Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Juha Sipilä Suuri Veropäivä 2016 -tilaisuudessa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 21.9.2016 9.28
Puhe

(muutosvarauksin)

Hyvät verotuksen asiantuntijat, arvoisat kuulijat!

Suomen talouden palautuminen vuoden 2009 romahduksesta on kestänyt historiallisen pitkään.  Osittain pitkittyneen heikon talouskehityksen taustalla on maailmantalouden huippuvuosista hidastunut kasvu. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi ovat saavuttaneet finanssikriisin jälkeen lähes täystyöllisyyden. Suomen heikko talouskehitys johtuukin monin paikoin omista sisäisistä ongelmistamme.

Euroopan keskuspankki on virittänyt rahapolitiikan poikkeuksellisen elvyttäväksi. Tämä sopii hyvin Suomelle, mutta vain rahapolitiikan avulla ei nosteta taloutta kestävälle kasvu-uralle. Myös finanssipoliittinen liikkumavaramme on rajallinen, koska valtio velkaantuu edelleen yli 5 miljardin vuosivauhtia.

Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tällä tarkoitan tietysti sitä, että velaksi eläminen julkisessa taloudessa loppuu vuonna 2021. Kun tarkastelussa jo hallitusohjelmasta lähtien on koko julkinen talous, siinä on mukana valtiontalouden lisäksi myös kunnat ja rahastotalous. Hallitus ei siis voi siirtää omia ongelmiaan kunnille. Kuntatalouskin laitetaan kuntoon samassa aikataulussa. Se on jo nyt hyvällä uralla.

Veroasteen jatkuva nostaminen on syönyt kilpailukykyämme, ja kilpailukyvyn heikkeneminen näkyy työllisyydessä. Tämä puolestaan kiertyy julkiseen talouteen kasvavana menopaineena. Tästä kierteestä meidän on nyt päästävä eroon. Verojen korottaminen ei ole hallituksen keinovalikoimassa julkista taloutta kuntoon laittaessa. Yksinkertaistaen: Julkisen talouden tasapainottaminen tapahtuu siten, että menot jäädytetään noin 55 miljardin tasoon - siis valtion budjetissa. Menojen jäädyttämisen keinoina ovat tehdyt budjettileikkaukset ja säästöt sekä pidemmälle tähtäävät rakenteelliset uudistukset. Näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Merkittävä uudistus on myös eilen kerrottu liikennekaari. Molemmista uhkaa tulla maailman paras systeemi.

Työllisyysasteen nostamisen seurauksena menot ja tulot kohtaavat vuonna 2021. Tämä edellyttää työllisyysasteen nousemista 72 prosenttiin.

Totesin maaliskuussa vuonna 2014 Vero2014-tapahtumassa seuraavaa:

”Tiivistäen voisi sanoa, ettei meillä ole enää varaa nostaa veroastettamme. Helppoa tietä ei enää ole. Julkinen talous on tasapainotettava ainakin pääosin säästöillä, rakenteellisilla uudistuksilla sekä kasvua vauhdittavilla ja työllisyyttä parantavilla toimilla.”

Näin juuri hallitus nyt toimii ja tekee. Prinsiipeistä on syytä pitää kiinni. Veroaste laskee VM:n ennusteen mukaan tästä vuodesta ensi vuoteen noin prosenttiyksiköllä.

Muutaman viikon takaisessa budjettiriihessä finanssipoliittinen viritys asetettiin melko neutraaliksi. Velkaantumisen taittuminen edellyttää hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista. Välttämättömien säästötoimien ja paranevan työllisyyden vaatimus edellyttää finanssipolitiikan tarkkaa virittämistä. Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumiskehityksen katkaisemisen tavoite ei jatkossakaan mahdollista löysäilyä. Toisaalta talouden kasvun vihreitä versoja ei saa näivettää ylikireällä finanssipolitiikalla.

Suomen tilanteessa on nähtävissä paljon myönteisiä valonpilkahduksia, mutta ne ovat vielä hyvin hentoisia.  Pitkään jatkunut talouden supistuminen on silti takana. Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy jo työllisyydessä.

Viimeisimmän tilastotiedon mukaan tuotanto kasvoi heinäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastavasta ajankohdasta. Tämä alkaa jo näkyä positiivisena työllisyyskehityksenä.

Suomalaisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on myös vähentynyt merkittävästi, mikä on tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon ja apatian kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta. Tekemisen meiningiksi.

Kuten jo mainitsin - Hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen nykyisestä 68,7 prosentista 72 prosenttiin. Yleinen julkinen mielipide näyttää pitävän tavoitetta epärealistisena.

