Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarja
Arto Pirttilahti & Hanna Kosonen: Koko Suomi luo työtä ja kehitystä – TKI-panostuksia kasvua varten todella tarvitaan

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.12.2022 12.22
Kolumni
Arto Pirttilahti ja Hanna Kosonen
Arto Pirttilahti ja Hanna Kosonen

Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta ovat avain tuottavuuden paranemiseen ja suomalaisten yritysten menestykseen niin kotimaassa kuin maailmanmarkkinoilla. Siksi on tärkeää, että yritykset itse panostavat TKI-toimintaan ja valtio auttaa yrityksiä suunnitelmallisesti. Yritykset eri puolilla Suomea on saatava innovoimaan.

Elinkeinoelämä, kaupungit ja korkeakoulut vahvempaan yhteistyöhön 

Suomessa on lukuisia elinkeinoelämän keskittymiä, joissa ei ole omaa yliopistoa, eivätkä ne kuulu kasvavien kaupunkien joukkoon. Nämä kaupungit ovat Suomen vientiteollisuuden vetureita, isoja työllistäjiä ja maan hyvinvoinnin kivijalka. Huomioitavaa on, että tulevaisuuden huipputeknologia tai arkea helpottavat innovaatiot voivat syntyä missä päin Suomea tahansa. Kekseliäiden yrittäjien ideat eivät synny vain yliopistokaupungeissa ja kasvukeskittymissä.

Siitä huolimatta yliopistokaupungit ja -maakunnat keräävät merkittävän osan TKI-rahoituksesta. Sekä Business Finlandin että Suomen Akatemian TKI-rahoitus ohjautuu harvoin seutukaupunkeihin tai maakuntien keskuskaupunkeihin, joissa ei ole omaa yliopistoa. Rahoitusmalleja tulisi kehittää siten, että myös yliopistokaupunkien ulkopuolisia toimijoita kannustetaan voimakkaammin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. 

Yritysten, kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyötä tulee tiivistää. Erityisen tärkeää on korkeakouluvastuiden kohdentuminen siten, että korkeakoulut pystyvät vastaamaan alueellisiin osaajatarpeisiin. Paikasta riippumaton yhteistyö luo mahdollisuuksia osaajien ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteensovittamiseen. 

Useissa kaupungeissa ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän väliset tutkimushankkeet toimivat ketterästi, ja hyväksi todettuja käytäntöjä on syytä vahvistaa. Samanlaisia käytäntöjä pitäisi luoda lisää yliopistojen kanssa. 

Tuotekehitys avain yritysten menestykseen

Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä tehtävänämme on laatia pitkäjänteinen T&K-rahoituksen suunnitelma. Yleisesti vallitsee tahtotila nostaa TKI-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen kuluessa.

Valtiovarainvaliokunnassa hyväksyimme vastikään aloitteen TKI-verokannustimesta sekä T&K-toiminnan perusrahoituksen nostamisesta yksimielisesti. Näiden toimien on tietenkin tarkoitus tukea yrityksiä, mutta antaa myös voimakas signaali siitä, että Suomen valtion tahtotila on olla vahva TKI-toiminnan mahdollistaja. 

TKI-rahoitusmallin uudistamisessa on keskityttävä ennen kaikkea avaamaan uusia mahdollisuuksia innovaatioille, eikä takertua pelkästään vanhan järjestelmän rahareikien paikkaamiseen. 

Oikea-aikaisuus on avainasemassa. Rahoituksen on oltava saatavilla silloin kun sille on tarve, jolloin se hyödyttää eniten tai saattaa jopa määrittää muodostuuko innovaatiosta yritykselle merkittävä vai ei. 

Rahoituksen on toimittava siten, että se kitkee pullonkauloja luoden kaikille yrityksille TKI-toiminalle suotuisan ympäristön. Ideaalitilanteessa yritykset saavat vetoapua toistensa kehitysaskelista ja aktiivisesta TKI-toiminnasta.

Valtion rahoitus ei tietenkään ole määräävä tekijä tuotekehityksessä. Yritysten menestys pohjautuu siihen, miten vahva yrityksen tuote on, kuinka tuote onnistutaan markkinoimaan ja myymään sekä kuinka tuotanto pystytään skaalaamaan kysyntään. Onnistuneen tuotteistuksen ja jatkuvan tuotekehityksen kautta yritys parantaa mahdollisuuksiaan pysyä kasvu-uralla kilpaillullakin alalla.

Tämän kaltaisen osaamisen lisääminen yrityksissämme on tärkeää ja perustavanlaatuista työtä, johon tulee panostaa enemmän. Selkeä kuva ja suunta tuotteistuksessa ja tuotekehityksessä hyödyttää yritystä sekä sen kasvua ja antaa valtion näkökulmasta todennäköisesti paremman vastineen yrityksen saamalle rahoitukselle. Yritysten kasvusta ja kehityksestä hyötyy koko yhteiskunta.

Arto Pirttilahti ja Hanna Kosonen

Kirjoittajat ovat keskustan eduskuntaryhmän edustajat parlamentaarisessa TKI-työryhmässä 2022. Jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa työryhmän jäsenet avaavat omaa ajatteluaan TKI-työryhmän työstä ja sen painopisteistä. Kullekin eduskuntaryhmälle on varattu yksi kirjoitusvuoro.