Resilienssi voimavarana

Resilienssiä edellytetään sekä yksilöiltä, organisaatioilta ja koko yhteiskunnalta. Resilienssivalmiuksina voidaan pitää riskiin varautumista, omatoimista organisointia ja kykyä oppimiseen ja sopeutumiseen, johon puolestaan liittyy ennakoinnin ulottuvuus.

Työelämän muutokset korostavat joustavan ja uusiutuvan osaamisen tarvetta. Työtehtävien muuttuessa nopeasti oppiminen on jatkuvaa.

Koulutus on merkittävä selviytymistä selittävä tekijä elämänkulussa, ja koulutuksella on selkeä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteisiin ja työurien pituuteen. Pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on kohonnut 2005–2015.

Ilmiön kuvaus tulostettavana A4 tietoruutuna

Kirjallisuutta

19 kysymystä ja vastausta Suomen työmarkkinoista ja työvoimakapeikoista.
VM Työryhmäraportti 17.1.2018.

Koulutus, työllisyys ja työttömyys.
Kalenius, A. 2014. OKM julkaisuja 2014:13.

Työmarkkinoiden rakennemuutos ja ammatillisen koulutuksen saaneiden nuorten työttömyys.
Maczulskij, T. & Karhunen, H. 2017. Talous ja yhteiskunta 3 | 2017, 14-19.

Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa.
Paananen ym. 2012. THL raportti 52/2012.

Nuorten osallisuuden edistäminen: Selvitysmiehen raportti.
Hiilamo, H.; Määttä, A.; Koskenvuo, K.; Pyykkönen, J.; Räsänen, T.; Aaltonen, S.(2017). In: Diak puheenvuoro 11, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia.
Hiilamo, H. & al 2017. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18:2017.

Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Määttä, M. & Määttä, A.  2015. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015.

Koulutus. THL. Hyvinvointi- ja terveyserot.

Keskeisten muutosten kuvaajia

Millä etuuksilla tuetaan osaamisen kehittämistä eri elämänvaiheissa?