Verkkopalvelumme uudistuvat. Valtioneuvoston kanslian vnk.fi-sivusto siirtyy osaksi valtioneuvosto.fi-palvelua keskiviikkona 24.4. Uudistus saattaa aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä ja puutteita sivustojen toiminnassa.
Epävarmuus tulevaisuudesta korostuu entistä voimakkaammin alueellisissa kehitysnäkymissä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo epävarmuutta kansainväliseen talouteen, ja sodan kerrannaisvaikutukset ovat laajat. Hintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa, nostaa tuotantokustannuksia ja vähentää investointihalukkuutta. Toisaalta alueilla nähdään, että moni myönteinen asia etenee nyt vauhdilla, kuten kiertotalous, digitalisaatio ja puhtaan energian ratkaisut.
Arviot perustuvat 24.10.2022 julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden keskeisten aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu syyskuussa. Alueelliset kehitysnäkymät kootaan julkaisuksi kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.
”Ensin koronapandemia hämärsi tulevaisuuden ennakoitavuutta ja sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Hintojen nousu tulee olemaan merkittävä haaste niin yrityksille, kuin kotitalouksille. Monilla alueilla on epävarmuutta talouden tulevista kehityskuluista, mutta onneksi varautumisemme on hyvällä tasolla yhteiskunnan eri osa-alueilla ja talouden rattaat pyörivät. Nykytilanne vaatii luovia ratkaisuja meiltä kaikilta, se on selvää. Haluan kuitenkin luoda uskoa tulevaan: tästäkin selvitään”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.
Sodan vaikutukset ovat jääneet pelättyä vähäisemmiksi, mutta erityisesti energian hinnan nousu huolestuttaa
Alueiden arvioiden mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tähän mennessä aiheuttanut lähinnä välillisiä vaikutuksia ja suorat vaikutukset yrityksiin ovat jääneet pelättyä vähäisimmiksi. Hyökkäyssodan seurausten vaikutus on ollut voimakkainta Itä-Suomen maakunnissa, jotka ovat kärsineet kansainvälisen matkailun ja Venäjälle suuntautuneen viennin romahduksesta ja lisäksi Saimaan kanavan kautta maailmalle suuntautuneen viennin vaikeutumisesta. Alueiden talouskehityksen suurin ajankohtainen uhka on energian hinnan raju nousu, joka vaikuttaa niin teollisuuden kuin palvelusektorin kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin.
Maatalouden kannattavuusongelmat ovat syventyneet lannoitteiden ja energian hinnannousun johdosta, vaikkakin kohonneita kustannuksia on jossain määrin saatu siirrettyä tuotteiden hintoihin.
Rakennuskustannusten nousu on aiheuttanut joidenkin suunniteltujen hankkeiden siirtämistä ja kustannusarvioita on jouduttu tarkistamaan. Vaikka rakentamisen ennakoidaankin jossain määrin hiipuvan, on käynnissä tai alkamassa merkittäviä hankkeita runsaasti eri puolilla maata.
Katsauksen mukaan teknologiateollisuus on pärjännyt viime ajat varsin hyvin ja tilauskanta on vielä varsin vahva, vaikka merkkejä kysynnän hiipumisesta onkin nähtävissä.
Sota on vauhdittanut investointeja uusiutuvaan energiaan
Meneillään olevan kriisin arvellaan toisaalta myös olevan tekijä, joka voi nopeuttaa myönteistä kehitystä, kuten esimerkiksi kiertotaloutta, digitalisaatiota, energiaomavaisuutta, uusien markkinoiden avautumista ja erilaisiin riskeihin varautumista. Venäjän aloittama hyökkäyssota on vauhdittanut energiatuotannon murrosta kohti uusiutuvia energialähteitä, kun pyritään nopeasti irtautumaan venäläisestä tuontienergiasta.
Eri puolilla maata on käynnissä tai suunnitteilla merkittäviä tuulivoima- ja aurinkovoimahankkeita. Suuria odotuksia kohdistuu vireillä oleviin vihreän vedyn hankkeisiin. Maatilayritykset investoivat yhä yleisemmin biokaasu- ja aurinkoenergiaan. Energiapuun kysyntä ja hinta ovat nousseet, kun tuonti Venäjältä on loppunut ja turpeen tuotantoa ajetaan alas.
Työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta lisää osaajia tarvitaan
Työvoiman saatavuus on ollut ongelma jo pitkään ja tilanne on vaikeutunut entisestään. Sote-alan työvoimapulasta raportoidaan kautta maan, ja ICT-alalla pula osaajista on merkittävä kasvun este. Korona-aikana alan vaihtaminen yleistyi, mikä osaltaan näkyy nyt sote-alan lisäksi matkailu- ja ravitsemisalan työvoimapulana. Katsauksessa todetaan, että työvoiman saatavuuden turvaamisessa katse kääntyy yhä useammin työperäisen maahanmuuton suuntaan.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Sonja Hällfors, p. 029 504 7380
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
erityisasiantuntija Joona Repo, TEM, p. 029 504 7347