FI SV EN

Historiaa

Valtioneuvoston kanslian juuret ulottuvat kahden vuosisadan takaisiin tapahtumiin. Vuonna 1809 Suomi sai autonomisen aseman osana Venäjää ja keskushallintoelimeksi perustettiin hallituskonselji, jonka nimi muutettiin myöhemmin senaatiksi.

Valtioneuvoston kanslian historia kytkeytyy pääministerin aseman kehittymiseen. Pääministeri peri asemansa senaatin talousosaston varapuheenjohtajalta, joka vuoden 1892 senaatin ohjesäännössä sai johdettavakseen oman kanslian.

Senaatin talousosaston kanslian tehtävät liittyivät asiakirjojen kirjaamiseen, senaatin ohjesääntöön, asetuskokoelmaan, senaatin kirjapainoon ja käännöstoimintaan. Talousosaston varapuheenjohtaja ei vastannut politiikan sisällöistä.

Vuonna 1918 senaatin talousosaston kanslian nimi muutettiin valtioneuvoston kansliaksi. Ministeriöön rinnastettavan yksikön rakenne, virkanimikkeet ja henkilöstömäärä pysyivät ennallaan. Kanslian tehtävät kohdistuivat koko valtioneuvostoon eikä pääministeriin.

Koska ministeriöt ovat olleet suuriruhtinaskunnan perinteen mukaisesti varsin itsenäisiä, ministereiden yläpuolelle ei hyväksytty vahvaa pääministeriä eikä pääministerin virastoa. Hallitusmuodon mukaan pääministeri jäi aluksi vahvaksi muodostetun presidentti-instituution varjoon. Siten pääministerin aseman vahvistuminen 1990-luvulla on vahvistanut myös kanslian asemaa.

Yksiköitä valtakunnansuunnitteluun

Itsenäistymisen jälkeen kanslia jakautui kahteen yksikköön, kirjaajankonttoriin ja käännöstoimistoon. Niiden alaisuuteen kuuluivat valtioneuvoston julkaisuvarasto, oma kirjapaino, eduskunnan kirjasto, virallinen lehti sekä tilastollinen päätoimisto, joka siirrettiin 1950-luvulla valtiovarainministeriön alaisuuteen.

Valtioneuvoston organisaatioon on ajoittain kuulunut myös eräitä erillisiä laitoksia. Vuonna 1918 kansliaan perustettiin erillinen ulkoasiainkanslia. Sotavuosina vuonna 1939 perustettiin valtioneuvoston tiedotuskeskus. Vuonna 1945 tiedotuskeskus siirrettiin sisäasiainministeriöön, jossa siitä tehtiin väliaikainen tiedotustoiminnan tarkastusosasto. Se lakkautettiin 1947.

Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustettiin vuonna 1953 erityinen valtakunnansuunnittelukomitea, sen työtä jatkamaan vuonna 1958 valtakunnansuunnittelutoimisto ja sen seuraajaksi valtakunnansuunnitteluneuvosto. Erityisen suunnitteluosaston perustaminen 1973 lakkautti valtakunnansuunnittelutoimiston. Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustettiin 1950-luvun alkupuolella myös talousneuvosto ja sen sihteeristö.

Hovineuvos ja muu henkilöstö

Valtioneuvoston kanslia oli aluksi henkilöstömäärältään pieni, ja 1920-luvulla sitä supistettiin edelleen. Vuoteen 1963 asti kansliassa oli esittelevän virkamiehen lisäksi vain välttämätön toimistohenkilökunta, 10 - 20 virkamiestä. Hallituksen johtaminen perustui pitkälti pääministerin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Vuonna 1926 palkattiin ensimmäinen pääministeriä avustava virkamies, pääministerin sihteeri, jolla oli hovineuvoksen arvonimi.

Itsenäisyyden ajan alkuvuosista lähtien toimineen pääministerin poliittisen sihteerin lisäksi valtioneuvoston kanslian alaisuuteen alettiin vuodesta 1972 lähtien nimittää poliittisia sihteereitä myös muita ministereitä varten. Nykyisin heidän nimikkeensä on ministerin erityisavustaja. Kanslian henkilömäärä alkoi kasvaa 1960-luvulla. Nykyisin vakituisia työntekijöitä on noin 250.

Kansliaa johtavan virkamiehen nimike vaihteli aluksi esittelijäsihteerin, hallitussihteerin ja hallitusneuvoksen välillä. Vuonna 1963 perustettiin päätoiminen ja pysyvä kansliapäällikön virka, ja kansliapäälliköksi nimitettiin Aarne Nuorvala.

Vuonna 1990 kansliapäällikön paikalle nimitettiin ensimmäisen kerran pääministerin mukana vaihtuva poliittinen valtiosihteeri. Kansliapäällikön aikaisemmat tehtävät jaettiin hänen ja samaan aikaan perustetun alivaltiosihteerin viran kesken. Valtiosihteeri avustaa pääministeriä poliittisen prosessin johdossa, alivaltiosihteeri puolestaan johtaa valtioneuvoston kanslian hallintoa.

Vuonna 2000 EU-sihteeristö siirrettiin valtioneuvoston kansliaan. Suomen EU-poliittisista linjauksista päätetään pääministerin johdolla hallituksen EU-ministerivaliokunnassa, jonka sihteeristönä toimii kanslian EU-asioiden osasto. Vuonna 2007 valtioneuvoston kansliaan keskitettiin kaikkien markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden sekä valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjaus. Kanslia voi saada uusia tehtäviä aina uuden hallituksen myötä.

Valtioneuvoston kanslia 200 vuotta. Kansliatoimituskunnasta pääministeriöksi - Julkaisu

ISBN PDF 978-952-5896-73-2, ISSN 1799-7828

Tiivistelmä: julkaisussa esitellään valtioneuvoston kanslian 200-vuotinen historia. Historiikin on kirjoittanut dosentti Raimo Savolainen, joka toimi valtioneuvoston kanslian Merkkivuosi 1809 -hankkeen pääsihteerinä.