Kuitenkin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on selvästi meidän tavoitteemme yläpuolella. Ei ole olemassa mitään seikkaa, joka estäisi meitä kipuamasta lähelle pohjoismaisia kumppaneitamme. Sanotaan myös, että sitä saa mitä mittaa. Kun kova työllisyysastetavoitteemme on jatkuvassa julkisessa keskustelussa, myös tavoitteeseen tarvittavien keinojen hyväksyttävyys kasvaa. Tavoitteeseen pääsemisestä tulee näin kansakunnan yhteinen tavoite.

Kansantalouden vahvistuminen edellyttää yhtäältä kustannuskilpailukyvyn parantamista ja toisaalta panostamista korkean arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin.

Tämä prosessi on käynnissä yrityksissä ja hallitus pyrkii omalta osaltaan tukemaan talouden uudistumista. Kovan kansainvälisen kilpailun olosuhteissa voimme säilyttää korkean elintasomme vain, jos kykenemme vahvistumaan korkean teknologian tuottajana ja soveltajana. Digitalisaation hyödyntäminen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Hallituksen veropoliittinen linja on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen.  Ansiotulojen verotusta kevennetään peräti runsaalla 500 miljoonalla eurolla.

Veronkevennys liittyi kilpailukykysopimuksen, mutta sen taustalla oli myös tahto verorakenteen painopisteen siirtämisestä. Veropolitiikan asiantuntijoiden suunnasta on saatu viime vuosina runsaasti viestiä, että työn verotuksen alentamisen olisi oltava yhtenä kulmakivenä korkeaan työllisyysasteeseen pyrittäessä. Edelleen: verotuksen keventäminen nähtiin tarpeelliseksi kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi hauraan talouskasvun olosuhteissa. Työn verotuksen alentaminen on viesti kansalaisille siitä, että velkaantumista ei pyritä taittamaan verotusta kiristämällä, vaan tehdyn työn määrää lisäämällä.

Verojärjestelmässä ei saisi olla sellaisia elementtejä, jotka merkittävästi hankaloittavat yritysten toimintaa. Yrittäjäpiireissä on koettu, että perintö- ja lahjaverotuksen viimevuosien kiristykset muodostavat eräissä tapauksissa tuntuvan esteen yrityksen sukupolvenvaihdokselle ja heikentävät mahdollisuuksia sukupolvenvaihdoksen jälkeisten investointien rahoitukseen. Tästä syystä perintö- ja lahjaverotuksen tasoa alennetaan ensi vuonna. Olen ymmärtänyt, että perintö- ja lahjaverolain sisältämä sukupolvenvaihdoshuojennus on hyvä. Huojennuksen saajien verotus on hyvin kohtuullista. Sen sijaan ne, jotka syystä tai toisesta eivät pääse huojennuksen piiriin, joutuvat raskaan verotuksen kohteeksi.

Tästä syystä veronkevennys toteutetaan nimenomaan asteikkomuutoksena verokantoja alentamalla. Veroa alennetaan enemmän lahjaverotuksessa kuin perintöverotuksessa, millä kannustetaan sukupolvenvaihdoksen tekemiseen vanhan yrittäjän elinaikana.

Verokantojen alentaminen tulee nähdä myös yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Tehdyllä ratkaisulla huojennuksen piirissä olevan ja sen ulkopuolelle jäävän lahjan tai perinnön saajan välistä verokuilua kavennetaan. Lisäksi alaikäisten perinnönsaajien asemaa helpotetaan siten, että huojennus voidaan myöntää alaikäiselle osakeyhtiömuotoisen yrityksen tai sen osan perivälle sen estämättä, että hän ei voi osakeyhtiölain mukaan osallistua yhtiön toimintaan, jos hänen edunvalvojansa toimii yhtiössä hänen sijaan.

Yrittäjyyden tukemiseen tähdätään myös uuden yrittäjävähennyksen säätämisellä. Edellinen hallitus oli alentanut yhteisöverokannan 20 prosenttiin ja korottanut merkittävästi pääomatulojen verokantaa. Näin osakeyhtiön verotusasema parani verrattuna muihin yritysmuotoihin. Lähinnä verosyistä Suomesta on tullut yksi maailman osakeyhtiöityneimmistä maista. Tälle kehitykselle ei välttämättä löydy järkeviä perusteita.

Näissä olosuhteissa nähtiin tarpeelliseksi keventää yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajien verotusta erityisellä yrittäjävähennyksellä.

