Sosiaaliset muutostekijät

Väestörakenne ja kaupungistumiskehitys

Väestön väheneminen ja alueiden eriarvoistuminen kulkevat käsi kädessä.

Väestörakenteen kehitys ja kaupungistuminen määrittävät Suomen elinvoimaisuutta ja tulevaisuutta. 2030-luvulla Suomen väestönkasvu on pitkälti nettomaahanmuuton varassa. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen suurimpiin keskuksiin edellyttävät vastuullisessa kaupunkikehittämisessä ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja niihin tukeutuvan elinkeinotoiminnan vahvistamista sekä asuntorakentamista. Alueiden kilpailukyky ja hyvinvointi sekä yrityksien menestyminen globaaleilla markkinoilla ovat kasvavassa määrin vuorovaikutuksessa keskenään.

  • Onko koko Suomi elinvoimainen ja onko kaikilla alueilla riittävästi toiminta- ja työkykyistä väestöä?
  • Miten vastuullinen kaupunkikehittäminen toteutuu?

Arvojen ja asenteiden muutos

Yhteiset arvot säilyvät, mutta kuinka laajalti ne jaetaan?

Arvojen ja asenteiden muutos heijastelee yhteiskunnan muutoksia – ja toisaalta saa aikaan muutoksia siinä. Suomi ja suuri osa Euroopasta asemoituu arvoiltaan maallistuneeseen ja liberalisoituneeseen maailmaan, mutta myös muita erisuuntaisia näkemyksiä esiintyy. Arvot ja asenteet ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa ratkaistaessa yhteiskunnan suuria tulevaisuuden kysymyksiä kuten kestävää kehitystä, työn tai osaamisen kysymyksiä. Suuri osa kansalaisista ottaa huomioon yhteisen edun ja jaetut arvot, kuten suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja sananvapauden.

  • Voiko ja saako jokainen saada äänensä kuuluviin erilaisten kanavien avulla?
  • Miten yhä moniäänisemmän yhteiskunnan arvot kehittyvät ja ketä kuunnellaan?

Eriarvoistuminen 

Eriarvoistuminen haastaa yhteiskuntaa monesta suunnasta.

Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta heikoimmistaan ja suomalaisten hyvinvointi sekä terveyden taso ovat jatkuvasti kohentuneet. Suurin osa ihmisistä voi edelleen hyvin, mutta eriarvoisuus on lisääntynyt ja erot ovat kansainvälisesti verrattuna suuria. Eroja on esimerkiksi sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen sekä maantieteellisten alueiden välillä.

 

  • Miten myönteistä yhteiskuntakehitystä uhkaava taloudellinen, sosiaalinen, sivistyksellinen ja hyvinvoinnillinen polarisaatio pysäytetään ?