Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Ministeri Lintilän puhe valtio-omisteisten yhtiöiden luottamushenkilöiden tapaamisessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 17.4.2018 15.24
Puhe

"Vastuullisena omistajana valtion täytyy myös tarjota yhtiöiden käyttöön kasvun ja kehityksen välineitä. Tästä hyvä esimerkki on Altian listaaminen Helsingin pörssiin. Yhtiö oli toiminut kansainvälisessä kilpailussa jo vuosia, eikä valtiolla ole strategista intressiä yhtiön omistamiseen," totesi omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä puhuessaan valtio-omisteisten yhtiöiden luottamushenkilöiden tapaamisessa Finlandia-talossa 17. huhtikuuta.

Arvoisat luottamusmiehet,

Omasta puolestani lämpimästi tervetuloa keskustelemaan valtion omistajaohjaukseen liittyvistä asioista. Meillä on monta asiaa ja kysymystä, joista on hyvä vaihtaa näkemyksiä ja keskustella yhdessä.

Valtion omistajaohjauksen peruskivi on jykevä. Toimintamme yhtiöomistajana perustuu lakiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Samoin osakeyhtiölaki, arvopaperimarkkinalaki, OECD-linjaukset ja arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodi ohjaavat toimintaamme.

Omistajaohjausta ja omistajapolitiikkaa ohjataan erityisesti hallitusohjelmalla ja omistajapoliittisella periaatepäätöksellä. Erityisesti jälkimmäinen käytännössä osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tavaksi ohjata toimintaa monimuotoisissa tilanteissa.

Uusin periaatepäätös julkistettiin toukokuussa 2016. Siinä linjataan muun muassa, että yhtiöomaisuustase on saatava nykyistä paremmin palvelemaan kasvua ja työllisyyttä. OECD vertailussa valtion omistamien yhtiöiden arvo on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Tällä hetkellä valtio on omistajana 68 yhtiössä, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 33 miljardia euroa. Merkittävällä osalla omistuksista on vankka tausta ja historiansa. Senkin vuoksi voi olla perusteltua kysyä, että mitä sitten valtion ylipäätään on hyvä tai täytyy omistaa.

Hyvät kuulijat,

Valtio-omistus ei ole itseisarvo. Valtion sopii yhtiöomistajana olla pikemminkin mahdollistaja yksityisen ja julkisen pääoman rajapinnassa. Tässä periaatteella toimittiin, kun meren pohjaan rakennettiin datakaapeli Suomesta Saksaan. Suomi tarvitsi suoran datayhteyden Keski-Eurooppaan, koska verkossa kulkevan datan määrä moninkertaistuu. Siksi valtio laittoi projektin liikkeelle ja myös yksityinen pääoma lähti hommaan mukaan.

Vastuullisena omistajana valtion täytyy myös tarjota yhtiöiden käyttöön kasvun ja kehityksen välineitä. Tästä hyvä esimerkki on Altian listaaminen Helsingin pörssiin. Yhtiö oli toiminut kansainvälisessä kilpailussa jo vuosia, eikä valtiolla ole strategista intressiä yhtiön omistamiseen. Näin ollen luonnollinen askel oli omistuspohjan laajentaminen ja pörssilistaus.

Merikaapeli ja Altia ovat esimerkkejä kyvystä reagoida ja ottaa tilanteesta vaarin, kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu.

Talouden, teknologian ja ihmisten elämäntavan muutokset on otettava huomioon kaikissa valtion toimissa. Ei saa jäädä tumput suorina kiviä potkiskelemaan.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy perustettiin reaktiona muutokseen. Yhtiön tehtävä on saada yhtiöihin sijoitettu pääoma kiertämään nykyistä aktiivisemmin sekä tukemaan uutta ja kehittämään nykyistä yritystoimintaa. Tämähän on myös Altian listauksen perussyy: antaa yhtiölle resursseja kehittyä ja kasvaa!

Vake Oy:nkin  tehtävä on vauhdittaa irrotettujen pääomien käyttämistä uuden yritystoiminnan synnyttämiseen, yhtiöiden pääomarakenteiden vahvistamiseen ja yritysjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Jokainen operaatio perustuu tietenkin harkintaan, yhtiön hallituksen esitykseen ja valtioneuvoston päätökseen.

Lakia valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta muutettiin vuoden 2017 aikana siten, että entisten 100 prosentin ja 50,1 prosentin yhtiöomistusrajojen rinnalle lisättiin 33,4 prosentin vähimmäisomistusraja. Tätä on jonkun verran epäilty peläten, että enemmistöomistuksen laskiessa kolmannekseen, häviää valtion määräysvalta yhtiössä, mikä puolestaan olisi henkilöstön kannalta epävarmuustekijä.

