Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa tilapäisesti olla toimimattomia linkkejä, häiriöitä ja puutteita.
Hyvä kysymys -podcast
Miten Suomi voi auttaa, kun ilmastonmuutos vie kodin päiväntasaajalla?
Kuivuus, hurrikaanit, muut haastavat sääolosuhteet ja merenpinnan nousu uhkaavat elämää monilla alueilla. Jo nyt ilmastoperäisistä syistä muuttavia ihmisiä on enemmän kuin konfliktien vuoksi pakenevia ihmisiä. Jos kotoa on pakko lähteä, minne ihmiset muuttavat? Mitä vuosien 2015–2016 muuttoliikkeestä opittiin? Tarvitaanko Suomeen ilmastopakolaisen status? Monimutkaisia kysymyksiä pohtimassa ovat Siirtolaisuusinstituutin tutkija Jaana Palander sekä vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne.
Ilmastomuuttoliike koskettaa myös Suomea
Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin, maihin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja epätasa-arvoisesti. Vauraat ja poliittisesti vakaat valtiot pystyvät paremmin suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja siihen valmistautumiseen tarvittavia toimenpiteitä kuin köyhät ja hauraat valtiot. Siksi Suomen ja Euroopan unionin tulisi vielä vahvemmin ottaa huomioon ilmasto- ja ympäristönäkökulma kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa.
Muuttoliike on keino sopeutua ilmastonmuutokseen. Suurin osa ilmaston- ja ympäristömuutokseen liittyvästä muuttoliikkeestä tapahtuu maiden sisällä. Ilmastomuuttoliikettä tapahtuu kuitenkin myös valtioiden rajojen yli. Tulevaisuuden ilmastomuuttajien muuttoreitit seuraavat todennäköisesti ihmisten nykyisiä muuttoreittejä, myös Euroopan unioniin ja Suomeen. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa joidenkin muuttoreittien turvallisuuteen tai kiinnostavuuteen.
Kestävän kehityksen tavoitteet sekä inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulma asettavat reunaehdot ilmastomuuttoliikkeen hallinnalle lähtöalueilla, kauttakulkualueilla ja vastaanottavilla alueilla. Tavanomaiset oleskelulupakategoriat tarjoavat tärkeimmät ihmisten suojelua ja sopeutumista tukevat mahdollisuudet, koska kansainvälisen suojelun kategoriat eivät tehokkaasti vastaa suojelutarpeeseen.
Uusia ratkaisuja tulee hakea kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäksi on tarpeen edistää niin ilmasto- ja maahanmuuttosektorien kuin eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ilmastomuuton hallinnassa Suomessa.
Kuvituskuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)