Päivi Mattila-Wiro ja Wiking Husberg: Robotiikkastressi ja datavaarat – työsuojelun uudet haasteet

Työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä tai turvallisuutta. Tämä on yksiselitteistä. Muuttuvassa työelämässä tätä kuitenkin olla haastavaa saavuttaa.

Terveyden ja turvallisuuden riskejä syntyy niin uusista tavoista tehdä töitä, uudesta tekniikasta, uusista digitaalisista ratkaisuista kuin niin sanotuista vihreän talouden töistäkin.

Uusien teknologioiden käyttöönotto työelämässä on jopa niin vauhdikasta, että ihmisen biologiset rajat voivat tulla vastaan. Tämä saattaa johtaa vakaviin terveys- ja turvallisuusriskeihin työssä.

Kaiken uuden lisäksi meillä on myös vanhoja riskejä, jotka eivät työelämästä ole vielä poistuneet.

Työelämä muuttuu – miten muuttuu työsuojelu?

Työn ja työelämän muutoksesta puhuminen vaatii rinnalleen puheen työturvallisuudesta. Poissaolot työstä ja työtapaturmat tulevat aina kalliiksi. Nyt menossa oleva muutos vaatii ennakkoluulotonta työsuojelun ja työsuojeluvalvonnan uudistumista ja ajan tasalla pitämistä.

Esimerkiksi uudet työn muodot, kuten alustatalous, vaikeuttavat työsuojelutarkastajien mahdollisuutta tavoittaa työntekijät - puhumattakaan niistä henkilöistä, jotka ovat vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Alustataloudessa ei aina voi selkeästi määritellä, kuka on työnantaja ja kuka turvaa työn tekemisen esimerkiksi asiakkaan kotona tai etätöissä.

Etätyömaailmassa riskien arviointi on siirtymässä työntekijälle itselleen

Pandemian aikana on havaittu, että työnteon siirtyminen konttoreista koteihin voi huonoimmillaan johtaa epäergonomiseen työntekoon, eristäytymiseen työyhteisöstä, esimiehen ohjauksen puutteeseen sekä lisääntyneisiin työtunteihin.

Työaika ja vapaa-aika voivat sekoittua keskenään. Kuormittuminen ja palautumiseen tarvittavan vapaa-ajan vähyys lisäävät riskiä sairastumiseen.

Etätöiden räjähdysmäinen ja laaja lisääntyminen pandemian aikana yllätti niin monet työnantajat kuin työsuojeluvalvonnankin. Etätyömaailmassa on melko vaikea puuttua työolosuhteisiin ja työympäristöön.

Kenenkään kotiin ei voi mennä työntekoa valvomaan ilman vahvaa perustetta. Tässä uudessa tilanteessa työntekijät joutuvat itse ottamaan vastuuta terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä.

Itseohjautuvuus ja riskien arviointi voivatkin olla työntekijän omalla vastuulla, vaikka lain mukaan päävastuu on työnantajalla.

Robotiikan riskit ovat vielä osittain tuntemattomia

Robotin ja ihmisen kiinteä työskentely yhdessä lähietäisyydellä sekä puettavat teknologiat herättävät monia turvallisuuskysymyksiä.

Jos robotti jostain syystä ei toimi oikein tai se ymmärtää ihmistä väärin, on olemassa törmäyksen ja jopa loukkaantumisen vaara. Todennäköisempää on kuitenkin stressi; työskentely yksin robottien kanssa, joilla on sekä fyysistä voimaa että emotionaalista älyä, voi luoda työntekijälle paineita. Kuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi tavoite suoriutua samantasoisesti robotin kanssa.

Robotiikan vaikutukset psykososiaalisiin tekijöihin työpaikalla ovat edelleen tuntematon alue. Puettavalla teknologialla on myös omat riskinsä, jotka liittyvät muun muassa fyysiseen kuormitukseen.

Työntekijöistä kertyvää tietoa voidaan käyttää myös väärin

Etätyö ja alustatalous ovat tuoneet mukanaan myös uusia tapoja ja ohjelmia työn tekemisen ja työsuorituksen seuraamiseen.

Jotkut uusista ohjelmista keräävät paljon monipuolista dataa. Myös asiakkailla on usein mahdollisuus arvioida työntekijän työsuoritusta ja omaa tyytyväisyyttään työsuoritukseen monin eri keinoin.

On tärkeää varmistaa, että kaikkea tätä tietoa kerätään ja käytetään vain lain säätämissä rajoissa ja esimerkiksi työn laadun ja tehokkuuden parantamiseen. Työntekijöitä on suojeltava henkilön yksityisyyteen liittyvän datan lainvastaiselta keräämiseltä ja käytöltä.

Työsuojelun periaatteista ei saa luopua

Työn murros ja työelämän muuttuminen tuovat mukanaan paljon positiivista ja monia uusia mahdollisuuksia. Haasteet muutoksessa ovat kuitenkin suuret.

Tilanne vaatii työsuojelun ja työsuojeluvalvonnan uutta suuntaamista sekä riittävää resursointia. Tarvitaan muun muassa lisää yhteistyötä tekoälyn, robotiikan ja puettavan teknologian suunnittelijoiden sekä työsuojelun asiantuntijoiden kanssa, jotta turvallisuus- ja terveysriskit voidaan huomioida jo tekniikan suunnitteluvaiheessa. Tämä taas vaatii lisää digitalisaatioon ja tekoälyyn erikoistuneita työsuojelun ja työsuojeluvalvonnan ammattilaisia. 

Työpaikoilla on pidettävä kiinni työsuojelun periaatteista: tapaturmien ennaltaehkäisystä sekä työkyvystä ja työhyvinvoinnista.

Jokaisen työntekijän on myös yhä enemmän itse kiinnitettävä työn turvallisuuteen huomiota. Silti työsuojelun ammattilaisten täytyy enenevässä määrin osata arvioida työntekijöiden henkistä kuormitusta.

Korkeatasoisesta työsuojelusta ja työhyvinvoinnista työpaikalla tulee kilpailuvaltti. Investoinnit työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kannattavat, sen osoittavat monet selvitykset. Hallituksen tavoite työllisyyden lisäämiseen vaatii, että ihmiset pidetään töissä terveinä.

Päivi Mattila-Wiro        
neuvotteleva virkamies    
sosiaali- ja terveysministeriö

Wiking Husberg
työturvallisuuden konsultti

Kirjoitus perustuu juuri ilmestyneeseen pohjoismaiseen raporttiin Work today and in the future;
Perspectives on Occupational Safety and Health challenges and opportunities for the Nordic labour inspectorates