Vähintään kolmanneksen raja on kuitenkin niin vahva, että sillä voidaan käytännössä turvata muun muassa veto-oikeus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen. Samoin henkilöstön asema Suomessa on turvattu lailla hyvin vahvasti. Sitä vastoin valtion omistuksen laskemisesta voi olla hyötyä. Hyvä esimerkki tästä Neste, jossa raja on tiputettu ja markkinat ottivat tiedon vastaan positiivisesti.

Periaatepäätöksen mukaisesti valtion omistajaohjauksen tueksi ja eduskunnan roolin vahvistamiseksi perustettiin joulukuun alussa valtion omistaja-ohjauksen parlamentaarinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä neuvoa-antavasti valtion yhtiöomistuksen toimintapolitiikkaa, omistajaohjauksen toimintaperiaatteita ja eduskuntavaltuuksien rajoja yleisellä tasolla koskevia kysymyksiä. Neuvottelukunnan vastuulle eivät kuulu yhtiökohtaiset asiat.

Hyvät kuulijat,

Historiallisesti merkittävä asia on hallituksen päätös rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ensi vuosikymmenel­lä, jolloin myös rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla VR:n lisäksi muitakin toimijoita. Hanketta valmistellaan yh­teistyössä omistajaohjausosaston, liikenne- ja viestintäministeriön sekä VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Tässä projektissa, jos missä, on henkilöstön aseman huomioiminen erittäin tärkeää ja siihen olen omistajaohjausministerinä sitoutunut.

Valtiolle on tärkeää, että yhtiöissä omaksutaan henkilöstön aseman ja oikeuksien kunnioittaminen sekä vastuulliset ja läpinäkyvät toimintatavat – myös alihankintaketjuissa ja henkilöstöpolitiikassa. 

Yhtiöiden henkilöstöpolitiikan tavoitteena tulee olla, että yhtiöt ovat esimerkillisiä työnantajia, jotka noudattavat tehtyjä työmarkkinasopimuksia ja jotka jatkuvasti ja aloitteellisesti kehittävät henkilöstöpolitiikkaansa.

Valtio on omistajana valmis edistämään järjestelyjä, jotka luovat edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. On selvää, että työsuhteiden jatkuvuus ja työntekijöiden osaamispääoma otetaan huomioon myös toimittaessa erilaisten kustannuspaineiden alaisena. Valtio haluaa myös tietää merkittävistä henkilöstön asemaan vaikuttavista toimista.

Myös henkilöstöasioissa on tärkeää muistaa, että valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Kaikissa tilanteissa omistajapoliittinen päätöksenteko kuuluu viranomaisille ja liiketoiminnallinen päätöksenteko yhtiöiden omille toimielimille.

Yli puolet valtio-omisteisista yhtiöistä toimii kaupallisesti ja kilpailullisessa toimintaympäristössä. Yhtiöiden on tällöin toimittava samoilla edellytyksillä kuin kilpailijansa, jotta niiden omistus ei aiheuta kilpailuvääristymiä. Tämän kilpailuneutraliteettitavoitteen mukaisesti yhtiöiden toimintaperiaatteiden tulee olla vertailukelpoisia samalla toimialalla toimiviin muihin yhtiöihin verrattuna. Tästä huolimatta yhtiöiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon valtio-omistuksesta aiheutuvat perustellut odotukset vastuullisesta ja kestävin periaattein harjoitettavasta toiminnasta.

Valtion erityistehtäviä toteuttavissa yhtiöissä valtiolla on omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta niiden taloudellista toimintaa ohjataan taloudellisin perustein. Erityistehtävä ja sen aiheuttamat kustannukset otetaan huomioon yhtiön ohjauksessa ja sen talouden arvioinnissa. Eräistä yhtiöistä on säädetty erillislailla, mikä osaltaan normittaa myös valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjauksen hoitamista.

Hyvät kuulijat, arvoisat luottamushenkilöt,

olen todella iloinen siitä, että tämä tilaisuus järjestettiin ja meitä on täällä näin iso joukko paikan päällä.

Valtio työnantajana on historian saatossa ollut välillä pelastus, joskus kirous ja ehdottomasti monien juttujen ehtymätön lähde. Yhteinen huumorihistoria koskee niin valtiolla töissä olevia ministereitä kuin VR:n jarrumiehiäkin. - Olkaamme iloisia siitä, että valtionyhtiöt kehittyvät ja niiden omistusmuutoksia kyetään tekemään vastuullisesti yhtiön etu huomioiden. - Uusiakin valtionyhtiöitä tarvittaessa perustetaan, kuten tällä hallituskaudella on tehty.

Kiitos!