Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2021–12/2022

Ilmastonmuutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden monilla eri tasoilla seuraavien vuosikymmenien aikana. Sen torjunta vaatii tasapainottelua ilmastomuutosta pysäyttävien toimien tehokkuuden ja muun yhteiskunnan toimintakyvyn välillä. Julkinen sektori toimii keskeisessä roolissa ilmastomuutoksen torjunnassa sääntelijänä, muutoksen tukijana ja riskien vakuuttajana. Samalla, kun julkinen sektori suojaa ja ohjaa taloutta murrosvaiheessa, on sen kuitenkin huolehdittava myös oman taloutensa kestävyydestä. Julkisen talouden vaikutuksiin onkin viime vuosina enenevässä määrin kiinnitetty huomiota. Kestävyysnäkökulma korostuu Suomessa, missä väestön ikääntyminen heikentää merkittävästi julkista taloutta.

On odotettavissa, että ilmastomuutos ja sen torjunta vaikuttavat julkiseen talouteen suoraan ja välillisesti. Ilmastoriskien, kuten luonnonkatastrofien tai vähittäisten ilmastohaittojen, toteutuessa julkisen talouden rooli talouden vakauttajana voi nostaa sille koituvat välittömät kustannukset suuriksi erityisesti, jos erilaiset ilmastonmuutoksen kerrannaismekanismit toteutuvat. Ilmastonmuutoksen kustannukset koostuvat myös kansantalouden eri tasoilla syntyvistä välillisistä vaikutuksista, kuten ehkäisykustannuksista ja tuotantoresurssien uudesta allokaatiosta. Tarve tasata tulonjakomuutoksia aiheuttaa myös kustannuksia. Lisäksi talouskasvun hidastuminen pienentää verotuloja ja rakennemuutos muuttaa veropohjien suhteellista kokoa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa talouden rakenteisiin sekä palveluiden ja tavaroiden kysyntään ja tarjontaan. Tarjontapuolella vaikutukset näkyvät tuotantomahdollisuuksien muutoksina sekä tuotantotekijäresurssien määrässä ja käytettävyydessä että tuotantotapojen muutoksissa. Kysyntäpuolella vaikutukset näkyvät kotitalouksien ja yritysten kulutus- ja investointipäätöksissä. Lisäksi vientimaiden talouskasvun hidastuminen jarruttaa viennin kehitystä ja heikentää vaihtosuhdetta. Vaikutukset talouden eri sektoreihin sekä väestöryhmiin voivat olla heterogeenisia ja intensiteetiltään erilaisia. Kaiken kaikkiaan kansantalouden kokonaistasapaino muuttuu ilmastomuutoksen seurauksena tavalla, joka heijastuu julkisen talouden toimintaan ja rahoitukseen aina globaalilta tasolta kansantalouksien alueisiin ja sektoreihin asti.

Systemaattista tietoa ilmastomuutoksen julkisen talouden vaikutuksista on vielä vähän. Tässä hankkeessa kootaan yhteen tietoa aikaisemmasta kirjallisuudesta, luodaan uusi laskentakehikko ja hyödynnetään sitä uusissa ja monipuolisissa vaikutusanalyyseissä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmastomuutoksen vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen eri näkökulmista. Hanke kokoaa tietoa globaaleista ja paikallisista ilmastoriskeistä skenaarioiksi ja täsmentää niiden vaikutuksia Suomeen ja sen kansantalouden sektoreihin. Lisäksi ilmastopolitiikan riskejä julkiseen talouteen kartoitetaan alueellisesti. Hanke vastaa tutkimukselle hankehaussa asetettuihin tutkimuskysymyksiin, joita ovat:

1. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin?
2. Mitkä vaikutuskanavat, ml. globaalit vaikutukset, ovat julkisen talouden näkökulmasta Suomen kannalta keskeisimpiä?
3. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen julkisen talouden vaikutusten mallintamisen haasteet ja mikä menetelmällinen lähestymistapa tarjoaa parhaat mahdollisuudet mallintamiselle?
4. Mikä on ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi suunniteltujen politiikkatoimien julkisen talouden vaikutusten suuruusluokka?

Hankkeen tavoitteena on luoda kehikko, jolla ilmastopolitiikan julkisen talouden vaikutuksia voidaan kokoavasti arvioida. Samalla hankkeen osatehtävät vastaavat eri näkökulmista tutkimuskysymyksiin. Siinä kootaan tietoa julkisen talouden vaikutusmekanismeista ja rakennetaan Suomea koskevia riskiskenaarioita, joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen erilaisia vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin. Lisäksi hankkeessa arvioidaan erilaisia mallinnusvälineitä ja sovelletaan niitä edelleen skenaarioperusteisiin laskelmiin ilmastonmuutoksen julkisen talouden vaikutusten suuruusluokasta.

Mallinnusperusteisten laskelmien lisäksi hankkeessa arvioidaan tilastoanalyysillä sekä kysely- ja haastattelupohjaisesti julkisen talouden riskejä paikallistasolla. Mallien tuottamien vaikutusarvioiden ohella tämä näkökulma tarjoaa sekä kanavan yksityiskohtaisemman tiedon keräämiseen että mahdollisuuden vuorovaikutukseen toimijoiden kanssa käytännön tasolla.

Hankkeen lopputuloksena syntyy selkeä ja jäsennelty käsitys ilmastonmuutoksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista ja julkisen talouden arvioimisen kehittämiseen tähtäävä arviointikehikko. Lisäksi tuotetaan aluetason arvio ilmastonmuutoksen aiheuttamista julkisen talouden riskeistä ja kartoitus kustannustehokkaista hallintastrategioista. Laskentakehikon ja tulosten käytettävyyttä edistetään mahdollistamalla aktiivinen vuorovaikutus tärkeimpien tiedonhyödyntäjäryhmien kanssa koko hankkeen ajan.

Ota yhteyttä:

tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etlatieto Oy, p. 041 444 8144, etunimi.sukunimi(at)etla.fi