Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpano Suomessa

Globaali, kaikkia maita koskeva kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015. Yhteinen toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille. Ohjelma ajaa ensi kerran vahvasti muutosta kehityspolitiikasta kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen politiikkaan. Suomessa toimintaohjelman toimeenpano- ja seurantavastuu on hallituksella.

Suomen ei tarvitse aloittaa toimeenpanoa tyhjästä

Suomella on monia toimia ja rakenteita, joiden varaan toimeenpanoa Suomessa voidaan alkaa rakentaa. Toimeenpanossa vaaditaan kuitenkin uutta otetta ja uudenlaisia tapoja, sillä kestävän kehityksen haasteet eivät ratkea pelkästään vanhoilla keinoilla. Toimintaohjelman läpileikkaava ajatus on globaalien haasteiden keskinäisriippuvuus ja ratkaisujen kokonaisvaltaisuus. Onkin erityisen tärkeää on luoda mekanismi, jolla kaikki keskeiset tahot saadaan mukaan toimintasuunnitelman tekoon ja sen toteuttamiseen.

Hallitus laatii kansallisen Agenda2030 toimintasuunnitelman

Hallitus laatii hallitusohjelmaan kirjatun kansallisen toteuttamissuunnitelman vuoden 2016 loppuun mennessä. Perustan Agenda2030:nen toimeenpanolle muodostavat hallituksen politiikka- ja lainsäädäntötoimet sekä Suomea sitovien kansainvälisten ja kansallisten sopimusten ja strategioiden toimeenpano. Eri hallinnonaloilla toimeenpannaan lukuisia Agenda2030:a suoraan toteuttavia ja tukevia strategioita, ohjelmia ja toimenpiteitä. Nämä toimet kootaan yhteen maaliskuun aikana.

Maaliskuun aikana käynnistetään selvitys Suomen valmiuksista ja lähtötilanteesta toteuttaa Agenda2030a. Selvityksessä kartoitetaan, missä Suomella on eniten kirittävää ja missä olemme edellä tavoitteita ja voimme jakaa osaamistamme muille maille.

Maalis-huhtikuussa julkistetaan YK:n globaali indikaattorikokoelma, joka on pohjana myös maiden omille seurantajärjestelmille. Suomi on uudistanut kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit pari vuotta sitten, ja syksyllä 2016 ne tarkistetaan. Indikaattoreiden päivitystyöhön otetaan mukaan kansallisen indikaattoriverkoston lisäksi muun muassa järjestöjä.

Toimintasuunnitelmassa määritetään Agenda2030-tavoitteiden kansalliset toimeenpanon painopisteet ja niiden vaiheistus. Vankan perustan toimijoiden osallistamiselle luovat selvitys Suomen lähtötilanteesta, hallinnon toimia kartoittava yhteenveto sekä indikaattorityö. Agenda2030 tulee nähdä integroituna kokonaisuutena, eikä sieltä voi poimia vain tiettyjä tavoitteita kansalliseen toimeenpanoon. Suunnitelma muodostaa dynaamisen kehikon seuraavien 15 vuoden ajalle, joten se ei voi olla yksityiskohtainen toimenpideluettelo.

Toimeenpanon tärkein kysymys – miten?

Agenda2030:ssa korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet. Siinä peräänkuulutetaan moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken, aktiivista tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä parhaiden käytäntöjen jakamista sekä politiikan johdonmukaisuutta. 

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus muodostaa jo nyt vapaaehtoisten toimenpidesitoumusten pohjalta innovatiivisen ja kansainvälisesti tunnustetun tavan toimeenpanna kestävän kehityksen tavoitteita. Muita toteutustapoja ideoidaan yhdessä hallinnon ja muiden toimijoiden kanssa kevään 2016 aikana.

Uudistettu kansallinen kestävän kehityksen hallintomalli

Valtioneuvoston kanslia otti vuoden 2016 alussa vastuun Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon koordinaatiosta sekä kansallisesta kestävän kehityksen politiikasta kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristötehtävien kautta. Valtioneuvoston kansliaan perustettu koordinaatiosihteeristö suunnittelee, valmistelee, yhteensovittaa sekä varmistaa Agenda2030 kansallista toimeenpanoa. Koordinaatiosihteeristössä on edustajat kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristöstä, ulkoministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta.

Ministeriöiden edustajista koostuva koordinaatioverkosto aloitti helmikuussa. Se tukee ja ohjaa koordinaatiosihteeristöä globaalin kestävän kehityksen agendan toimeenpanossa. Lisäksi se valmistelee kestävän kehityksen toimikunnan työtä.

Kestävän kehityksen toimikunta on keskeinen Agenda2030 toimeenpanoa seuraava ja arvioiva taho. Sitä johtaa pääministeri Juha Sipilä. Toimikunnan tehtävänä on Agenda2030:n toimeenpanon kytkeminen keskeiseksi osaksi kansallista kestävän kehityksen työtä. Toinen toimikunnan tehtävistä on kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen toimeenpanon edistäminen, seuranta, arviointi ja tuloksista viestiminen. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, jota Sitra isännöi, valmistelee, haastaa ja arvioi kestävän kehityksen toimikunnan työtä ja yhteiskuntasitoumuksen edistymistä.

Toinen keskeinen toimija Agenda2030 toimeenpanossa on kehityspoliittinen toimikunta. Kun kestävän kehityksen toimikunta seuraa ja arvioi kestävän kehityksen edistymistä lähinnä Suomessa ja kansallisten politiikkatoimien näkökulmasta, niin kehityspoliittinen toimikunta toimii Suomesta ulospäin, seuraten ja arvioiden Suomen kehityspoliittisten linjausten ja kansainvälisten sitoumusten toteutumista. Se seuraa globaalin kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteutusta Suomessa kehityspolitiikan kannalta sekä valvoo hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen linjauksen toimeenpanoa. Kestävän kehityksen ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteistyötä tiivistetään tämän vuoden aikana.

Yhteystiedot

Apulaispääsihteeri
Marja Innanen
p. 040 777 5582
etunimi.sukunimi@vnk.fi