FI SV EN

Yksityistäminen

Omistuksesta luopuminen

Suomessa valtion yhtiöomistus sai alkunsa elinkeino- ja yhteiskuntapoliittisista tarpeista itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Valtio otti kantaakseen yrittäjäriskiä, koska yksityinen sektori ei ole ollut siihen kykenevä ja/tai halukas (esim. Enso-Gutzeit ja Outokumpu). Valtio myös siirsi viranomaistoimintoja osakeyhtiömuotoisiin organisaatioihin (esim. Alko, Yleisradio).

Valtion yritystoiminnalla tähdättiin mm. raaka-aineiden hyödyntämiseen, talouden infrastruktuurin kehittämiseen, omavaraisuuden saavuttamiseen, yritystoiminnan rahoituksen turvaamiseen sekä aluepolitiikan tavoitteisiin. Valtion yhtiöillä on viime vuosisadalla ollut merkittävä rooli maamme teollistamisessa ja koko kansantalouden kehittämisessä.

Kun kansantalouden teollinen perusta ja infrastruktuuri saatiin rakennetuksi, eikä kansantalouden omavaraisuustarpeiden hoitaminen enää vaatinut valtion yrittäjätoimintaa, valtion omistamien yhtiöiden asema asteittain muuttui. Yhä useamman yhtiön siirryttyä toimimaan kansainvälisessä kilpailuympäristössä myös omistuspohjan laajentaminen nousi esille 1980-luvun loppua kohti, mutta saavutti suuremman merkityksen vasta vuodesta 1993.

Useista muista teollisuusmaista poiketen omistuspohjan laajentaminen ei ole Suomessa perustunut ideologisiin tavoitteisiin, vaan käytännönläheisiin tarpeisiin. Erityisesti sillä on haluttu turvata yhtiöiden pääomahuoltoa ja vahvistaa kilpailukykyä osallistumalla toimialan rakennejärjestelyihin. Suomen valtiolla ei ole yksityistämisohjelmaa.

Valtionyhtiölain mukaan eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua yksinomistuksestaan (äänimäärä yhtiössä 100 %) tai määräysvallastaan (vähintään 50,1 %:n äänimäärä). Valtioneuvosto päättää osakkeiden myymisestä.

Yksityistämiskeinoina on käytetty osakemyyntejä kotimaisille ja ulkomaisille instituutiosijoittajille. Myös yleisölle suunnattuja osakeanteja ja -myyntejä on käytetty. Näihin on pyritty liittämään henkilöstölle suunnattu anti tai myynti. Osakeantien ja -myyntien lisäksi on toteutettu mittavia toimialajärjestelyjä.

Omistuspohjan laajentamistoimilla yhtiöt ovat vuodesta 1993 lähtien hankkineet markkinoilta riskipääomia kaikkiaan n. 1,4 mrd. euroa ja valtio on saanut tuloja 15,8 mrd. euroa eli yhteensä valtion osakeomistuksista on irrotettu noin 17,2 mrd. euroa. Omaisuuden myynnistä saatuja tuloja valtio on käyttänyt pääasiassa teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin kohteisiin.

Hallitusohjelman mukaan valtion omaisuuden myynnistä saadut tulot ohjataan ensisijaisesti valtionvelan lyhentämiseen. Jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 400 milj. euroa, ylitteestä voidaan käyttää 25 %, mutta enintään 150 miljoonaa euroa taloutta ja kasvua kehittäviin hankkeisiin.

Omistuksesta luopuminen

Suomen valtio on luopunut kokonaan omistuksesta tai vähintään määräysvallasta seuraavissa yhtiöissä:

 

Televa Oy

määräysvallasta/
koko omistuksesta

1981/
1987

Ajokki Oy

koko omistuksesta

1986

Suomen Malmi Oy

koko omistuksesta

1991

Kokkolan Puhelin Oy

koko omistuksesta

1991

Turun Asennuspaja Oy

koko omistuksesta

1991

Kulinaari-ravintolat Oy

koko omistuksesta

1993

Outokumpu Oyj

määräysvallasta

1994

VTKK- yhtymä

määräysvallasta

1995

Veitsiluoto Oy

koko omistuksesta

1995

Valmet Oyj

määräysvallasta

1996

Oy Sisu Ab

koko omistuksesta

1997

Rautaruukki Oyj

määräysvallasta

1997

Medivire Työterveyspalvelut Oy

koko omistuksesta

2000

Sponda Oyj

määräysvallasta

2000

Leonia Oyj

määräysvallasta

2000

Partek Oyj Abp

koko omistuksesta

2002

Avena Oy

koko omistuksesta

2002

Inspecta Oy

koko omistuksesta

2002

Suomen Luottovakuutus Oy

koko omistuksesta

2002

Suomen Autokatsastus Oy

koko omistuksesta

2003

Engel-Yhtymä Oy

määräysvallasta/
koko omistuksesta

1999/
2004

Kemira Oyj

määräysvallasta

2005

Kapiteeli Oyj

koko omistuksesta

2006

Kemira GrowHow Oyj

koko omistuksesta

2007

Santapark Oy

koko omistuksesta

2009

Lisäksi omistuspohjaa on laajennettu mm. Kemijoki Oy:ssä (1997) ja Fortum Oyj:ssä (1998, 2002 ja 2005), joista viimeksi mainittu on muodostettu yhdistämällä Neste Oyj ja Imatran Voima Oyj. Näissä yhtiöissä valtiolla on edelleen määräysvalta.