Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Virallinen podcast 18.9.2020.: Korona ja joukkoliikenne

Julkaisuajankohta 18.9.2020 13.00 | Julkaistu suomeksi 23.9.2020 klo 16.09

Virallisen podcastin viidennessä jaksossa on aiheena korona ja joukkoliikenne. Pääjohtaja Kirsi Karlamaa Traficomista ja asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink HSL:stä keskustelevat siitä, miten korona on vaikuttanut joukkoliikenteen matkustajamääriin ja liikenteen tarjoajien talouteen.

Korona on kurittanut joukkoliikennettä voimakkaasti heti epidemian alusta alkaen. Maaliskuussa matkustajamäärissä tapahtui äkkijarrutus poikkeustilan tultua voimaan. Dramaattisimmat pudotukset tapahtuivat pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa. 

”Matkustajamäärät tipahtivat meillä pahimmillaan yli 70 prosenttia. Normaalisti on noin miljoona matkaa vuorokaudessa, mutta keväällä määrä putosi 300 000:een. Kesällä tilanne oli vähän parempi, noin 20 prosenttia miinuksella. Nyt lippujen myynti on taas 40 prosenttia tavallista heikompaa”, kertoo HSL:n Mari Flink.

”Turun seudulla liikenne on 27 prosenttia ja Tampereella 30-35 prosenttia miinuksella. Kaiken kaikkiaan kyllä korona on merkittävästi vaikuttanut joukkoliikenteen henkilömääriin”, Kirsi Karlamaa toteaa. 

Henkilömäärien väheneminen näkyy isona miinuksena myös joukkoliikenteen tarjoajien taloustilanteessa. Lipputulot muodostavat 50 prosenttia HSL:n budjetista, toinen 50 prosenttia tulee omistajakunnilta.

”Tälle vuodelle oli budjetoitu noin 390 miljoonan lipputulot, mutta tällä hetkellä näyttää, että siitä jäädään ainakin 120 miljoonaa”, Flink kertoo. 

Valtio osoitti kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa 100 miljoonan euron tuen joukkoliikenteen, josta 70 miljoonaa kohdistetaan Helsingille ja muille suurille kaupungeille. HSL:llä tukea toivotaan enemmänkin, koska kaupunkijoukkoliikenteestä 80 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudulla. 

”Tottakai meidän toiveemme on, että jostain tukea löytyy. Käynnissä on eräällä tavalla uusjako liikkumisen markkinoissa. Olemme muutamassa kuukaudessa tipahtaneet joukkoliikenteen käytössä sellaiselle tasolle, jolla oltiin 90-luvulla. Tällä seudulla on tehty 390 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuodessa – nyt tipahdetaan 270 miljoonan tasolle”, Flink laskee. 

”Kaikkien etu on, että meillä on kestävä liikennejärjestelmä. Meillä on edelleen ilmasto- ja ympäristökysymyksiä ratkottavana. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. Luottamuksen palauttaminen turvalliseen joukkoliikenteeseen on ihan keskeistä ja välttämätöntä”, Karlamaa painottaa.

Flink ja Karlamaa kertovat, että Traficom ja HSL ovat koronakriisin alusta asti tehneet tiivistä yhteistyötä.

”Me pyrimme mahdollisimman reaaliajassa raportoimaan tilannekuvaa, ja Traficomissa rakennettiin valtakunnallista tilannekuvaa. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin”, Flink arvioi. 

”On annettava iso kiitos liikenteen järjestäjille, jotka ovat noudattaneet sekä THL:n että meidän ohjeistustamme”, Karlamaa sanoo.