Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi (TERPPA)

Käynnissä

Toteuttajat

Helsingin yliopisto, NHG Finland Oy, Etuma Oy

Rahoitussumma

299 696 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2021–6/2022

Suomessa priorisoinnin merkitys korostuu lähivuosina. Valtio velkaantuu 2020 ja 2021 nopeammin kuin pitkään aikaan COVID-19-kriisin vuoksi. Kuntien taloustilanne on myös tiukka. Samaan aikaan väestö ikääntyy, teknologiset mahdollisuudet ja lääkkeet lisääntyvät nopeasti mahdollistaen uusia hoitoja, ja väestön odotukset palveluille ja niiden laadulle kasvavat. Väestön terveyden parantamiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi on tärkeää tunnistaa vaikuttavimmat hoidot ja palvelut mukaan lukien preventio ja samanaikaisesti pyrkiä karsimaan vähän tai ei lainkaan vaikuttavia hoitoja ja palveluja.

Terveydenhuollossa voimavaroja on aina vähemmän suhteessa väestön tarpeisiin ja hoidollisiin mahdollisuuksiin, joten tarvitaan priorisointia. Itse asiassa priorisointi on keskeistä kaikessa julkisten varojen käytössä, sillä taloustieteen keskeisiä periaatteita ovat resurssien niukkuus ja vaihtoehtoiskustannukset. Terveydenhuollosta puhuttaessa ongelma ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen. Vaikka kustannusvaikuttavuutta voidaan pitää yleisenä johtoajatuksena, tulee kuitenkin huomioida oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus sekä inhimillisyys. Tarvitaan monitieteellistä lähestymistapaa.

Jos tarkastelu rajataan koskemaan vain terveyspalveluita, tulee ratkaistavaksi sekä paljonko resursseja julkisista varoista kohdennetaan terveyspalveluihin että mihin palveluihin terveyspalveluiden sisällä rahat on syytä käyttää. Kustannusvaikuttavuuden optimoimiseksi parasta olisi, jos varoja voitaisiin allokoida yli budjettimomenttien ja toimialojen, sillä suurin osa terveydestä ja hyvinvoinnista tuotetaan terveyspalveluiden ja myös koko sote-sektorin ulkopuolella.

Palveluvalikoiman määrittely on pitkälti valtion tehtävä, mutta ammattilaisella on jossain määrin autonomiaa kuitenkin siitä poiketa. Yksilötason harkinta taas on vahvasti yksittäisen ammattilaisen harkinnan aluetta, ja järjestelmä voi luoda vain ohjeelliset suuntaviivat sille. Tässä hankkeessa painopiste on järjestelmänäkökulmassa, ja yksilötasolla tehtävä harkinta jää vähäisemmälle käsittelylle.

Hankkeen pääkysymys on: millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja prosesseilla terveydenhuollon palveluita tulisi Suomessa priorisoida?

Ota yhteyttä:

Laura Pitkänen, NHG Finland Oy, p. 045 633 7703, etunimi.sukunimi(at)nhg.fi

Terveydenhuollon palveluihin liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeet

Yhteyshenkilö ministeriössä