Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Kartoitus tarkastelee asbestin esiintymistä rakennuskannassa ja arvioi asbestipurkutyötä koskevan lainsäädännön toimivuutta

Julkaisuajankohta 16.6.2023 10.00
Uutinen
Kartoitus tarkastelee asbestin esiintymistä rakennuskannassa ja arvioi asbestipurkutyötä koskevan lainsäädännön toimivuutta

Asbestia arvioidaan olevan rakennuskannassa jäljellä 50 000 – 80 000 tonnia. Nykyisen asbestilainsäädännön ja asbestipurkutyön turvallisten työtapojen myötä voidaan kuitenkin olettaa, että asbestisairaudet vähenevät entisestään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa laaditun kartoituksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva asbestin esiintymisestä rakennuksissa, tarkastella asbestikartoitusta ja -purkutyötä koskevien säädösten ja menettelyjen toimivuutta sekä arvioida uusien asbestille altistumisten määrää.

”Asbestin käyttö rakennuksissa” -kartoitus tarkastelee nykyisessä rakennuskannassa olevien asbestipitoista materiaalia sisältävien rakennusten määrää ja rakennuskannassa jäljellä olevan asbestin määrää. Lisäksi kartoituksessa arvioidaan vuoden 2016 alussa voimaan tulleen asbestilainsäädännön toimivuutta sekä asbestin terveysvaikutuksia ja asbestille ammatissaan altistuvien seurantaa. 

Asbesti oli laajassa käytössä 1990-luvulle saakka

Asbestilla tarkoitetaan yleisnimikkeenä kaikkia kuitumaisia silikaattimineraaleja. Asbesti muodostuu kuitukimpuista, jotka hajoavat pitkittäissuuntaan mikroskooppisen ohuiksi kuiduiksi. Kuitujen on todettu aiheuttavan asbestoosia, keuhkopussin hyvänlaatuisia sairauksia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. 

Teknisiltä ominaisuuksiltaan asbesti on monipuolinen materiaali, jonka käyttöä on aiemmin lisännyt mineraalin alhainen hinta verrattuna muihin vastaaviin materiaaleihin. Vuosina 1905–1988 asbestia käytettiin Suomessa yhteensä noin 300 000 tonnia, josta arviolta kaksi kolmasosaa rakennusten materiaalina. Asbestipitoisten tuotteiden valmistus loppui Suomessa vuonna 1988 ja tuotteiden myynti ja käyttöön ottaminen kiellettiin vuonna 1994. Lähes jokaisessa asbestin käyttövuosina valmistuneessa tai peruskorjatussa rakennuksessa on käytetty asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja.

Normaalissa käytössä ehjistä rakennusmateriaaleista ei irtoa kuituja sisäilmaan

Asbestia voidaan arvioida olevan jäljellä 50 000 – 80 000 tonnia, mikä vastaa 25–40 %:a alkuperäisestä asbestin määrästä. Ennen vuotta 1990 valmistuneista rakennuksista noin 40–50 %:ssa voidaan selvityksen perusteella arvioida esiintyvän asbestia. Tulosten perusteella ennen 1970-lukua valmistuneissa rakennuksissa on keskimäärin vähemmän asbestipitoisia materiaaleja sisältäviä rakennuksia kuin 1970- ja 1980-luvun rakennuskannassa. Vanhemman rakennuskannan peruskorjaukset ovat ajoittuneet 2000-luvun puolelle.

Asbesti esiintyy yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ehjissä rakennusmateriaaleissa kiinteässä muodossa, josta ei juurikaan irtoa rakennuksen normaalin käytön aikana asbestikuituja sisäilmaan. Asbestia sisältävistä rakenteista sisäilmaan irtoavat vähäiset määrät asbestikuituja eivät käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan aiheuta merkittävää terveysriskiä. Rakennusten käyttäjät eivät altistu asbestille, ellei rakennuksessa ole rikkoutuneita asbestipitoisia rakennusmateriaaleja.

Asbestipurkutöitä koskeva lainsäädäntö on toimivaa ja yksityiskohtaista

Rakennuksen terveydellisistä olosuhteista säädetään ns. asumisterveysasetuksessa, jonka mukaan asbestikuitujen esiintymistä pinnoille laskeutuneessa pölyssä pidetään toimenpiderajan ylittymisenä. Terveydensuojelulain mukaan toimenpiderajan ylittyessä rakennuksen omistajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. 

Korjaushankkeissa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia. Rakennuttajan, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti, selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä sekä selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Purkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä kartoituksen perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Asbestipurkutöitä koskeva lainsäädäntö on nykyisin Suomessa toimiva ja erittäin yksityiskohtainen.

Asbestipurkutöitä tehdään ns. luvatta edelleen varsin yleisesti, koska erityisesti omakotitalojen ja kerrostalohuoneistojen korjauksia koskevia ennakkoilmoituksia tulee viranomaisten arvion mukaan vähän suhteessa korjausten määrään. Kyselyn perusteella tällaisten tapausten määrän voidaan arvioida olevan valtakunnallisesti vuositasolla vähintään useita satoja. Valtakunnallinen tiedottaminen asbestilainsäädännöstä ja asbestin aiheuttamista vakavista sairauksista todennäköisesti parantaisi yksityishenkilöiden tietämystä.

Rekisteröidyt sairaustapaukset ovat vähentyneet

Asbestin aiheuttamia sairaustapauksia rekisteröitiin eniten 1990-luvulla johtuen mm. seulontatutkimuksista. Vuosittainen lukumäärä oli suurimmillaan vuonna 1992, jolloin asbestisairauksia kirjattiin 1610 tapausta. 2010-luvulla tapauksia on ilmoitettu keskimäärin noin 650 tapausta vuodessa, mutta lukumäärä on ollut jyrkästi laskeva. 

Tällä hetkellä altistuminen asbestille on yleisintä kaivosteollisuudessa ja rakennusalalla. Asbestille tulevaisuudessa altistuvia työntekijöitä Suomessa ovat asbestipurkuun osallistuvat rakennustyöntekijät. Asbestipurkutöiden turvallisuutta tuleekin edelleen parantaa työ- ja suojausmenetelmiä kehittämällä ja valvontaa tehostamalla.

Kartoituksen on laatinut Ramboll Finland Oy osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa.

Lisätietoja: 

Tomi Marjamäki, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, puh. 0295250027, tomi.marjamaki[at]gov.fi

Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295163282, vesa.pekkola[at]gov.fi

Timo Turunen, johtava asiantuntija, Ramboll Finland Oy, timo.turunen[at]ramboll.fi

Uutinen VNK008:00/2018