Sosiaaliturvakomitea keskusteli palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta sekä työ- ja toimintakyvystä

Kokouksessa keskusteltiin puheenjohtajiston linjausesityksestä, joka koskee palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin vaihtoehtoisten järjestämistapojen selvitystä ja sitä, mihin suuntaan selvitystyötä ja vaikutusarvioita viedään. Komitea kokoontui 25.4.2022. 

Komitean kokous alkoi katsauksella Alankomaiden osallisuusmalliin (Eri poluilla työllisyyteen: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussa -tutkimushanke). Alankomaiden mallia esitteli Tampereen yliopiston professori Minna van Gerven. 

Alankomaat on osallisuusyhteiskunta, jossa työttömyysturva on vastikkeellisempaa kuin Suomessa. Alankomaissa on käytössä myös sanktioita, jos työttömyystuella oleva henkilö ei täytä velvoitteita esim. työnhakuun liittyen. Laissa on määritelty, että työttömien tulee ottaa vastaan tarjottuja palveluita, koulutusta tai työtä, jonka viranomainen näkee sopivaksi. Työttömyysetuuden kesto on myös lyhyt.

Alankomaiden mallin vastikkeellisuudesta huolimatta malli on asiakaslähtöisempi kuin Suomessa. Suurin ero Suomen ja Alankomaiden välillä on siinä, että Suomessa aktivoinnissa työllisyys tai ammatilliseen tutkintoon tähtäävä koulutus on lähes ainoa aktivointipolitiikan polku. Molemmissa maissa aktivoinnin päätavoite on avoimet työmarkkinat. Alankomaissa kuitenkin, jos avoimille työmarkkinoille pääsy ei ole mahdollista, asiakasta ohjataan tarvittaviin hyvinvointi- ja reintegraatiopalveluihin, joilla voidaan poistaa esteitä työllistymiseen. Viimeisenä vaihtoehtona on sosiaalinen integraatio, joka voi olla esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Henkilön yhteiskunnallinen osallisuus pyritään siis aina varmistamaan, vaikkei polku työmarkkinoille olisikaan mahdollinen.

Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen - puheenjohtajiston linjausesitystä käsiteltiin

Puheenjohtajisto on valmistellut linjausesitystä komitealle palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta välimietinnön valmistelua varten. Kokouksessa käsiteltiin palvelujen tarjoamista, kannustimia ja velvoitteita työkyvyttömyysetuuksissa, työkyvyttömyysetuuksien kehittämistä ja toimeentulotuen kehittämistä. Tavoitteena on mm. vahvistaa ohjautumista palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointiin, vahvistaa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta, ehkäistä etuuskausien pitkittymistä, tukea työhön tai opintoihin pääsyä ja selkeyttää työkyvyttömyysetuusjärjestelmää. 

Komitea kävi keskustelun linjausesityksestä. Linjauksia työstetään komitean syksyn kokouksissa.

Vaihtoehtoisten järjestämistapojen selvitys – perustili, yksi perusturvaetuus, perustulo

Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat –selvitystyöryhmä esitteli komitealle selvitystyön etenemistä. Selvitys ei ole vielä valmis, vaan eri järjestämistapoja ja näiden vaikutusarvioita työstetään eteenpäin. Työryhmä esitteli kolmea vaihtoehtoista mallia nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle:

• Perustili
• Yksi perusturvaetuus ja osallistumistulo
• Perustulo ja negatiivinen tulovero

Perustilimallissa etuuksien rahoittamiseksi maksettavat maksut ohjattaisiin etuuden saajan henkilökohtaiselle tilille. Nostetut etuudet vähentäisivät tilin saldoa. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään.

Perusturvaetuuden kohdalla nykyiset minimitason perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi perusturvaetuudeksi. Yksi perusturvaetuus koostuisi monesta osasta: perus-, asumis-, turva-, korvaus-, hoiva- ja osallistumislisästä. Etuus olisi 18 vuotta täyttäneille, jotka eivät saa pysyvää eläkettä. 

Perustuloa maksettaisiin kaikille Suomessa asuville tulotasoon katsomatta. Työryhmä esitteli alustavana ehdotuksena osittaista perustuloa tarkemmin tarkasteltavaksi malliksi. Osittainen perustulo korvaisi perusturvaetuudet mukaan lukien lapsi- ja aktiivikorotukset, kuitenkin pois lukien takuu- tai kansaneläkkeet. Perustulo korvaisi myös kotihoidon tuen, opintorahan sekä ansioturvan perusosan. Perustulo ei korvaisi muita etuuksia kuten toimeentulotukea, asumisen tukia, lapsilisiä, vammaistukia jne. 

Lopuksi työryhmä esitteli sosiaaliturvauudistuksen kannalta keskeisiä valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä, joita ovat yhdenvertaisuus, kattavuus, etuustaso, ehdollisuus ja sanktiot.

Sosiaaliturvakomitean työskentely jatkossa

Jaostot työstävät kevään aikana puheenjohtajiston esityksiä nykyjärjestelmän uudistamista koskeviksi ehdotuksiksi komiteaa varten. Kesätauon jälkeen ehdotusten työstäminen siirtyy komitealle. Ehdotukset valmistuvat komitean välimietintöön ja seuraavan hallitusohjelman valmistelijoiden käyttöön. Ehdotusten perusteella mahdollisesti käynnistettäviä lainvalmisteluhankkeita varten kootaan lainvalmistelutyöryhmät. 

Tutkimus- ja arviointijaosto jatkaa työtään komitean työn tutkimusperusteisuuden ja vaikutusarvioiden koordinoijana sekä vaihtoehtoiset järjestämistavat -selvitystyöryhmän ohjaajana. Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmä ja toimeenpanon ja digitalisaation työryhmä jatkavat työtään puheenjohtajiston ohjauksessa. Muut jaostot jäävät kokoustauolle kevään jälkeen.

Kokousmateriaali: 

• Kokouskutsu
• Edellisen kokouksen (21.3.2022) pöytäkirjan luonnos
• Diaesitys
• Puheenjohtajiston linjausesitys

Lisätietoja:

sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, [email protected]
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668, [email protected]
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
viestintäasiantuntija Pauliina Pohjala, [email protected]
Professori Minna van Gerven (Alankomaiden osallisuusmalli), [email protected]