Raporttisarja

Tutkimuksessa arvioidaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksia lähellä eläkeikää olevien, 55¿64-vuotiaiden, työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen Eläketurvakeskuksen rekistereistä kerätyn aineiston avulla.

Raportissa etsitään vastausta kysymykseen siitä, millaisilla poliittisilla päätöksillä (askelmerkeillä) Suomessa voidaan luoda edellytyksiä vihreälle kasvulle.

Tässä selvityksessä tarkastellaan kuntien talouden ennustevirheitä ja sopeutumista yllättäviin meno- ja tulomuutoksiin vuosina 2000¿2010. Tutkimuksessa kunnan kohtaama yllättävä muutos tai ennustevirhe määritellään talousarvion vuosikatteen ja toteutuneen vuosikatteen erotuksena.

Tieto- ja arviointikatsauksessa kuvataan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä politiikkatoimia ja kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta.

Tämän raportin tarkoituksena on vetää yhteen empiirisiä tuloksia matalapalkkatyön edistämiseksi Suomessa tehdyistä viimeaikaisista reformeista.

Raportti sisältää talousneuvoston marraskuussa 2012 Tukholmassa pidettyä kilpailukyvyn ja työn tarjonnan teemakokousta varten laaditut taustaraportit.

Tässä tutkimuksessa tehdasteollisuuden kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisten yksikkökustannusten avulla.

Valtioneuvoston kanslia asetti 25.11.2011 Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlan valmistelua suunnittelevan työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Suomen itsenäisyyden 100-vuotismuiston valmistelua varten asetettavan hankkeen organisoinnista, toteutuksesta sekä kustannuksista.

Raportti kartoittaa julkisen sektorin tuottavuuskehityksen seurantaan soveltuvia aineistoja ja sisältää ehdotuksia tiedonkeruun kehittämisestä.

Työryhmä ehdottaa valtioneuvostosta annettua lakia ja ulkoasiainhallintolakia muutettavaksi vastaamaan perustuslakiin tehtyjä muutoksia. Eduskunta hyväksyi ennen vaaleja lepäämään lain Suomen perustuslain muuttamisesta.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus ilmoitti ohjelmassaan (22.6.2010) käynnistävänsä "- valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa."

Muistiossa käydään läpi julkisen talouden menokartoitusten periaatteellista taustaa sekä Suomessa keväällä 2011 toteutetun hallinnonalakohtaisen kartoituksen laatimismenettelyä ja tulosten pääpiirteitä. Lisäksi esitellään muissa maissa tehtyjä menokartoituksia sekä eräitä julkisten menojen mitoittamiseen ja kohdentamiseen liittyviä taloustieteellisiä näkökulmia. Muistioon sisältyy myös kuvaus julkisten menojen tasosta ja kohdentumisesta Suomessa ja muissa OECD-maissa.

Tutkimuksessa selvitetään keskeisimpien julkisten hyvinvointipalveluiden kohdentumista eri tuloluokille.

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen sektorin, tuloerojen ja talouskasvun välistä vuorovaikutusta viimeaikaisten tutkimustulosten valossa.

Valtioneuvoston kanslia asetti marraskuussa 2007 valtioneuvoston ennakointiverkoston, jonka toimikausi oli vaalikauden loppuun. Verkosto on toiminut ministeriöiden ennakointityön yhteistyöelimenä.

Raporttiin kootut kirjoitukset muodostavat ensi vaiheen kokonaiskuvauksen vuosien 2008-2009 finanssikriisin ja sitä seuranneen globaalin reaalitalouden taantuman välittymisestä Suomen talouteen.

Synteesiraportti kokoaa ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon sisäisen ja ulkoisen (VNK 1/2011) arvioinnin tulokset suosituksineen.

Raportti liittyy valtioneuvoston kanslian Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishankkeeseen (POVI-hanke).

Tämä julkaisu on kirjan "Local public sector in transition: A Nordic perspective" päätulosten suomenkielinen yhteenveto. Kirjan tavoitteena on kuvata Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan paikallishallinnon järjestelmiä niiden tehtävien, rahoituksen ja viimeaikaisten uudistushankkeiden näkökulmista. Lisäksi kirjassa käsitellään julkisten tehtävien ja rahoituksen hajauttamiseen liittyviä politiikkakysymyksiä laajemminkin, muun muassa OECD-maiden näkökulmasta. Kirjan kirjoittajat ovat paikallisen julkistalouden asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, OECD:stä ja Maailmanpankista. Kukin kirjoittaja myös kommentoi suomalaista kuntajärjestelmää omasta näkökulmastaan. Kirja on VATT:n ja valtioneuvoston kanslian yhteishanke.

Talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä etsii keinoja nopeuttaa tuottavuuskasvua Suomessa. Tuottavuuden kasvu on pitkällä aikavälillä ensisijainen, jopa ainoa kansakunnan tulojen kasvun lähde. Väliraportin taustoittavassa osassa tarkastellaan muun muassa sitä, mitä bruttokansantuote ja työn tuottavuus tarkoittavat, mistä niiden kasvu syntyy ja miksi kasvu on tärkeää.