Poliittiset muutostekijät

Kansainvälinen järjestys murroksessa

Kansainvälinen järjestelmä on rakenteellisten ja arvopohjaisten haasteiden edessä.

Kansainvälisen järjestyksen murros tarkoittaa muutoksia globaalissa voimatasapainossa. Alueelliset, nousevat voimakeskukset haastavat Yhdysvaltojen voimakasta? roolia. Samanaikaisesti valtioiden perinteistä kansainvälistä asemaa kyseenalaistavat erilaiset monentasoiset verkostot, toimijat ja uudet toimintatavat. Kansainvälinen sopimuspohjainen järjestelmä nitisee liitoksissaan muutoksen paineen alla. Kiihtyvä kilpailu luonnonvaroista, ilmastonmuutos ja muut ympäristön tilan muutokset näkyvät useilla alueilla hyvin konkreettisesti ja kasvattavat alueellisten konfliktien riskiä ja luovat maailmanlaajuisesti epävakautta.

  • Mikä olisi uusi globaalin hallinnan muoto?
  • Miten se olisi mahdollista toteuttaa?
  • Miten teknologia voisi auttaa globaalien vaikutussuhteiden hahmottamisessa ja hallinnassa? Miten Suomi turvaa tulevaisuudessa kansainvälisen vaikutusvaltansa tehokkaimmin?
  • Millaisia verkostoja Suomen kaltaisen maan pitäisi luoda perinteisen ulkopoliittisen vaikuttamisen lisäksi?

EU:n ja kansallisvaltion kehitys

EU:n tulevaisuus kulkee tienhaarasta toiseen ja kansallisvaltioiden roolit muuttuvat.

EU:n kehitys vaikuttaa Suomeen kuten muihinkin EU-maihin merkittävästi. Maltillinen tulevaisuuskuva vuodelle 2030 on, että EU jatkaa suunnilleen entiseen tapaan ja keskittyy uudistusohjelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Ensisijaisia tavoitteita päivitetään säännöllisesti, ongelmiin puututaan sitä mukaa kun niitä ilmenee ja uutta lainsäädäntöä annetaan tarpeen mukaan. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistusohjelmat ovat hitaita. EU:n painoarvo ja vaikutusvalta maailmanpolitiikassa saattaa heiketä ja kilpailukyvyn kehitys on jähmeää pitkään.

  • Miten taataan jäsenvaltioiden yhtenäisyys ja EU:n ja sen toimintamallien uudistumiskyky?
  • Miten eurooppalaiset arvot kehittyvät?
  • Miten Eurooppa kehittyy turvallisuusyhteisönä?

Demokratian muutos ja osallistumisen tapojen moninaistuminen

Tiedon virrat ja omistajuus muokkaavat rakenteita. Demokratia ja osallistuminen moninaistuvat.

Parhaimmillaan demokraattinen päätöksenteko perustuu kansalaisten laajaan ja yhdenvertaiseen osallistumiseen sekä hallinnon avoimuuteen ja vuorovaikutukseen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mikäli kansalaiset eivät koe perinteisen demokratian keinojen olevan riittäviä, yhteiskunnallinen turhautuminen voi lisääntyä. Osallistumiselle ja vuorovaikutukselle on luotava uusia malleja, jotka perustuvat avoimuuteen, vertaisuuteen ja asiakkuuteen sekä yksilöiden ja yhteisöjen oman tekemisen vahvistamiseen.

Tieto on kaikkien saatavilla mutta toisaalta valtavaa tiedonmäärää on mahdotonta hallita tai käsitellä.
Samaan aikaan tiedonvälitys elää suurta murrosta. Käytännössä kuka tahansa voi välittää tietoa miltei rajattomalle määrälle vastaanottajia.

  • Voiko tämän hetken poliittisissa tapahtumissa olla kysymys demokratian kriisistä, jonka ratketessa siirrymme kohti kokonaan uutta demokratian jaksoa ja miten tähän kehityskulkuun voidaan vaikuttaa?
  • Miten tulevaisuuden tietoyhteyskunnassa vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja kyky varmistaa tiedon alkuperä ja oikeellisuus?