Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Työllisyyskatsaus antaa lähtökohdat tulevalle hallitustyölle

työ- ja elinkeinoministeriö
Elina Pylkkänen
Julkaisuajankohta 24.5.2023 8.06
Kolumni
Elina Pylkkänen
Elina Pylkkänen

Työllisyyden kasvattaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista seuraavallakin hallituskaudella käynnissä olevien neuvottelujen perusteella. Ja hyvin perustellusti sen pitääkin olla, sillä pula osaavasta työvoimasta on ollut ongelmana yli puolella työnantajista, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Huhtikuun työllisyyskatsaus ei tuota yllätyksiä työmarkkinoiden tilanteesta. Sekä työllisyys- että työttömyysasteet ovat vakaalla tasolla ainakin, kun katsoo lukuja koko maan tasolla. Muutamia nostoja katsauksestamme on kuitenkin paikallaan nostaa esiin. 

Avointen työpaikkojen määrässä selvää pudotusta

 Katsauksemme mukaan kaikkein suurin muutos työmarkkinoilla on tapahtunut avointen työpaikkojen määrässä. Julkiseen työnvälitykseen tulleissa uusien avointen työpaikkojen määrässä on selvää pudotusta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Huhtikuun aikana paikkoja ilmoitettiin kuitenkin edelleen 74 000, mikä on paljon, mutta noin 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työpaikkoja on nyt tarjolla vähemmän useilla eri toimialoilla, erityisesti myynti- ja rakennusalalla sekä rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden ammateissa. Nämä ovatkin aloja, jotka reagoivat talouden notkahdukseen ensimmäisenä. Toisaalta yksikään talouden ennustaja ei ole maalannut kovinkaan negatiivista kuvaa Suomen taloudesta edes tälle vuodelle, ja ensi vuodelle kaikki ennakoivat reilun prosentin talouskasvua. Ruotsissa rakennusala on jo nousemassa suhdannekuopasta, joten sama on odotettavissa meilläkin. Myös kuluttajien luottamus talouteen on paranemaan päin, vaikka vielä pakkasella onkin. 

Talouden maltillisen mukavasta tulevasta näkymästä nousee toinen kiinnostava havainto työllisyyskatsauksessamme. Lomautukset ovat lisääntyneet viime vuodesta jonkin verran. Lomautettuja oli huhtikuussa noin 19 000. Viime vuonna tähän aikaan heitä oli noin 2 500 vähemmän. Vaikka lomautukset kertovat kokonaiskysynnän heikkenemisestä, ne samalla heijastavat odotusta paremmasta. Työnantajat tietävät työmarkkinoiden kireyden eivätkä halua irtisanoa työntekijöitä, sillä heitä tullaan tarvitsemaan taas pikapuoliin, kun kysyntä lähtee elpymään.

Ukrainalaiset hakeutuvat työmarkkinoille

Kolmas havainto liittyy ukrainalaisten maahanmuuttajien osallistumiseen työmarkkinoille. Työttöminä työnhakijoina on ollut huhtikuussa noin 5 000 ukrainalaista. Se on hyvä alku, sillä monet ovat siis hakeutuneet TE-palvelujen piiriin ja tavoittelevat työpaikkaa. Tämä on työhön johtavaa maahanmuuttoa parhaimmillaan. Lähtökohtaisesti tulijat hakivat maastamme tilapäistä suojelua, mutta ovat työikäisinä ja -kykyisinä osallistumassa työmarkkinoille. Työllistyvä maahanmuuttaja nostaa työllisyysastetta, vaikka hän samalla kasvattaa myös väestömme määrää, josta työllisyysaste lasketaan. Laskukaavassa nimittäjään lasketaan koko työikäisen väestön määrä ja osoittajaan työllisten määrä, jolloin yksikin ulkomailta tullut työllinen kasvattaa osamäärää eli työllisyysastetta.

Neljäs ja tärkeä havainto koskee vakinaista työllisyyttä ja taloudessa tehtyjä työtunteja. Valtaosa solmituista uusista työsuhteista on vakituisia ja kokoaikaisia. Kuulostaa hyvältä, vaikka kolikossa on myös toinen puoli. Lyhytkestoiset ja osa-aikaiset työpaikat lisääntyvät erityisesti kysynnän vilkastuessa, joten tämäkin on taloustilanteeseemme nähden juuri tyypillinen piirre. Vakituinen korkea työllisyys ylläpitää ja kannattelee parhaiten myös talouskasvua, sillä kotimainen kulutuskysyntä muodostaa BKT:sta noin 60 prosenttia. 

Millä tavalla sitten saataisiin 100 000 työllistä lisää, kuten tulevan hallituksen on sanottu tavoittelevan? Potentiaalia kyllä olisi, kun lasketaan laaja työttömyys, työvoiman ulkopuolella eri syistä olevat sekä vanhuuseläkkeelle siirtyneet – työhön johtavaa maahanmuuttoa unohtamatta. Vaikka erilaisia työllisyystoimenpiteitä varmasti löytyy, tärkeimpiä ovat kuitenkin vahva talouskasvu meillä ja muualla maailmassa sekä talouden toimijoiden kasvava luottamus talouteemme.

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen