Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Asevelvollisuuskomitea esittää kutsuntapäivää myös naisille sekä siviilipalvelusjärjestelmän vahvempaa kytkentää kokonaisturvallisuuden toimintamalliin

PuolustusministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston viestintäosasto
26.11.2021 14.00
Tiedote 683
Varusmiehiä marssii ulkona maastopuvuissa

Mietintönsä 26.11.2021 jättänyt parlamentaarinen komitea esittää kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle. Komitea on asettanut tavoitteeksi, että sekä naisille että miehille järjestetään velvoittava kutsuntapäivä. Yhteinen kutsuntapäivä antaisi nuorille nykyistä laajemmat tiedot ja valmiudet täyttää maanpuolustusvelvollisuus.

”Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Kaikki kansalaiset tulee nykyistä vahvemmin liittää tähän velvollisuuteen”, komitean puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva tähdentää.

Asevelvollisuusjärjestelmä on Suomen puolustusratkaisun perusta. Järjestelmää haastavat pienenevät ikäluokat sekä toimintakyvyn rajoitteet palveluksen aloittamiselle tai loppuun asti suorittamiselle. Kehityksen pysäyttäminen edellyttää eri viranomaisten yhteistyön tiivistämistä nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseksi. Puolustusvoimat arvioi myös palveluskelpoisuusluokittelua, joka mahdollistaisi asepalveluksen suorittamisen tietyillä terveydellisillä rajoitteilla. Tavoitteena on, että asepalvelusta aloittavien määrä nousee nykytasosta ja entistä harvempi keskeyttää palveluksen. 

Nuorten maanpuolustustietämystä vahvistetaan sekä koulujärjestelmän että kutsuntajärjestelmän avulla.  Koulujärjestelmässä annettava opetus sopii hyvin yhteiskuntaopin tavoitteisiin. Kutsuntapäivänä annettaisiin tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta (ml. siviilipalvelus) sekä mahdollisuudesta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Samalla kerrottaisiin kokonaisturvallisuuden toimintamallista ja vapaaehtoisen varautumisen mahdollisuuksista. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Komitea haluaisi vahvistaa reserviaikaa osana asevelvollisuutta. Myös valtioneuvoston puolustusselonteko korostaa paikallispuolustuksen kehittämistä. Tulevaisuudessa paikallisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön. Yhteydenpitoa reserviläisiin parannetaan ja reserviläisten osaamista hyödynnetään uudistuvassa paikallispuolustuksessa. Komitea katsoo, että reservin ikärajaa on syytä tarkastella, ja tavoitteena tulee olla reservin ikärajan nostaminen.

Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta järjestelmä vastaa hyvin sen tarkoitukseen tuottaa reservi koko maan puolustamiseksi, komitea arvioi.  Maanpuolustustahto on korkea ja järjestelmän kannatus on vakaa. Komitean esitykset vahvistaisivat edelleen sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

Komitea haluaisi tiivistää siviilipalveluksen roolia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa kuitenkin säilyttäen sen vakaumukseen perustuvan luonteen. Siviilipalveluksen potentiaalia suunnataan tulevaisuudessa tukemaan kokonaisturvallisuuden toimintamallia valtion tarpeista lähtevänä järjestelmänä. Siviilipalvelus säilyy jatkossakin siviilihallinnon alaisena. Tavoitteena on kytkeä siviilipalvelus osaksi julkisen hallinnon varautumistyötä, jolloin siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin hyödyntää erityyppisissä valmiustilanteissa. Siviilipalveluksen suorittaneiden käytettävyyttä muissakin kuin sotilaallisissa kriiseissä olisi perusteltua kehittää. Komitea katsoo myös, että naisille on syytä avata mahdollisuus vapaaehtoiseen siviilipalvelukseen.

Lisätietoja: parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Haastattelupyynnöt: Henri Jokinen, henri.jokinen(at)eduskunta.fi, p. 09 432 4055