Mistä Terveet tilat -ohjelmassa on kyse?

Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, käyttötarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta. 

Kysymyksiä ja vastauksia

  • Miksi juuri vuosi 2028?

    Sisäilmaongelmat voidaan ratkaista vain muuttamalla toimintatapaa ja asenteita. Kymmenen vuoden aikana muutos saadaan vireille ja uusi toimintatapa vakiinnutettua suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Rakennuskannan kunto, sisäilman laatu ja rakennusten sopivuus käyttötarkoitukseensa edellyttävät tulevaisuudessa merkittäviä investointeja uudis- ja korjausrakentamiseen. Kyseisten investointien käytännön toteutus edellyttää pitkän tähtäimen toimenpiteitä.

    Tämä työ olisi nähtävä mahdollisuutena suunnitella tilat joustaviksi, käyttää uusia sekä luotettavia materiaaleja sekä siirtyä oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään kiinteistönpitoon.

  • Miksi ohjelmassa keskitytään julkisiin tiloihin?

    Terveet tilat 2028 -ohjelma painottuu julkisten rakennusten sisäilman laatuun, koska niissä tarjotaan palveluita, joita ihmiset käyttävät. On tärkeää, etteivät ihmiset altistu sisäilmaongelmille näissä tiloissa. Tällä hetkellä yleisimpiä ongelmien syitä julkisissa rakennuksissa ovat puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto, kosteus- ja homevauriot, lämpötilaongelmat, mineraalikuitupölyongelmat sekä kemialliset epäpuhtaudet ja radon. Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa esiintyy usein monia haittatekijöitä yhtä aikaa.

    Terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien ongelmien lisäksi julkisten tilojen sisäilmaongelmat aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia. Vaikka toimenpiteet painottuvat julkisiin rakennuksiin, sisäilmasta oireilevien hoitoa tehostetaan riippumatta siitä, missä tiloissa oireilu on alkanut. Lisäksi yhteistyötä tehdään yksityisen sektorin kanssa ja tavoitteena on kehittää yhdessä kestäviä kiinteistön hallinnan strategisia käytäntöjä. 

  • Kuinka paljon julkisissa rakennuksissa on sisäilmaongelmia?

    Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan (Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali -hanke, VNK, VN:n selvitys- ja tutki­mustoiminnan julkaisusarja 5/2018, 5.2.2018) mukaan yli puolet kunnista ilmoittaa sisäilmaongelmien olevan ratkaisematta. Alle puolessa kunnista on saatu korjausvelka haltuun. Jokaisessa kunnassa pyritään löytämään toimenpiteet tilanteen paran­tamiseksi. Rakennuskannan todettujen sisäilmaongelmien esiintymiseen vaikuttavat kiinteistökannan suuri määrä, korjausten viivästyminen sekä hoidon ja huollon puutteet.

  • Miten ohjelma on valmisteltu?

    Ehdotus ohjelmaksi valmisteltiin ministeriöissä syksyllä 2017. Se valmistui joulukuun puolivälissä. Samalla käynnistyi laaja kuulemiskierros, jonka aikana palautetta kerättiin sähköisesti sekä keskustelutilaisuuksissa Oulussa, Joensuussa, Turussa ja Helsingissä. Palaute otettiin huomioon, kun ohjelma viimeisteltiin. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman istunnossaan 3. toukokuuta 2018.

  • Millaista palautetta kuulemiskierrokselta saatiin?

    Keskustelutilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 180 henkeä paikan päällä. Lisäksi verkkolähetyksiin oli useampia satoja kirjautuneita katsojia. Yhteenvetona voi sanoa, että Terveet tilat 2028 -toimintamalli saa kannatusta. Muutamassa yksittäisessä lausunnossa ehdotetaan toisenlaista lähestymistapaa. Palautteissa toivotaan, että sisäilmaltaan ongelmallisten rakennusten korjaukseen olisi ohjeistettava selkeästi. Eräissä lausunnoissa ehdotetaan toisaalta selvitystyön jatkamista ja hankkeen perusteiden (kuten terve tila -käsite) ja muutosprosessin organisaation määrittelyä tarkemmin.

  • Mitä konkreettista nyt tapahtuu?

    Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, käyttötarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta. Moniammatillinen yhteistyöryhmä arvioi yhdessä rakennusten kunnon ja tarkoitukseensa sopivuuden. Tavoitteena on, että sisäilmaongelmat tunnistetaan, ne selvitetään avoimesti ja niihin puututaan ripeästi. Yhteistyö mallin kehittämiseksi käynnistetään kuntien kanssa jo vuonna 2018.

    Ohjelman keskeisiä toimia on terveydenhuollon vahvempi tuki kaikille sisäilmasta oireileville. Heti ohjelmakauden alusta lähtien tullaan selvittämään keinoja parantaa sisäilmaongelmista kärsivien hoitoa sekä kehittämään kuntoutusta vaikeasti oireilevien tueksi. Lisäksi käynnistetään selvitykset sosiaaliturvaan liittyvistä mahdollisuuksista. Ohjelman kautta tullaan myös jakamaan luotettavaa tietoa sisäilmaongelmiin liittyvistä terveysvaikutuksista.

    Vuonna 2018 käynnistetään myös kosteudenhallintaan liittyvää koulutusta rakennushankkeen eri osapuolille sekä hyvistä kokemuksista sekä toimintamalleista viestitään avoimesti. Strategiseen kiinteistönhallintaan liittyvää osaamisen kehittämistä toteutetaan yhdessä kuntien kanssa. Koko työn taustaksi kartoitetaan sisäilman laatua ja siihen liittyvien haittojen nykytilaa yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa Suomessa sekä vertailumaissa.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää sisäilmaongelmiin liittyvän osaamiskartoituksen: mitä osaamista on ja mitä puuttuu eri ammateissa ja aloilla toimivilta. 

  • Kuka ohjelman toteuttaa?

    Ohjelman toimet kytkeytyvät tiiviisti työhön, jota tehdään jo nyt kunnissa, aluehallinnossa, ministeriöissä ja lukuisissa järjestöissä ja yrityksissä.

    Ohjelma tukee ja tehostaa tätä työtä. Toimeenpanoa ohjaa ministeriöiden ylimmistä virkamiehistä koostuva johtoryhmä, pääsihteeristö sekä sidosryhmien edustajista koostuva hankeryhmä. Tavoitteena on luoda myös verkosto, jonka työhön kaikki kiinnostuneet voivat osallistua. Johtoryhmä ja pääsihteeristö on tarkoitus asettaa pian valtioneuvoston hyväksyttyä Terveet tilat 2028 -toimenipideohjelman. 

     

  • Ohjelma jatkuu yli hallituskausien. Miten taataan, että seuraava hallitus haluaa noudattaa ohjelmaa?

    Terveet tilat 2028 -ohjelma sisältyy julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2019–2022. Tulevat hallitukset raportoivat eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä toimenpideohjelman etenemisestä. Ohjelma esitellään eduskuntaryhmille 5. kesäkuuta pidettävässä parlamentaarisessa pyöreän pöydän keskustelussa.

  • Miten ohjelman onnistumista mitataan?

    Ohjelman onnistumisen mittarina on kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan kunnon paraneminen ja sisäilmaongelmista kärsivien määrän väheneminen vuoden 2028 loppuun mennessä.