Uusi vähennys keventää yrittäjäasemassa olevan henkilön verotusta suhteessa palkansaajan verotukseen. Tätä voidaan pitää perusteltuna muun muassa siitä syystä, että yrittäjän työ- ja sosiaalioikeudellinen asema on heikompi kuin työsuhteessa toimivan asema. Suomessa on tätä nykyä jo 150 000 yksinyrittäjää ja heidän määränsä on kasvussa. Toiveissa on, että tavoiteltavaan työllisyystavoitteeseen päästäisiin sekä työsuhteiden lisääntymisen että yrittäjien määrän kasvun kautta.

Uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin. Vuoden 2014 verotusaineiston tietojen perusteella 77 prosentilla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinonharjoittajista vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa. Henkilöyhtiöiden osalta vastaava luku oli 79 prosenttia.

Hallitus on sitoutunut pitämään yritysverotuksen kilpailukykyisenä. Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta VATT:lta ja elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta ETLA:lta on tilattu analyysit Suomen yritysverojärjestelmän tilasta ja ongelmista. VATT ja ETLA ovat tekemässä laajaa selvitystä verotuksen vaikutuksista investointeihin ja tuottavuuteen.

Molemmat tutkimuslaitokset ovat jo julkaisseet väliraportit. Niiden perusteella saa vaikutelman, että yritysverotuksemme laatu kestää kansainvälisen vertailun eikä perustavanlaatuisia vinoutumia ole. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monissa yksityiskohdissa olisi korjaamisen varaa. Kummankin tutkimuslaitoksen on määrä antaa loppuraporttinsa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Tämän lisäksi on asetettu yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä. Sen tehtävänä on tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Erityisen tärkeää on, että työryhmä pohtii yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelua sekä osaamisen verokohtelua. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien merkitys talouden tuottamaan arvonlisään on ratkaisevan suuri. Vaikka verotus on vain yksi keino vaikuttaa näihin investointipäätöksiin, kannustaisin työryhmää paneutumaan erityisellä tarmolla niihin verotuksen keinoihin, joilla voitaisiin edesauttaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien määrän kasvua. Työryhmän määräaika päättyy tulevan tammikuun lopussa ja hallitus tarkastelee yritysverotusta keväällä 2017 puoliväliriihen yhteydessä.

Verolainsäädännön muuttamista ei saa nähdä poliittisena itsetarkoituksena.

Ennakoitavuus, johdonmukaisuus ja pysyvyys ovat arvokkaita hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia sekä lainsäädännön että toimeenpanon tasolla. Toisaalta hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä ne muutokset, jotka tukevat pyrkimyksiä taloudellisen kasvun nopeuttamiseen ja työllisyyden tason nostamiseen.

Ensi kevään puoliväliriihessä syntyy jo päätöksiä yritysverotuksen laadun parantamiseksi. Verolainsäädännön uudistaminen ei voi jäädä tähän. Maamme ulkopuolella tapahtuu kehitystä, johon meidän on reagoitava. EU:n komissio esitteli kuluvan vuoden alussa veronkierron vastaisen paketin. Konsernien maakohtaista raportointia koskeva direktiivi implementoidaan Suomessa vielä tämän vuoden aikana. Maakohtaisen raportoinnin tarkoituksena on lisätä yhtiöverotuksen läpinäkyvyyttä eri valtioiden viranomaisten välillä. Ns. veronkiertodirektiivi sisältää viisi veronkierron vastaista toimenpidettä, jotka jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön pääosin vuodesta 2019 alkaen. Direktiivi edellyttää muutoksia muun muassa korkorajoitussäännöksiin ja väliyhteisölakiin. Veronkiertodirektiivin edellyttämät lakimuutokset kartoitetaan ja valmistellaan huolella siten, ettei suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä heikennetä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Tulolähdejako aiheuttaa jatkuvasti ongelmia erityisesti pk-yrityksissä. Kun toisen tulolähteen tappio ei ole vähennyskelpoinen toisen tulolähteen voitosta, syntyy liikaverotusta, jota yrittäjän on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Hallitusohjelmaan tehtiinkin kirjaus tämän ongelman ratkaisemiseksi. Budjettiriihessä kirjausta täsmennettiin päätöksellä, jonka mukaan syksyllä 2016 käynnistetään lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna 2018. Lainvalmistelun tueksi asetetaan erillinen asiantuntijaryhmä.

Näillä sanoilla toivotan teille antoisaa perinteistä veropäivää. Verojärjestelmä ei ole koskaan valmis, joten työ jatkuu. Kiitos.