Arppeanum

Kuva: Jussi Tiainen, Helsingin yliopistoKruununhaassa sijaitseva, arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema Arppeanum valmistui vuonna 1869 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kemian laitoksen laboratorio- ja museotiloiksi.

Tyylisuunnaltaan venetsialaisarkkitehtuuria edustavaa rakennusta alettiin kutsua Arppeanumiksi  suurisuuntaista rakennushanketta ajaneen kemian professori, yliopiston rehtori, valtioneuvos ja senaattori Adolf Edvard Arppen mukaan. Arppeanumissa ovat sijainneet kemian laitoksen lisäksi mm. Helsingin yliopiston fysiikan ja geologian laitokset, maa- ja metsäeläintieteen laitos, slaavilainen kirjasto sekä yliopistomuseo.

Arppeanum, Snellmaninkatu 3, liittyy kiinteästi paitsi yliopiston myös Suomen museolaitoksen historiaan. Rakennuksessa sijainneista historiallis-etnografisesta museosta ja veistokuvakokoelmasta ovat saaneet alkunsa nykyiset Kansallismuseo ja Kansallisgalleria.

Arppeanumin rakennushistoriallisesti arvokkaimpia tiloja ovat nelikerroksinen porrashuone sekä auditorio, jota käytetään edelleenkin mm. yliopiston väitöstilaisuuksissa.

Syksyllä 2015 Arppeanumiin muutti valtioneuvoston hallintoyksikön 180 virkamiestä. Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät ja valtioneuvoston kanslian sisäinen hallinto.

Arppeanumin 3. ja 4. kerros muutettiin valtioneuvoston hallintoyksikköä varten moderniksi monitilaympäristöksi valtionhallinnon toimitilastrategian mukaisesti. Monitilassa työskennellään ilman omia nimettyjä työpisteitä.

Arppeanum - Historiallisesta miljööstä moderniksi monitilaksi -esite

Kuva 1: Jussi Tiainen, Helsingin yliopisto
Kuvat 2-3: Sakari Piippo, valtioneuvoston kanslia