Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen ei ratkaise kuntakentän suuria kysymyksiä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 10.3.2022 9.43
Uutinen

Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä haettiin linjaa hyvinvointialueuudistuksen jälkeiselle kunnalle. Kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainon parantaminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä, joista yksi on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittäminen.

Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu valtionosuusjärjestelmästä, valtionavustuksista ja kuntien veroista. Valtionosuusjärjestelmä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen rakenteeltaan nykyisen kaltaisena, ja siihen tehdään uudistuksen yhteydessä vain välttämättömät muutokset. Lisäksi uudistuksesta aiheutuvia kuntakohtaisia muutoksia tasataan muutosrajoittimilla, jotka jäävät pysyväksi osaksi valtionosuuksia.  

Tulevaisuustyössä nousi esiin, että suuren uudistuksen jälkeen onkin tärkeää seurata, kuinka valtionosuusjärjestelmä toimii. On myös syytä arvioida rauhassa, millaisia muutoksia uuden kunnan valtionosuusjärjestelmä pitemmällä aikavälillä tarvitsee. Valtionosuusjärjestelmän kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös lisää tietoa. Erityisesti määräytymisperusteista, kuten vieraskielisyyden vaikutuksista kustannuseroihin, olisi syytä käynnistää selvityksiä.

Kuntien verojärjestelmä toimii kokonaisuudessaan melko hyvin

Kunnat saavat tuloja kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöveroista. Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä kuntien verojärjestelmän kokonaisuus nähtiin suhteellisen toimivana. Kaikissa verolajeissa havaittiin kuitenkin myös kehittämistarpeita:  

  • Kunnallisveron efektiivisyyttä olisi syytä edelleen parantaa siirtämällä vähennyksiä valtionverotuksen piiriin. 
  • Yhteisöveron tuoton jakamisessa yksittäisille kunnille käytettäviä määräytymisperusteita tulisi arvioida uudelleen. 
  • Kiinteistöveron painoarvoa kuntien veropohjassa olisi syytä kasvattaa hallitusti ja selvittää myös veropohjan laajentamista. 

Olisi myös hyödyllistä, että kuntien kaikki verotulot olisivat ainakin osittaisella painolla mukana valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasauksessa. 

Kuntien veropohjan laajentaminen osoittautui hankalaksi

Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä ei löydetty ratkaisua kuntien veropohjan laajentamiseen. Uusissa veroissa pitäisi olla suhteessa nykyisiin rahoitusjärjestelmän osiin merkittäviä etuja, koska uuden veron tuoma tulo todennäköisesti poistettaisiin kunnilta muista tulomuodoista. Näin hyödyllisiä veroja ei kuitenkaan ole tunnistettu. Esimerkiksi pääomatulovero on jakautunut kuntien välillä epätasaisesti, jolloin pääomatulon lisääminen kuntien veropohjaan voi lisätä kuntien eriytymistä. Pienemmistä, pistemäisistä veroista voi olla merkittävääkin hyötyä yksittäisille kunnille, vaikka ne eivät ratkaise kokonaisuutta.

Tulevaisuustyössä kävi ilmi, että valtionavustukset nähdään kuntakentällä usein hallinnollisesti raskaana hankehumppana, joka ei kannusta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Valtionavustusten käyttöön ehdotetaankin harkintaa ja pitempää perspektiiviä. Hallinnollisen taakan pienentämistä ja vaikuttavuuden lisäämistä voisi edistää, jos hankkeet olisivat nykyistä suurempia ja pidempiaikaisia. Eri hallinnonalojen hankkeita voisi myös paketoida isommiksi kokonaisuuksiksi. 

Kuntien ongelmat vaativat muutakin kuin rahoitusjärjestelmän uudistamisen

Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisella voidaan parantaa kuntien toimintaedellytyksiä, mutta siitä ei ole kuntakentän kohtalonkysymysten, kuten eriytyvän väestökehityksen, matalan talouskasvun ja työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden, ratkaisijaksi. Kunnat ovat monella mittapuulla eriytyneitä, ja eriytyminen jatkuu. Yhteisen rahoitusjärjestelmän avulla onkin entistä vaikeampaa ratkaista erilaisten kuntien ongelmia. 

Rahoitusjärjestelmän uudistamisen lisäksi tulevaisuudessa voidaankin joutua pohtimaan Suomen edelleen hajanaisen kuntarakenteen uudistamista tai kuntien tehtävien eriyttämistä. Lisäksi kuntatalouden tilannetta parantavat niin valtion kuin kuntien toimenpiteet, jotka parantavat työvoiman saatavuutta ja talouskasvun edellytyksiä. 

Lisätietoja:
Budjettineuvos Tanja Rantanen, rahoitusta tarkastelleen jaoston puheenjohtaja, puh. 02955 30338, tanja.rantanen(at)gov.fi 
Finanssiasiantuntija Tom-Henrik Sirviö, rahoitusta tarkastelleen jaoston sihteeri, puh. 02955 30154, tom-henrik.sirvio(at)gov.fi