Paperittomien henkilöiden sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Suomessa

Hankkeen perustiedot

Kesto: 9/2021–9/2022

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että paperittomien oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin laajennetaan kiireellisestä hoidosta välttämättömään hoitoon. Juhannusviikolla 2021 eduskunnassa hyväksytyn sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään kuitenkin kokonaisuutena, joten sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tätä hallitusohjelman kirjausta koskevassa lainsäädäntötyössä myös paperittomien sosiaalihuollon muutostarpeet.

Tarpeiden arvioimiseksi sosiaali- ja terveysministeriö haluaa tällä tutkimuksella kerätä paikallistasolta lisää tietoa siitä, miten sosiaalihuollon lainsäädäntöä sovelletaan tällä hetkellä, mitkä ovat lainsäädännön konkreettiset ongelmakohdat ja miten paperittomien oikeus viimesijaiseen sosiaalihuoltoon toteutuu.

Ajankohtainen tilannekatsaus paperittomien henkilöiden sosiaalihuollosta ratkaisuehdotuksineen on tarpeen niin sosiaalihuollossa työskentelevien, palveluita tarvitsevien paperittomien kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, sillä paperittomien saamat sosiaalihuollon palvelut eivät ole kentällä valtakunnallisesti yhteneväiset.

Katiskon ja Kalm-Akubardian (2021) mukaan sosiaalialan työntekijät eivät kykene käyttämään omia keskeisiä ammattieettisiä (sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen) periaatteita tai omaa harkintavaltaa tehdessään päätöksiä paperittomien palvelemiseksi. Institutionaalinen ja sosiaalialan säänteleviin säädöksiin perustuva työote ja palvelujärjestelmästä käsin lähtevä asiakkaan kohtaaminen eivät enää riitä tilanteissa, joissa asiakkaiden tarpeet ja asema paperittomuuden seurauksena rikkovat totutut tavat tehdä asiakaslähtöistä työtä. Sosiaalialan työntekijät joutuvat tekemään päätöksensä esimerkiksi kunnan ristiriitaisten ohjeistuksien mukaan, ja myös vastoin ihmisoikeuksia ja perustuslakia. On siis ammattieettisesti perusteltua selkeyttää, mihin sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin paperittomat ovat oikeutettuja asuinpaikastaan riippumatta.

Paperittomat elävät yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella eivätkä useinkaan uskalla turvautua viranomaisiin apua tarvitessaan. Heillä on kohonnut riski joutua ihmiskaupan tai muun hyväksikäytön uhreiksi, radikalisoitua tai syrjäytyä. Näin ollen on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti perusteltua luoda valtakunnallisesti yhteneväiset käytännöt siitä, mihin sosiaalihuollon palveluihin he ovat oikeutettuja julkisessa palvelujärjestelmässä (Katisko 2018).

Hankkeen päätavoitteena on selvittää, miten paperittomien sosiaaliset oikeudet toteutuvat tällä hetkellä julkisessa palvelujärjestelmässä alueelliset eroavuudet sekä paperittomien heterogeeniset henkilöryhmät huomioiden ja mitä ratkaisuehdotuksia sosiaalihuollon keskeisiin haasteisiin on löydettävissä tilannekuvan perusteella.

Lisäksi hankkeessa on 3 osatavoitetta. Osatavoitteessa 1 selvitetään, millaisena ilmiönä ja millaisissa määrissä paperittomuus näyttäytyy suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Lisäksi paperittomien henkilöryhmät sekä sosiaali- ja terveyspalvelualan viranomaistoimien vaikutukset eri henkilöryhmiin ovat keskeisinä tutkimuskohteina, muun muassa paperittomuuteen ohjautumisen sekä haavoittuvuuksien sekä mahdollisen ihmiskaupan ja muun hyväksikäyttöriskin tunnistamisen osalta.

Osatavoitteessa 2 tarkastellaan, miten paperittomien kiireellinen sosiaalihuolto ja välttämätön toimeentulo on määritelty eri kunnissa, millaisilla taustatekijöillä paperittomia hakeutuu kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin, mitä haasteita kunnat kohtaavat soveltaessaan sosiaalihuoltolakia paperittomien tapauksessa ja mitä hyviä käytäntöjä kentältä löytyy. Tämä osatavoite tarkastelee, miten paperittomien henkilöiden ja lapsiperheiden perusoikeus viimesijaiseen sosiaalihuollon palveluihin toteutuu sisältäen myös arvion sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kustannuksista ja niiden jakautumisesta paperittomien osalta.

Osatavoitteessa 3 tutkitaan, kuinka kuntien yhteistyö viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa sujuu sosiaalihuollon osalta.

Ota yhteyttä:

Hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Marja Katisko, Diakonia-ammattikorkeakoulu, p. 040 509 5799, etunimi.sukunimi(at)diak.fi