvaltioissa talouskriisi pääsi kärjistymään julkisen talouden kohtuullisesta tilasta huolimatta. Kestävän kasvun kannalta keskeisimpiä EU-toimia ovat sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakauppasopimukset tärkeimpien kumppanien kanssa.
Eurooppa 2020 -strategia
Eurooppalainen ohjausjakso
Makroekonominen seuranta euroalueella
EU:n kauppapolitiikka

Työttömyyden hoitaminen kansallisia toimia tukevalla EU-tason politiikalla

Talouskriisi on lisännyt työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia EU-maissa. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu etenkin velkakriisin koettelemissa maissa. Työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa pääasiallinen toimivalta kuuluu jäsenmaille. Unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa muun muassa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Myös nuorisotyöttömyyden hoitamiseksi ohjataan erityisiä varoja kaikkein korkeimman nuorisotyöttömyyden maille. Lisäksi kaikkia jäsenmaita on kehotettu ottamaan käyttöön nuorelle työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan turvaava nuorisotakuu.
Nuorisotyöttömyys komission sivuilla
Nuorisotakuu Suomessa

Kestävän talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä pankkiunionin luominen

Talouskriisi on käynnistänyt mittavan uudistyön talous- ja rahaliiton lujittamiseksi. Tärkeimmät tehdyt ja tekeillä olevat uudistukset liittyvät jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan, talouspoliittisen koordinaation parantamiseen ja pankkiunionin perustamiseen. Lisäksi on toteutettu poikkeuksellisia toimia akuuttien kriisien torjumiseksi eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden budjettikuria on vahvistettu, ja makrotalouden epätasapainoja seurataan aiempaa tarkemmin. Yhteisen pankkivalvonnan ja pankkikriisien ratkaisun tärkeydestä ollaan yhtä mieltä, ja pankkiunionin aikaansaamisessa pyritään etenemään ripeästi. Komission ehdotus yhteisestä pankkikriisien hallintamekanismista pyritään käsittelemään kuluvan parlamenttikauden aikana (vaalit toukokuussa 2014). Toimivan pankkiunionin tehtävänä on estää uusia pankkikriisejä, pitää niiden seuraukset hallittuina ja luoda ero pankkisektorin ja julkisen vallan välille vähentäen samalla painetta jäsenvaltioiden julkisia talouksia kohtaan.
Talous- ja rahaliitto komission sivuilla
Pankkiunioni komission sivuilla
Finanssikriisin aikajana Euroopan keskuspankin sivuilla

Sisämarkkinoiden kehittäminen ja digitaaliset sisämarkkinat

Komission arvioiden mukaan eurooppalaiset sisämarkkinat ovat vuosina 1992–2009 luoneet lähes kolme miljoonaa uutta työpaikkaa ja lisänneet bruttokansantuotteen kasvua merkittävästi. Kuluttajille sisämarkkinat ovat merkinneet alhaisempia hintoja ja laajempia valikoimia. EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaaminen on jatkossakin Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle keskeinen tavoite. Erityisesti Suomi on ajanut eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä. Digitaalisilla sisämarkkinoilla sähköisessä kaupassa myytyjen tavaroiden, palvelujen ja digitaalisten sisältöjen tulee liikkua vapaasti yli rajojen kuluttajien ja yritysten asuinpaikasta riippumatta. Tämä edellyttää vielä esteiden purkamista ja uutta lainsäädäntöä mutta myös ei-lainsäädännöllisten keinojen huolellista kartoittamista.
Linkkejä EU:n sisämarkkinasivuille
Sisämarkkinat komission sivuilla
Digitaalinen agenda komission sivuilla

Ilmasto- ja energiapolitiikka

Ilmastonmuutoksen torjunta ja energian raaka-aineiden saatavuuden muutokset vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön ja aiheuttavat epävarmuutta energian saatavuuteen ja hintaan. Euroopan unionille on luotava toimivat sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Toimivat energian sisämarkkinat vahvistaisivat EU:n asemaa globaalisti, vaikuttaisivat energian hintaan alentavasti ja parantaisivat toimitusvarmuutta. Tämä edellyttää sisämarkkinalainsäädännön kansallisen toimeenpanon tehostamista kaikissa jäsenmaissa. EU on ilmastopolitiikassa kansainvälisesti johtavassa asemassa, ja tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä riittävän kunnianhimoisen globaalin ilmastosopimuksen aikaansaaminen kahden asteen lämpenemisrajoitetavoitteen saavuttamiseksi. EU-maat ovat sopineet sitovista tavoitteista päästövähennyksille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle vuodelle 2020. Lisäksi on sovittu 80–95 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2050.
Linkkejä EU:n energiasivuille
Energia komission sivuilla
Linkkejä EU:n ilmastosivuille
Ilmastopolitiikka komission sivuilla

Globaalia vaikutusvaltaa

EU:n yhteinen ulkoinen toiminta kattaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan, kehityspolitiikan ja muita kansainvälisen politiikan kysymyksiä kuten kestävä kehitys, ilmastopolitiikka, rauha ja vakaus sekä köyhyyden vähentäminen. EU:lla on parhaat vaikutusmahdollisuudet ajaa tehokkaasti etujaan ja puolustaa arvojaan naapurustossaan ja kansainvälisesti, kun jäsenmaiden näkemykset ja toimet kanavoidaan tavoitteelliseksi yhteiseksi toiminnaksi. EU:n käytettävissä olevat ulkoisen toiminnan välineet ovat laajemmat kuin yhdelläkään jäsenmaalla yksinään. Unionin tulee erityisesti kyetä vahvistamaan oman lähialueensa vakautta sekä demokratiakehitystä ja taloudellisia uudistuksia niin Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä kuin unionin itäisessä naapurustossa. Naapuruuspolitiikassa yhteistyön syventämisen tulee linkittyä kolmansien maiden demokratia- ja ihmisoikeuskehitykseen. Suomella on eniten tavoitteita Venäjän ja EU:n kumppanuuden kehittämisessä, jossa pohjoinen ulottuvuus tarjoaa yhden toimivan mallin yhteistyöhön Venäjän kanssa tasavertaisen kumppanuuden pohjalta. Myös EU:n arktisen politiikan sekä Itämeri-yhteistyön kehittäminen on tärkeää.
EU:n ulkosuhdehallinto
Pohjoinen ulottuvuus