Komission työohjelma ja EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistaminen esillä EU-ministerivaliokunnassa
EU-ministerivaliokunta käsitteli Euroopan komission ensi vuoden työohjelmaa perjantaina 11. marraskuuta. Ministerivaliokunta totesi ohjelman vastaavan painotuksiltaan pääosin Suomen tavoitteita.
Suomi on korostanut ennakkovaikuttamisessaan, että komission tulee edelleen keskittyä muuttoliikkeeseen vastaamiseen, kasvun, kestävän kehityksen ja vakauden edistämiseen, EU:n ulkoisen toiminnan sekä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Suomi jatkaa vaikuttamista vuosittaisen valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategian pohjalta.
EU-ministerivaliokunta keskusteli turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta, erityisesti taakanjaon osalta. Suomi kantaa oman vastuunsa ja edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat taakanjakoon kriisitilanteissa myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista. Taakanjaon uudistaminen on osa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä.
EU-ministerivaliokunta sopi Suomen toimintalinjasta komission ehdotukseen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevan direktiivin muuttamisesta. Lisäksi EU-ministerivaliokunta sopi toimintalinjan useisiin neuvostoihin.
Maatalous- ja kalastusneuvostossa (14.–15.11.) on esillä muun muassa maatalousmarkkinoiden työryhmän loppuraportti, komission tutkimus vapaakauppasopimukseen sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien myönnytysten vaikutuksista sekä Pohjanmeren pohjakalakantoja koskeva suunnitelma.
Ulkoasiainneuvoston (14.–15.11.) aiheita ovat Turkki, itäinen kumppanuus ja eteläinen naapurusto. Lisäksi ulko- ja puolustusministereiden yhteisistunnossa keskustellaan EU:n globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomen tavoitteena on EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Puolustusministerit keskustelevat myös EU:n ja Naton yhteistyöstä sekä Libyan ja Välimeren kriisinhallintaoperaatioista.
Yleisten asioiden neuvosto (15.–16.11.) pyrkii saavuttamaan yhteisymmärryksen monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 väliarviosta. Neuvosto käsittelee myös koheesiopolitiikkaa ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen uudistuksia. Suomi kannattaa uudistuksia, jotka huomioivat paremmin nettomaksajan edun. Esimerkiksi muuttoliikkeen aiheuttamat haasteet, mukaan lukien kotouttaminen, tulee huomioida paremmin varojen kohdentamisessa.
Talous- ja rahoitusasioiden Ecofin-neuvostossa (16.11.) valmistellaan kokousta, jossa on tavoitteena päästä Euroopan parlamentin kanssa sopimukseen EU:n vuoden 2017 talousarviosta. Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja pohjautua todellisille tarpeille. Suomelle on keskeistä, että rahoituskehyksen enimmäismäärää kunnioitetaan ja myös kehysten ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat sisällytetään maksukattoon.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston (18.11.) aiheita ovat muun muassa Schengenin tietojärjestelmän uudistaminen, komission tuleva ehdotus EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmästä sekä terrorismin torjunta.
Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319 ja erityisavustaja Jari Haapiainen (EU-asiat), p. 0295 160 406, valtioneuvoston kanslia